Siirry sisältöön

Pedagogisen julkaisemisen vaikuttavuus

31.12.2019

Anne Nevgi-2019

Anne Nevgi
päätoimittaja

 

 

YP-osastotunnus-toimittajalta

 

Lehtemme julkaisee sekä tieteellisiä vertaisarvioituja artikkeleja että muita tekstejä. Muut tekstit ovat yleensä opetuksen kehittämistä ja kokeiluja koskevia tekstejä, mutta myös puheenvuoroja keskustelun virittämiseksi tai kirja-arvioita. Artikkelien kirjoittaminen on vaativaa ja vie paljon aikaa, samoin on myös käsikirjoituksien lukeminen ja arvioiminen. Päätoimittajana luen ja annan harkintani mukaan palautetta ja korjausehdotuksia kaikkiin tänne tulleisiin muihin kirjoituksiin. Kaikki kirjoitukset ovat tärkeitä, vaikka tieteelliset artikkelit saavat eniten painoarvoa johtuen tutkimuksen arvostuksesta. Kuitenkin on myös erittäin tärkeää julkaista lyhyitä artikkeleja uudenlaisista pedagogisista ratkaisuista ja kokeiluista tai laajemmista opetuksen kehittämisprojekteista. Nämä antavat lehtemme lukijoille kehittämiseen perustuvaa tietoa jonkin pedagogisen käytänteen toimivuudesta sekä ideoita oman opetuksensa tai oppiaineensa opetuksen kehittämiseksi. Lehtemme vuoden 2019 viimeisessä numerossa ovat seuraavat viisi erilaista opetuksen kehittämistä ja kokeilua koskevaa artikkelia.

Anu Lahtinen, Kati Katajisto ja Reetta Hänninen kehittivät ajankohtaisesta aiheesta käydyn Twitter-keskustelun pohjalta idean toteuttaa historian metodikurssi twiitteinä ja tarjoten näin opiskelijoille mahdollisuuden käsitellä uudella tavalla historiallisesti arkaa aihetta, vuotta 1918. Sosiaalista mediaa hyödyntävä kurssi tarjosi opiskelijoille ainutlaatuisen mahdollisuuden harjoitella tieteellistä viestintää sosiaalisessa mediassa.

Minna Kallinen-Kuisma, Matti Nieminen ja Tarja Ladonlahti ovat artikkelissaan kuvanneet yhteiseurooppalaisessa hankkeessa kehitettyä sähköistä tunnistusjärjestelmää, joka tukee digitaalisten oppimisympäristöjen kehittämistä tarjoamalla luotettavan tavan tunnistaa opiskelija.

Tuija Laine tarttui opetuksen kehittämistehtävässään haasteeseen –­ miten motivoida erilaisista taustoista tulevia opiskelijoita kiinnostumaan Suomen kirkkohistoriasta?  Hän kehitti kurssin toimintatavat ja tehtävät soveltaen Ryan E. Decin itsemääräytymisteoriaa ja pyrkien kurssin rakenteessa ja tehtävissä selkeyteen ja konkreettisuuteen. Palaute kurssista oli positiivista ja artikkeli tarjoaa hyviä keinoja siihen, miten motivoida opiskelijoita ja tukea heidän oppimistaan.

Esko Ryökäs, Päivi Kammonen, Lauri Thurén ja Lauri Tokki ovat pohtineet, miten ruotsin kielen opetuksen integrointi teologian kurssin opetukseen on tukenut opiskelijoiden kiinnostumista ja motivoitumista sekä ruotsin että substanssin oppimiseen. Heidän mukaansa eri motivaatioteorioista odotusarvoteoria selitti parhaiten opiskelijoiden motivaatiota.

Saara Repo, Anni Rytkönen, Henna Asikainen, Viivi Virtanen ja Nina Katajavuori kehittivät yliopistopedagogiikan perusopintojen kurssin opetusta monimuotoiseksi massaopetukseksi, joka mahdollisti kurssin tarjoamisen samanaikaisesti lähes kahdellesadalle yliopistolaiselle. Kurssilla hyödynnettiin verkko-oppimisympäristöjä, pienryhmätyöskentelyä ja useiden yliopistonlehtoreiden työpanosta tuutoreina. Kurssin toimintamalli tarjoaa hyvän lähtökohdan, miten yhdistää massakursseille pienryhmätyöskentelyä ja tukea kurssilaisten kehittymistä yliopistopedagogisessa osaamisessa.

Lehtemme julkaisee myös ajankohtaisista aiheista puheenvuoroja, joissa perustellusti nostetaan esiin jokin laajemmin yliopisto-opetusta ja -oppimista tai ohjauskäytäntöjä koskettava teema. Johanna Komppa, Salla Jokela, Anna Salomaa ja Heidi Muurinen tarkastelevat artikkelissaan ohjaajien mahdollisuuksia ja velvoitteita antaa emotionaalista tukea opintojensa alkuvaiheissa oleville ja ensimmäisiä opinnäytteitään tekeville opiskelijoille. He tuovat esiin, että yliopistopedagoginen tutkimus on toistaiseksi varsin vähän kohdistunut tähän aiheeseen ja kysyvät, miten ohjaajana toimiva yliopistonlehtori tai professori voi saada tukea ja valmiuksia tunteiden käsittelyyn systemaattisena työvälineenä. Artikkeli herättää pohtimaan miten tärkeää on tunnistaa niin omat tunteet kuin toimia opiskelijan tukena, mutta myös miten vähän tähän on toistaiseksi institutionaalisella tasolla kiinnitetty huomiota ja annettu tukea ohjaajana toimiville.

Vertaisarviointi on tieteelliselle julkaisemille erittäin tärkeää ja sen tavoitteena on taata artikkelissa julkaistun tutkimuksen riittävä tieteellinen taso. Vertaisarviointi tehdään anonyymisti ja myös toimitusneuvostomme käsittelee tieteelliset artikkelikäsikirjoituksen anonyymisti. Artikkelien kirjoittajat ovat ainoastaan toimittajan ja päätoimittajan tiedossa. Anonyymistä vertaisarvioinnista ei makseta palkkioita ja myös vertaisarvioijien nimeä ei ole tähän mennessä julkaistu. Kiitän jokaista lehtemme vertaisarvioituja tieteellisiä artikkeleita lukeneita ja arvion kirjoittaneita yliopistopedagogiikan ja sen lähitieteiden asiantuntijoita.

Lehtemme julkaisee myös ruotsinkielisiä artikkeleja ja kirjoituksia, sillä tavoitteemme on tukea myös suomenruotsalaisen yliopistopedagogisen tutkimuksen julkaisemista. Tässä numerossa julkaisemme Sofie Henricsonin artikkelin ”Turtagning och interaktionell kompetens då högskolestudenter presenterar i grupp”. Sofie Henricson on tutkinut keskusteluanalyyttisen analyysin keinoin, miten opiskelijaryhmä suullisen esityksen aikana vaihtaa puheenvuoroja ja miten opiskelijat toimivat yhdessä. Aineiston muodostavat kahdeksan videoitua opiskelijaesitystä kahdelta eri kurssilta. Tulosten perusteella opiskelijat käyttävät monia erilaisia eleitä ja katseenvaihtoja, joilla he sopivat puheenvuoron vaihtumisesta. Opiskelijoiden erilaisuus vuorovaikutustaidoissa tuli esiin. Artikkeli tarjoaa myös opiskelijoiden esityksien arvioimiselle ja arvioinnin kehittämiselle tärkeää uutta tietoa.

Lehtemme tarjoaa tässä vuoden 2019 viimeisessä numerossa useita erilaisia kirjoituksia. Julkaiseminen tarkoittaa tekstien tulemista saataville ja luettaviksi. Jotta näillä julkaisuilla olisi vaikuttavuutta, niiden tulisi saavuttaa lukijansa. Julkaiseminen on vasta ensimmäinen askel. Varsinainen vaikuttavuus syntyy vasta silloin, kun artikkeli on herättänyt lukijassaan uusia ideoita, pohdintaa tai johtanut oman opetuksen kehittämiseen ja kokeiluihin, tai kun tieteellinen artikkeli on myös vaikuttanut opetuksen ja oppimisen kehittämiseen. Toivon, että nämä lehdessämme julkaistut artikkelit ja kirjoitukset saavat runsaasti lukijoita, ja erityisesti, että artikkeleissa julkaistut tutkimukset ja kokeilut saavat jatkoa uusina opetuksen kehittämisinä ja kokeiluina tai uusina tutkimusaiheina ja tutkimushankkeina.

Kulunut vuosi 2019 on ollut toimitustyön osalta erittäin työntäyteinen. Lehteemme on saapunut ehdolle runsaasti niin tieteellisiä tutkimusartikkeleja kuin muita kirjoituksia. Olemme vuoden aikana kehittäneet toimintaamme saadaksemme julkaisuprosessia nopeutetuksi. Tätä työtä jatkamme myös tulevana vuonna. Päätoimittajan työtä olemme päättäneet jakaa siten, että vuoden 2020 alusta lähtien lehdellämme on vastaava päätoimittaja ja päätoimittaja. Jatkan ensi vuoden lehtemme vastaavana päätoimittajana ja kanssani päätoimittajan tehtäviä tulee jakamaan dosentti Laura Hirsto.

Toivotan lukijoillemme onnellista uutta vuotta 2020!

Anne Nevgi
päätoimittaja

 

 

Creative Commons -lisenssi
Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä.

No comments yet

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.