YLIOPISTOPEDAGOGIIKKAAN TARJOTTAVIEN KÄSIKIRJOITUSTEN DEADLINET

• Tieteelliset artikkelit käsitellään toimitusneuvoston kokouksissa. Artikkelit pyydetään lähettämään osoitteeseen yliopistopedagogiikka@jyu.fi seuraavasti: Maaliskuun 2023 kokousta varten viimeistään ma 27.2.2023; toukokuun 2023 kokousta varten viimeistään ma 24.4.2023.
• Kehittäminen ja kokeilut, Keskustelua ja Ajankohtaista: Numeroon 1/23 tarkoitetut käsikirjoitukset pyydetään lähettämään osoitteeseen yliopistopedagogiikka@jyu.fi viimeistään ma 24.4.2023.
• Luethan Yliopistopedagogiikan kirjoitusohjeet huolellisesti ennen käsikirjoituksen lähettämistä!

***

Toimitus ottaa mielellään vastaan kirjoituksia Yliopistopedagogiikka-lehteen. Tieteellisten artikkelien lisäksi toivotaan opetuskokeilukirjoituksia, kirja-arvioita ja keskustelunavauksia.

Käsikirjoitukset lähetetään sähköpostin liitetiedostoina toimittajalle osoitteeseen yliopistopedagogiikka@jyu.fi. Lisätietoja saa toimittajalta samasta osoitteesta.

Tieteellisten artikkelien käsikirjoituksia tuleviin lehtiin voi lähettää joustavalla aikataululla, ja toimitusneuvosto käsittelee niitä kokouksissaan. Kokouksia on noin 4–6 vuodessa (lue lisää julkaisuprosessista ja julkaisuoikeuksista). Ainoastaan tieteelliset artikkelit käyvät läpi vertaisarvioinnin. Lehti on luokiteltu Julkaisufoorumin tasolle 1.

Ei-tieteellisiä artikkeleita voi lähettää joustavalla aikataululla. Päätoimittaja arvioi kaikki ei-tieteelliset artikkelit sekä päättää niiden julkaisusta. Ei-tieteellisillä artikkeleilla on lehden numerokohtaisia aikarajoja, jotka määrittävät sen, missä lehden numerossa ehdolle saapuvat artikkelit julkaistaan (ks. alla sekä julkaisuprosessi).

Lehtemme ei peri kirjoittajamaksua julkaisemisesta.

Käsikirjoituksen lähettäminen

Ennen käsikirjoituksen lähettämistä pyydämme tutustumaan lehden eri osastoihin sekä kirjoittajan ohjeisiin (ks. alla). Käsikirjoitus lähetetään joko Microsoft Word- tai OpenOffice-tiedostona. Varsinaisen käsikirjoituksen lisäksi lähetetään erillisenä liitteenä kansilehti, joka sisältää kirjoittajan tai kirjoittajien affiliaatio- ja yhteystiedot. Jos käsikirjoitus sisältää taulukoita, kuvioita tai kuvia, ne sijoitetaan omille paikoilleen käsikirjoitukseen sekä lähetetään erillisinä (alkuperäisinä) tiedostoina (mahdolliset tiedostomuodot doc., png., jpg., tiff., eps.; resoluutio vähintään 300 ppi).

Artikkeliehdotuksia voi lähettää ympäri vuoden ilman erillisiä aikarajoja (poikkeuksena mahdolliset teemanumerot, joista tiedotetaan aina erikseen ja joilla on oma aikataulunsa). Tieteellisten artikkelien julkaisuprosessin kesto ja aikataulu riippuvat muun muassa vuodenajasta ja kyseessä olevasta käsikirjoituksesta (ks. lisätietoja julkaisuprosessista). Muille kuin tieteellisille artikkeleille ilmoitetaan jokaiseen lehden numeroon erillinen aikaraja, jonka jälkeen lähetetyt käsikirjoitukset siirtyvät ehdolle seuraavaan lehden numeroon. Lehti ilmestyy yleensä 2 kertaa vuodessa.

Hyväksytyt artikkelit julkaistaan online-first-periaatteella eli ensin verkossa ja myöhemmin osana lehden numeroa. Yleensä artikkeli liitetään osaksi seuraavaa julkaistavaa numeroa. Tästä syystä artikkelin verkkoversio voi ilmestyä jo ennen varsinaista numeron julkaisua. Pyrimme näin joustavaan julkaisemiseen ympäri vuoden.

Ennen käsikirjoituksen lähettämistä tarkista vielä:

Lehden kirjoitusosastot

• Tieteellisiä artikkeleita (vertaisarvioitu, Jufo 1)
• Kehittäminen ja kokeilut
• Keskustelua
• Kirja-arviot
• Kutsuesitelmät ja lektiot
• Ajankohtaiset uutiset
  • Väitökset
  • Kongressit ja uutiset
  • Pedaforumin toiminnot
  • Pedaforum päivät

Tieteelliset artikkelit

Tieteellisten artikkelien pituus on 30 000–50 000 merkkiä (välilyönteineen) ilman lähdeluetteloa. Tätä pidempiä kirjoituksia ei pääsääntöisesti julkaista.

Yliopistopedagogiikka-lehti soveltaa lähdeviitteissä ja lähdeluettelossa American Psychological Associationin (APA) kirjoittajaohjeita (The Publication Manual of the American Psychological Association; ks. alla ohjeet lähdeviitteiden ja -luettelon laatimiseen).

Tieteellisiä artikkeleita -osaston kirjoitukset käyvät läpi vertaisarvioinnin. Jokaisella artikkelilla on vähintään kaksi vertaisarvioijaa. Vertaisarviointi toteutetaan anonyymina (ns. double-blind peer review). Vertaisarviointiin lähettämisestä päättävät toimitusneuvosto ja päätoimittaja. Tieteellisten seurain valtuuskunta (TSV) on myöntänyt Yliopistopedagogiikalle vertaisarviointitunnuksen merkkinä siitä, että lehden tieteellisten artikkelien vertaisarviointi on toteutettu kansainvälisen tiedeyhteisön noudattamien laadullisten ja eettisten vaatimusten mukaisesti (ks. lisätietoja Lehden esittely ja TSV).

Tieteelliset artikkelit voivat olla empiirisiä, teoreettisia tai katsausartikkeleita. Tieteelliset artikkelikäsikirjoitukset lähetetään toimitukselle anonymisoituina.

• Kirjoitusohjeet tieteellisille artikkeleille (PDF)

Kehittäminen ja kokeilut

Kehittäminen ja kokeilut -osastossa eri tieteenalojen opettajat ja koulutuksen kehittäjät kertovat tieteelliseen tutkimukseen perustuen opetukseen ja oppimiseen liittyvistä kokeiluistaan ja yliopisto-opetuksen kehittämisestä. Vaikka kyseessä on ei-vertaisarvioitu artikkeli, sen tulee silti perustua tutkimukselliseen kysymykseen, johon se vastaa.

Mieti kirjoittaessasi seuraavia kysymyksiä: Miksi kokeilu tai kehittämisprojekti toteutettiin? Mihin haasteeseen se vastaa?

Kokoa artikkelin alkuun 3-5 kohdan listaksi kokeilun tai kehittämisprojektin keskeiset tulokset: mitä siinä opittiin, mitä huomioita tehtiin, mitä konkreettisia suosituksia sen pohjalta voi esittää?

Yhden sivun jutun enimmäispituus on 3 500–3 800 merkkiä välilyönteineen. Kahden sivun jutun käsikirjoitus on pisimmillään 7 700–8 000 merkkiä välilyönteineen. Artikkelin maksimipituus on 11 500–12 000 merkkiä välilyönteineen ilman lähdeluetteloa, mikä on lehdessä taitettuna kolmen sivun juttu. Tätä pidempiä kirjoituksia ei pääsääntöisesti julkaista.

Yliopistopedagogiikka-lehti soveltaa lähdeviitteissä ja lähdeluettelossa American Psychological Associationin (APA) kirjoittajaohjeita (The Publication Manual of the American Psychological Association; ks. alla ohjeet lähdeviitteiden ja -luettelon laatimiseen).

• Kehittäminen ja kokeilut -osaston kirjoitusohjeet (PDF)

Keskustelua

Keskustelua-osastossa julkaistaan perusteltuja puheenvuoroja ja keskustelunavauksia kiinnostavista ja ajankohtaisista yliopistopedagogisista teemoista.

Yhden sivun jutun enimmäispituus on 3 500–3 800 merkkiä välilyönteineen. Kahden sivun jutun käsikirjoitus on pisimmillään 7 700–8 000 merkkiä välilyönteineen. Artikkelin maksimipituus on 11 500–12 000 merkkiä välilyönteineen ilman lähdeluetteloa, mikä on lehdessä taitettuna kolmen sivun juttu. Tätä pidempiä kirjoituksia ei pääsääntöisesti julkaista.

Yliopistopedagogiikka-lehti soveltaa lähdeviitteissä ja lähdeluettelossa American Psychological Associationin (APA) kirjoittajaohjeita (The Publication Manual of the American Psychological Association; ks. alla ohjeet lähdeviitteiden ja -luettelon laatimiseen).

• Keskustelua-osaston kirjoitusohjeet (PDF)

Kirja-arviot

Kirja-arviot -osastossa esitellään ajankohtaisia yliopistopedagogiikkaan tai yliopisto-opetuksen kehittämiseen liittyviä teoksia. Osastolla voi arvioida esimerkiksi väitöskirjan, kokoelmateoksen, tutkimusraportin tai pro gradu -tutkielman.

Kirja-arviointi on laajuudeltaan kahden sivun pituinen. Kahden sivun jutun käsikirjoitus on pisimmillään 7 700–8 000 merkkiä (välilyönteineen). Tätä pidempiä kirjoituksia ei pääsääntöisesti julkaista.

• Kirja-arviot -osaston kirjoitusohjeet (PDF)

Lähdeviitteet ja -luettelo

Yliopistopedagogiikka-lehti soveltaa lähdeviitteissä ja lähdeluettelossa American Psychological Associationin (APA) kirjoittajaohjeita (The Publication Manual of the American Psychological Association; ks. tarkennukset ja korjaukset painettuun versioon; ks. myös APA Style Blog). Suomeksi APA-ohjeita löytyy muun muassa Psykologia-lehden verkkosivulta. Yliopistopedagogiikka-lehden ohjeet löydät alla olevasta linkistä:

• Ohjeet lähdeviitteiden ja -luettelon laatimiseen (PDF)