Siirry sisältöön

Moninaistuva korkeakouluyhteisö kaipaa osaamisen kehittämistä ja osallisuuden tukea – Taustalla on väliä -arvioinnin tuloksia

2.6.2021

Maija Airas, Opetusneuvos, Opetushallitus, maija.airas@oph.fi

Marja-Liisa Saarilammi, Arviointineuvos, Kansallinen koulutuksen arviointikeskus, marja-liisa.saarilammi@karvi.fi

Hanna Väätäinen, Arviointiasiantuntija, Kansallinen koulutuksen arviointikeskus, hanna.vaatainen@karvi.fi

Karvin Taustalla on väliä -arvioinnissa loimme ensimmäistä kertaa kansallista tilannekuvaa ulko­maalaistaustaisten osallisuudesta korkeakoulutuk­seen. Tarkastelussa huomioi­tiin sekä tilastollinen tieto että toimijoiden koke­muksellinen ääni. 

Arvioinnin tavoitteena oli selvittää, mitkä ovat ulkomaalaistaustaustaisten opiskelijoiden korkeakoulutukseen hakeutumiseen ja opintojen etenemiseen liittyviä edistäviä ja ehkäiseviä tekijöitä. 

Tässä artikkelissa pyrimme tarkastelemaan arvioinnin tuloksia korkeakouluopetuksen kehittämisen näkökulmasta. Koko arviointiin voi tutustua osoitteessa https://karvi.fi/publication/taustalla-on-valia-ulkomaalaistaustaiset-opiskelijat-korkeakoulupolulla/

Arvioinnin tausta ja tavoitteet

Korkeakoulutetut ulkomaalaistaustaiset opiskelijat ovat tärkeä osa tulevaisuuden työelämää ja opintojen jälkeisistä joustavista siirtymistä työelämään on tullut ajankohtainen tavoite kansallisesti. Samalla Suomi tavoittelee korkeakoulutuksen vision toteuttamista, jossa puolet nuorista aikuisista olisi korkeakoulutettuja vuoteen 2030 mennessä. Arvioinnissa on huomioitu ennakkoarviot työn murroksesta, tulevaisuuden työnkuvista ja työvoimatarpeista.

Arvioinnin taustalla vaikuttavat myös tavoitteet osallisuuden edistämisestä. Eriarvoistumisen pysäyttäminen sekä luottamuksen perustana olevan osallisuuden ja osallistumisen vahvistaminen vaativat erityistä huomiota myös korkeakouluissa. Ulkomaalaistaustaisten korkea-asteelle potentiaalisesti siirtyvien nuorisoikäluokkien koko kasvaa Suomessa merkittävästi tulevina vuosina, joten on aika ryhtyä ennakoivasti varautumaan tähän sekä korkeakouluissa että koulutuspoliittisessa päätöksenteossa.

Arvioinnin tavoitteena oli selvittää, mitkä ovat ulkomaalaistaustaustaisten opiskelijoiden korkeakoulutukseen hakeutumiseen ja opintojen etenemiseen liittyviä edistäviä ja ehkäiseviä tekijöitä. Aineiston pohjalta pyrittiin tunnistamaan kehittämisalueita ja hyviä käytäntöjä ulkomaalaistaustaisten opiskelijoiden osallistumisen ja osallisuuden edistämiseksi korkeakoulutuksessa.

Arvioinnin kohderyhmä ja toteutus

Kuviossa 1 kuvataan, mitä tarkoitetaan käsitteellä ulkomaalaistaustainen. Suomen väestö voidaan jakaa suomalaistaustaisiin ja ulkomaalaistaustaisiin. Ulkomaalaistaustaisia ovat A) Suomessa syntyneet, joihin voidaan viitata käsitteellä maahanmuuttajataustaiset  ja B) ulkomailla syntyneet, joihin voidaan viitata käsitteellä maahanmuuttajat.

Kuvio 1: Ulkomaalaistaustaisen käsite

Arvioinnin tiedonkeruu koostui kahdesta osasta: tilastollisesta tarkastelusta ja korkeakouluvierailuista. Arvioinnin aineistot hankittiin Tilastokeskukselta sekä korkeakouluissa toteutetuilta arviointivierailuilta, joiden aikana kuultiin korkeakoulujen opiskeli­joita, henkilöstöä ja johtoa työpajoissa ja haastatteluissa. Arvioinnissa huomioitiin myös suomalaistaustaisten opiskelijoiden merkitys opiskelijayhteisön yhteenkuuluvuuden luomisessa ja osallisuuden syntymisessä kuulemalla opiskelijakuntien ja -järjestöjen edustajia. Arvioinnin tiedonkeruita ja analyysia jäsenneltiin neljän pääteeman kautta: osallistuminen, opintojen kulku, yhteisöllisyys ja osallisuus sekä ohjaus ja tuki.

Arvioinnissa tarkasteltiin nykyisten toimin­tatapojen toimivuutta sekä tuotiin esille kehittämis­suosituksia ja hyviä käytäntöjä korkeakoulujen ja poliittisten päätöksentekijöiden hyödynnettäväksi. Lisäksi arvioinnissa toteutettiin tilastoihin perustuva katsaus ulkomaalaistaustaisten osallistumisesta korkeakoulutukseen, opintojen kulusta ja sijoittumisesta opintojen jälkeen.

Arvioinnin johtopäätöksissä korkeakouluja kannustetaan huomaamaan ulkomaa­laistaustaiset opiskelijat, tunnistamaan heidät osa­na korkeakouluyhteisöä ja havaitsemaan niitä eri­tyiskysymyksiä, joita nämä opiskelijat kohtaavat se­kä hakiessaan korkeakouluun että korkeakoulussa opiskellessaan.

Miten kulttuurien moninaisuus näkyy korkeakoulutuksen arjessa?  

Arvioinnissa henkilöstö tunnisti moninaistuvan opiskelijayhteisön useimmiten korkeakoulukampuksilla havaitsemansa kieli- ja kulttuurivaihtelun perusteella.Sen sijaan erilaiset kulttuurit huomioon ottavia opiskelu- ja arviointimenetelmiä henkilöstö tai opiskelijat eivät juurikaan maininneet. Tarve kieli- ja kulttuuritaustan huomioimiselle ohjauksessa ja opetuksessa ilmeni kuitenkin opiskelijoiden nimeämissä ohjauksen tarpeissa:

En aina ymmärrä käytettyä terminologiaa, opettaja ei aina ymmärrä, että kielenkäytöllä on merkitystä. Myös opettajan asenteet vaikuttavat.” (opiskelija)

Akateemisen kielitaidon lisäksi opiskelijat kaipasivat kohdennettua tukea myös opiskelukulttuurin haltuun ottamiseksi ja opiskelutaitojen sekä työelämäverkostojen vahvistamiseksi. Joillakin opiskelijoilla olikin tähän liittyen ollut kokemusta toimivista käytännöistä, kuten säännöllisistä tapaamisista tutoropettajan kanssa, moniammatillisista rästipajoista, lisäajasta tenteissä, vertaismentoreista ja työelämäohjauksesta. Näitä tukimuotoja oli tarjottu usein hankkeiden piirissä.

Opiskelijat ja henkilöstö kokivat, että kohdennettua tukea olisi hyvä olla tarjolla koko opintopolun ajan. Koska ulkomaalaistaustaisia ei tällä hetkellä tunnisteta korkeakouluissa omana ryhmänään (vrt. kv-opiskelijat), tuen tarpeita on vaikea tunnistaa ja tukea kohdentaa. Puutteet osaamisessa voivat pahimmillaan muodostua esteeksi opintojen loppuun saattamiselle. Arvioinnin tuloksista ilmeni, että vuonna 2012 opintonsa yliopistossa aloittaneista maahanmuuttajaopiskelijoista 41 % oli keskeyttänyt opintonsa viisi vuotta myöhemmin. 

Opintopolun sujuvuuden rinnalla kohdennetuilla tukimuodoilla on merkitystä myös osallisuuden kokemuksen näkökulmasta. Oikein kohdennettu ja ajoitettu henkilökohtainen tuki vahvistaa merkityksellisyyden kokemusta ja sitoutumista koulutukseen. Tämän lisäksi opiskelijat pitivät tärkeänä, että tukimuodot eivät vaaranna yhteisöön kuulumisen tunnetta tai saa opiskelijoita tuntemaan tulleensa leimatuksi erityisryhmään. Ryhmään kuuluminen on opiskelijoille tärkeää, mikä tulisi huomioida opetuksen kehittämisessä.

Henkilöstön osaamisen kehittämisellä on merkittävä rooli osallisuuden vahvistamisessa

Arvioinnin yksi tulos oli, että korkeakoulun henkilöstö hyötyy kieli- ja kulttuuritietoisuutta edistävästä koulutuksesta. Osa korkeakouluista on ottanut asiassa ensimmäisiä askeleita, mutta kulttuuritietoisuutta edistävän koulutuksen tulisi olla kaikkien aliedustettujen opiskelijaryhmien kanssa työskentelevillä täydennyskoulutuksen peruslähtökohta. Kulttuuritietoinen ohjaus on siis keskeinen kehittämiskohde kansallisella tasolla.

Korkeakouluissa oli käytössä myös monikulttuurisuutta edistäviä hyviä käytäntöjä, kuten pedagogisena keinona erilaisista taustoista tulevien ryhmien tietoinen sekoittaminen. Tätä menetelmää etenkin opiskelijat kiittivät, koska näin heillä oli mahdollisuus olla vuorovaikutuksessa eri taustoista tulevien henkilöiden kanssa, verkostoitua ja kokea osallisuutta. Ylipäätään ryhmätyöt ja erilaiset työpajat koettiin hyvinä menetelminä, koska ne lisäsivät yhteenkuuluvuuden kokemusta ja auttoivat samalla oppimaan asioita yhdessä pohtimisen menetelmällä. Myös ulkomaalaistaustaisilla opiskelijoilla on monipuolista osaamispotentiaalia ja kulttuurista osaamista, jota voisi hyödyntää paremmin opetuksessa. 

Yhteiset opinnot edistävät integroitumista ja sen vuoksi on tärkeää tukea opiskelijoiden pääsyä osallisiksi ja aktiivisiksi toimijoiksi korkeakouluyhteisössä.

Korkeakouluilta kaivataan kehittämistoimia, jotta ulkomaalaistaustaisten opiskelijoiden kohdalla toteutuisi tosiasiallinen yhdenvertaisuus

Korkeakoulutusta voidaan kehittää moninaistuvan opiskelijakunnan tarpeisiin vain, jos korkeakouluissa tiedostetaan nykyistä systemaattisemmin ulkomaalaistaustaisten opiskelijoiden tarpeet. Jollei ulkomaalaistaustaisia opiskelijoita ja heidän tarpeitaan tunnisteta, saattavat korkeakoulujen toiminnan ja opetuksen kehittämistarpeet jäädä tältä osin havaitsematta.

Arvioinnissa meille vahvistui näkemys siitä, että ulkomaalaistaustaiset opiskelijat hyötyisivät positiivisesta erityiskohtelusta korkeakouluissa. Opintojen etenemisen osalta erityistä tukea kaivataan esimerkiksi akateemisten opiskelutaitojen vahvistamiseksi ja opiskelumenetelmien haltuunoton tukemiseksi. Opiskelijoiden näkökulmasta vaikuttaa tärkeältä, että tuki toteutettaisiin opiskelijoita leimaamatta. Erityinen tuki ohjauksen ja opetusjärjestelyjen osalta toteutuisi parhaiten integroituna luonnolliseksi osaksi opintoja.  Näemme, että kehittämistoimille on olemassa hyvät edellytykset, sillä opiskelijalähtöisyys ja vahva yhdenvertaisuusajattelu näyttäytyvät monen korkeakoulun vahvuutena. Arviointimme haastaa korkeakouluja kuitenkin tarkastelemaan kriittisin silmin sitä, miten voidaan yhteensovittaa vahva yhdenvertaisuus- ja tasa-arvoperusta sekä kohdennetun erityisen tuen tarve niin, että ulkomaalaistaustaisten opiskelijoiden kohdalla toteutuu tosiasiallinen yhdenvertaisuus.

Lähde: Airas M., Delahunty D., Laitinen M., Shemsedini G., Stenberg H., Saarilammi M., Sarparanta T., Vuori H. & Väätäinen H. (2019) Taustalla on väliä. Ulkomaalaistaustaiset opiskelijat korkeakoulupolulla. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus

No comments yet

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

%d bloggaajaa tykkää tästä: