Siirry sisältöön

Aineopintojen kielioppikurssin uudistaminen flippaamalla

4.6.2021

Janne Skaffari, yliopistonlehtori, englannin kieli, Turun yliopisto, janne.skaffari@utu.fi

Maarit Koponen, professori (ma.), käännöstiede, Itä-Suomen yliopisto, maarit.koponen@uef.fi

Juhani Hiirikoski, lehtori, englannin kieli, Turun yliopisto, kauhii@utu.fi

Johdanto

Viime vuosien suosittuihin opetuskokeiluihin kuuluu ns. käänteinen luokkahuone (flipped classroom), josta tässäkin lehdessä on kirjoitettu (esim. Niemi-Murola 2014, Pyrhönen 2016, Rautiainen 2019). Flippaamisella tarkoitetaan oppimistilanteen kääntämistä siten, että opiskelijat perehtyvät uuteen asiaan ennen kuin tulevat opetustilanteeseen, jossa aiheesta keskustellaan ja tietoa sovelletaan (esim. Bergmann & Sams 2012); usein itseopiskeluvaihetta tuetaan opetusteknologialla, esimerkiksi videoluennoilla. Menetelmän tuottamasta tyytyväisyydestä ja oppimisen tehostumisesta on jo näyttöä (esim. O’Flaherty & Phillips 2015). Me toimme käänteisen luokkahuoneen kielitieteellisen, deskriptiivisen kieliopin opetukseen Turun yliopiston englannin kielen oppiaineessa vuonna 2019.

Kieliopin opettamisen haasteita

Kielioppi on tuskin koskaan ollut kaikkien englannin kielen opiskelijoiden suosikki meillä tai muualla, vaikka sen voisi kuvitella olevan kieltä opiskelevan keskeinen mielenkiinnon kohde. Oppiaineessamme kielioppia opetetaan perusopinnoissa ensimmäisenä lukukautena (3 op) ja aineopinnoissa toisen lukuvuoden keväällä (5 op). Perusopintojen Grammar 1 on normatiivinen kurssi, jonka tarkoituksena on kehittää käytännön kielitaitoa. Sen rakenne on perinteinen: kurssi koostuu luennoista ja pienryhmäharjoituksista. Kurssilla käsitellään myös kieliopin termejä ja analysoidaan kielen rakenteita. Lopputentissä juuri analysointi osoittautuu usein erityisen haastavaksi.

Aineopintojen Grammar 2 -kurssi on deskriptiivistä yliopistokielioppia, jonka tarkoitus on täydentää käsitteellistä pohjaa ja opettaa kielen analysointia sekä kielioppimallin luokittelut; kielitaidon kehittyminen ei ole varsinainen osaamistavoite. Rakenteiden tunnistaminen ja kieliopin käsitteiden käyttö ovat osa kielten alan maisterin lingvististä ammattitaitoa. Kurssia on pidetty haastavana, joten aiheen opetusta on pyritty jatkuvasti kehittämään.

Perinteisellä Grammar 2 -kurssilla luettiin kielioppikirja, jota selvennettiin lähes sadan opiskelijan massaluennoilla. Joka viikko käsiteltiin kirjan yhtä lukua, ja erillisillä noin 15 opiskelijan pienryhmätunneilla tarkastettiin siihen liittyviä kotitehtäviä. Arviointi perustui lopputenttiin, joka koostui käytännön analyysitehtävistä ja lyhyehköstä esseekysymyksestä. Kurssin helpottamiseksi vaatimustasoa laskematta vaihdettiin ensin kurssikirja klassikkokieliopista nykyaikaisemmin jäsenneltyyn. Joukko valinnaiskurssin opiskelijoita osallistui uuden oppikirjan valintaan – hyödyllinen opetuskokeilu sekin. Sitten tenttistressiä helpotettiin muuttamalla esseeosio kotona ennen tenttiä kirjoitettavaksi, tutkivammaksi esseeksi, mutta tämäkään ei auttanut kaikkia.

Luokkahuonetta kääntämään

Kielioppiluentojen tarkoituksena oli ollut jakaa kirjan lukeminen osiin ja antaa opiskelijoille tilaisuus kysyä vaikeista asioista, mutta osa opiskelijoista pyrki korvaamaan lukemisen luentojen seuraamisella, ja keskustelukin jäi vähäiseksi; osa ei käynyt luennoillakaan. Lukemisen rytmittäminen luentojen avulla ei siis toiminut. Kun opetusresurssit vähenivät ja itseohjautuvaa oppimista alettiin korostaa entisestään, päätimme luopua luennoista ja muuttaa harjoitusryhmien toimintatapaa käänteisen luokkahuoneen periaatteiden mukaisesti.

Uudistetulla kurssilla opiskelijoiden on määrä toimia itsenäisemmin: joka viikko he lukevat kielioppikirjasta yhden kappaleen ja käyvät läpi siihen liittyvän harjoitusmateriaalin. Oikeat vastaukset ja selityksiä annetaan Moodle-alustalla. Uudenlaisilla harjoitustunneilla, joille jokaisen on osallistuttava, ratkotaan paikan päällä annettavia uusia analyysitehtäviä pienryhmän jäsenten kanssa. Harjoituksia on pidennetty 45 minuutista lähes tuntiin, joten mahdollisuudet kysyä ja keskustella kotitehtävistä ja kurssikirjan luvusta ovat entistä paremmat. Flippaaminen toteutuu siis siinä, että opiskelijat eivät tule opetustilanteeseen kohtaamaan jotain aivan uutta tai hakemaan vastauksia viikon tehtäviin, vaan testaamaan ja soveltamaan itse oppimaansa. He voivat myös muodostaa omin päin opintopiirejä, joissa opiskellaan, keskustellaan ja tehdään tehtäviä yhdessä.

Moodlen kielioppitehtävät vastauksineen valmisteli aiempien harjoitusten pohjalta neljän vanhemman opiskelijan tiimi työharjoitteluna. Opintopisteillä palkitut tiimiläiset antoivat hyviä vinkkejä siitä, millaisia harjoitusten ja vastausten pitäisi opiskelijan näkökulmasta olla. Yhteistyö oli sekä hyödyllistä että hauskaa, eikä materiaalien päivittäminen kiireisen lukukauden aikana olisi ollut edes mahdollista pelkästään opettajien voimin.

Havaintoja ja palautetta

Uudesta kurssimuodosta kuullessaan ainakin osa opiskelijoista suhtautui muutokseen hyvin epäilevästi. Formaatti tuntui hankalammalta kuin vanha, eivätkä kaikki olisi halunneet luopua luennoista. Flippaamisen hyötyjen tai haittojen arvioimiseksi ensimmäisenä vuonna (kl. 2019) opiskelijoita kannustettiin – tentin bonuspisteillä – vastaamaan laajaan kyselyyn, jonka reilusti yli puolet kurssilaisista palautti.

Palautteita antoivat niin hyvin kuin heikostikin kurssilla menestyneet opiskelijat. Suurin osa piti uutta muotoa parempana kuin perinteistä tai ainakaan ei vastustanut flippaamista. Osa kuitenkin kaipasi luentoja ja toivoi harjoitustunteihin pientä luentomaisuutta ja vielä pidempiä ja rauhallisemmin eteneviä kokoontumisia. Vaikka itse asiasisältö ei suoranaisesti keventynyt, kurssia pidettiin käytännönläheisempänä ja vähemmän teoreettisena. Vain pari vastaajaa suhtautui jyrkän kielteisesti käänteiseen kielioppiopetukseen.

Yllättävästi muutama palautteen antaja totesi vastuun oppimisesta olevan nyt opiskelijalla – mutta eikö se aina ole? Enää kurssilaiset eivät kuitenkaan voi piiloutua luennoille vaan saavat itse lukea ja valmistautua viikoittain. Suurin osa opiskelijoista arvioi käyttäneensä tehtävien tekemiseen ja kurssikirjan lukemiseen vähemmän aikaa kuin viiden opintopisteen edellyttämät noin 130 työtuntia. Kurssin arvosanat olivat edellisvuotta hieman paremmat: sekä tentti että erillinen essee olivat melko samanlaisia kumpanakin vuonna, mutta korkeimpia arvosanoja annettiin enemmän. Tosin hylättyjä oli edelleen, ja joiltakin kurssi jäi läpäisemättä, koska joko essee tai tentti jäi tekemättä.

Lopuksi

Käänteinen luokkahuone on varmasti tullut Grammar 2 -kurssille jäädäkseen, ainakin seuraavaan tutkinnonmullistukseen asti. Deskriptiivisen kieliopin lukeminen on edelleen opiskelijan omalla vastuulla, mutta toivomme entistä useamman oppivan opiskelemaan säännöllisesti ja suunnitelmallisesti; tätä voidaan pitää yhtenä osaamistavoitteena. Flippaukseen usein liittyvää videomateriaalia emme suunnittele kurssille tuovamme, koska tämänkin vuosikymmenen opiskelijoiden on tärkeää oppia käyttämään perinteistä kirjan käyttöliittymää, eikä laajaa ja syvälle luotaavaa kielitieteellistä sisältöä voikaan tiivistää lyhyiksi videoklipeiksi. Itsenäistä työskentelyä kuitenkin tuetaan Moodle-alustan materiaaleilla.

Opettajalle uusi formaatti on parhaimmillaan sosiaalisesti ja pedagogisesti palkitseva, erityisesti jos ryhmä innostuu keskustelemaan, tarjoamaan omia analyysejä spontaanisti ja jopa kertomaan vaikkapa omassa lukupiirissä syntyneistä oppimista tukevista ideoista. Ryhmien välillä on tietenkin suuria eroja tunnelman ja aktiivisuuden suhteen, mikä on jatkossakin haaste. Vaikka kaikki eivät haluaisi esittää kysymyksiä tai tarjota vastauksia vasta esitettyihin analyysipähkinöihin koko ryhmän kuullen, useimmat keskustelevat tehtävistä ainakin opiskelijatoverin kanssa. Yhden palautetta antaneen ohje seuraavan vuoden opiskelijoille olikin tiivis: ”Be. Active. In. Class. Do quote me on this.” Käänteisestä opetustilanteesta saa enemmän irti olemalla aktiivinen ja pitämällä huolen ennakkovalmistautumisesta. Parhaillaan käynnissä olevan kurssin osallistujia on kannustettu ensimmäisten flippaajien antamilla vinkeillä.

Lähteitä

Bergmann, J. & Sams, A. (2012). Flip your classroom: Reach every student in every class every day. Eugene, Oregon: International Society for Technology in Education.

Niemi-Murola, L. (2014). Käänteinen luokkahuone teorian ja käytännön välisen sillan rakentajana akuutin hengitysvajauksen opetuksessa. Yliopistopedagogiikka, 21(2), 62–64.

O’Flaherty, J. & Phillips, C. (2015). The use of flipped classrooms in higher education: A scoping review. The Internet and Higher Education, 25(2), 85–95. https://doi.org/10.1016/j.iheduc.2015.02.002

Pyrhönen, V.-P. (2016). Minivirtuaalilaboratorio käänteisen luokkahuoneen oppimisvälineenä. Yliopistopedagogiikka, 23(2), 37–39.

Rautiainen, A. (2019). Kääntämistä käänteisesti – kokemuksia käänteinen luokkahuone -menetelmästä kääntämisen opetuksessa. Yliopistopedagogiikka, 26(2), (ei sivunumerointia).

No comments yet

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.