Siirry sisältöön

Kieltä huoltamassa ja huollattamassa: kielikonsultointia ja työelämäyhteistyötä korkeakoulujen välillä

1.2.2019

Maija Saviniemi & Esa Laihanen

maija.saviniemi@oulu.fi, esa.laihanen@saimia.fi

 

 

YP-osastotunnus-kehittaminen-ja-kokeilut

 

(PDF)

 

Oulun yliopiston suomen kielen oppiaine on viime aikoina kehittänyt työelämäyhteistyötä muun muassa Saimaan ammattikorkeakoulun kielikeskuksen kanssa. Kielikonsultointia Oulussa harjoittelevat suomen kielen opiskelijat ovat antaneet yhteistyökokeilussa palautetta autenttisista teksteistä todellisille asiakkaille. Yhteistyökumppaneina ovat olleet muun muassa tuotantotalouden ja sairaanhoidon opiskelijat Lappeenrannasta. Tähän mennessä kahdessa vaiheessa toteutetun opetuskokeilun alustavat tulokset ovat kannustavia. Yhteistyötä kehitetään edelleen sekä kielikonsulttiopiskelijoilta että heidän asiakkailtaan kerätyn palautteen perusteella.

 

Kokeilun tausta ja tavoitteet

Kielikonsulttikurssin aikana Oulun yliopiston suomen kielen opiskelijat harjoittelevat konkreettisesti työelämätaitoja – tässä tapauksessa sitä, miten annetaan palautetta erilaisten tekstien kielestä. Yhtenä lähtökohtana on, että opintojen aikana harjaannutaan toimimaan mahdollisimman autenttisissa työelämän konsultointitilanteissa eli antamaan palautetta kokonaisten tekstien kielestä aidolle asiakkaalle.

Kielikonsulttikurssi (5 op) on jatkoa perusopintovaiheen Kielenhuollon kurssille (5 op), ja kurssilla sovelletaan aiemmin opittua käytäntöön. Vuonna 2017 työskentelyyn osallistui 21 suomen kielen opiskelijaa keväällä ja 26 opiskelijaa syksyllä. Kurssilla annetaan asiantuntijapalautetta kasvokkain ja huolletaan kokonaisia tekstejä. Kurssin entistä syvempi työelämäyhteistyö käynnistyi suunnittelulla syksyllä 2016. Opetuskokeilu toteutettiin kahdessa osassa: keväällä ja syksyllä 2017.

Yhteistyökokeilussa jokin organisaatio tarjoaa opiskelijoille autenttisia tekstejä huollettaviksi. Aineiston perusteella tuotetaan opetusmateriaali asiakkaalle esimerkiksi videona. Vuoden 2017 kokeilussa Kielikonsulttikurssilla tehtiin yhteistyötä kolmen asiakkaan kanssa. Verohallinnon Viestintäyksikkö toimitti huollettavaksi aineistoksi vuosi-ilmoituksia, täyttöohjeita, vero.fi-tekstejä ja kirjeitä. Vastaavasti Kainuun TE-toimiston aineisto oli 20 anonymisoitua lausuntoa tai päätöstä. Lisäksi asiakkaina oli Saimaan ammattikorkeakoulun ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston (LUT) yhteisen kielikeskuksen opiskelijoita. Keväällä mukana oli Talouselämän viestintä -kurssin (3 op) kaksi tuotantotalousteekkariryhmää sekä syksyllä Suomen kieli ja viestintä -kurssin (3 op) sairaanhoitajaopiskelijaryhmä. Molempien työelämäorientoituneiden viestinnän kurssien yhtenä sisältönä on työnhaun viestintä. Kielikonsultit keskittyivät antamaan kokeilussa palautetta työhakemuksista ja niihin liitetyistä cv:istä tai ansioluetteloista.

Kurssien välistä yhteistyötä oululaiset kielikonsultit ovat tehneet jo aiemminkin, sillä vuosina 2000–2007 suomen kielen oppiaineella oli virtuaaliyliopistohankkeita. Osana yhtä tällaista hanketta on ollut Oulun yliopiston kielikeskuksen Tieteen popularisoinnin kurssin ja nykyisen Kielikonsulttikurssin edeltäjän (silloisen Kielenhuollon jatkokurssin) kielikonsultointiyhteistyö, joka jatkuu edelleen.

Tässä tekstissä keskitymme työelämäyhteistyön uusimpaan innovaatioon eli maantieteellisiä rajoja ylittäneeseen ja korkeakouluopiskelijaheimoja kohtauttaneeseen työskentelyyn. Esittelemme vuonna 2017 toteutetun työskentelyn ja analysoimme siitä saatua palautetta. Pohdimme myös yhteistyön antia ja kehittämisnäkymiä.

 

Kokeilun toteutus vuonna 2017

Kielikonsulttikurssin opettaja otti yhteyttä mahdollisiin asiakkaisiin elokuussa 2016, aloitti ohjeistusten laatimisen sekä opiskelijoille että asiakkaille ja mietti, millaisia asioita hänen on opettajana otettava huomioon tehtävänannossa (kuvio 1, kohta 1). Yhteistyö toteutettiin ensimmäisen kerran keväällä 2017 (kuvio 1, kohta 2). Jo silloin ajatuksena oli jatkaa yhteistyötä ja kehittää sitä ennen seuraavaa opetuskertaa keräämällä palautetta (kuvio 1, kohta 3). Perinteisten kurssipalautteiden lisäksi palautetta kerättiin Webropol-kyselyllä. Sekä opettajan tuntuman että opiskelijoilta ja asiakkailta saadun palautteen perusteella yhteistyötä kehitettiin seuraavaa toteutusta varten syksyksi 2017 (kuvio 1, kohta 4).

 

Kuvio 1 saviniemi-laihanen

Kuvio 1. Kielikonsultointikokeilun kulku vuonna 2017

 

Palaute ja siihen reagoiminen

Kokeilun kaikki osapuolet pääsivät antamaan palautetta Webropol-kyselyssä, johon vastasi keväällä 26 ja syksyllä 19 henkilöä. Myös opettajien kokemusten ja Kielikonsulttikurssin yleisen palautteen mukaan yhteistyökokeilun ensimmäisen kierroksen suurimmat haasteet liittyivät aikataulutukseen, työmäärään ja ohjeistuksiin. Näihin asioihin kiinnitettiin erityistä huomiota syksyn 2017 kurssia valmisteltaessa, mikä näkyy Webropol-kyselyn tulosten kehityksessä.

Kielikonsulttikurssilaisilta kerätyssä loppupalautteessa (keväällä 12 ja syksyllä 15 vastaajaa) nousi esiin, että vaikka opetusmateriaalin tuottamista on hyvä harjoitella, sen tallennusmuoto ei saisi aiheuttaa ylimääräistä työtä. Kielteinen palaute liittyi lähinnä aikataulutukseen, videoinnin ohjeistuksiin ja teknisiin ongelmiin. Kuitenkin esimerkiksi kevään palautteessa kurssia pidettiin käytännönläheisenä ja tarpeellisena sekä haasteellisena mutta antoisana. Vastaavasti syksyn palautteissa tuotiin esiin kurssin hyödyllisyys, työelämäläheisyys ja kiinnostavuus. Tehtäviä pidettiin aitoina, konkreettisina ja motivoivina. Osa konsulteista koki, että toiminnallisella kurssilla pääsi soveltamaan opittua.

Tuotantotalousteekkarit pitivät kurssipalautteen (46 vastaajaa) ja Webropol-palautekyselyn (7 vastaajaa) perusteella kielikonsultointikokeilua varsin kannatettavana, hyödyllisenä sekä jatkamisen ja kehittämisen arvoisena. Kokeilu koettiin pääosin mielekkääksi ja siitä nähtiin olevan molemminpuolista hyötyä. Konsulttien valmistamia videoita pidettiin laadukkaina ja sisällöllisesti toimivina.

Henkilökohtaista palautetta toivottiin ensimmäisellä kierroksella saatua enemmän, sillä kielikonsulttien palautteen koettiin jääneen varsin yleiselle tasolle. Työhakemusdokumentit ovat henkilökohtaisia tekstejä, joten täsmäpalautteen toive on ymmärrettävä. Muutama vastaaja mainitsi, ettei hyötynyt palautteesta riittävästi. Toiveet palautteen sisällöstä saattoivat asiakkailla ja kielikonsulteilla olla erilaiset: palautteen fokus oli kielenhuollollisissa seikoissa, ei niinkään tekstilajin funktionaalisessa toimivuudessa ja sisällössä. Kehitettävää nähtiin ajoituksissa, ohjeistuksissa, yhteydenpidossa ja palautteen ”personoinnissa”.

Palautteeseen reagoitiin muun muassa muuttamalla työskentelyn painopistettä niin, että syksyllä 2017 konsultit antoivat ensin henkilökohtaisen palautteen ja vasta sen jälkeen Powerpoint-tiedostona yleispalautteen. Samalla työläästä videoinnista luovuttiin.

Sairaanhoitajaopiskelijoista syksyllä 2017 antoi kurssipalautetta 13 ja Webropol-palautetta 3 vastaajaa. Pari opiskelijaa arkaili tekstinsä lähettämistä konsulteille, ja yksi piti tekstiensä lähettämistä tuntemattomille epämiellyttävänä. Sosiaali- ja terveysalalla henkilötietojen suojaaminen on tärkeä osa ammattitaitoa, joten tässä arkuudessa voi osaksi olla kyse sairaanhoitajille tyypillisestä tavasta ajatella tietosuojaan liittyviä kysymyksiä.

Sairaanhoitajaopiskelijat pitivät yhteistyötä pääosin opettavaisena ja asiallisena. Palautetta pidettiin hyödyllisenä ja rakentavana. Vain yksi vastaaja ei kokenut saaneensa palautteesta ”konkreettista hyötyä”, mutta ei perustele kokemustaan mitenkään. Yksi mainitsee, ettei hoitoalalla juurikaan kirjoiteta perinteisiä työhakemuksia, koska työpaikkoja useimmiten haetaan verkkolomakkeella. Tämä ei tietenkään tee perinteisten hakemustekstien kirjoittamista tarpeettomaksi. Ongelmina työskentelyssä pidettiin ajoitusta ja aikataulujen toimivuutta. Asiakasopiskelijoista monet mainitsivat yhteydenpidon ja palautteen saannin toimivaksi, mutta muutaman mielestä palautteen saamisessa ja yhteydenpidossa oli viivettä.

 

Hyöty, haasteet ja jatkosuunnitelmat

Kurssien välinen yhteistyökokeilu toi esiin monia uusia ideoita ja kehittämiskohteita. Jatkossa kannattaa avata entistä enemmän sekä opiskelijoiden kanssa että opiskelijoiden kesken sitä, millaisia odotuksia opiskelijaryhmät asettavat yhteistyölle. Myös kurssien opettajien tulee edelleen selkeyttää kurssilla valmistettavan opetusmateriaalin luonnetta, jotta odotukset ovat eri osapuolilla samankaltaiset.

Opiskelijoiden välistä yhteistyötä hankaloitti se, että muutamat opiskelijat keskeyttivät kurssin ilmoittamatta siitä. Joko konsulttiin ei saanut yhteyttä tai asiakas ei reagoinut yhteydenottopyyntöihin. Yhteistyön onnistuminen edellyttää opiskelijoiden vastuullista sitoutumista työskentelyyn. Esteistä, viivästymisistä ja keskeyttämisistä tulee luonnollisesti ilmoittaa. On vaikeaa kehittää autenttisia korvaavia tehtäviä konsultille, jonka asiakas katoaa kesken kurssin; konsultin katoaminen kesken työskentelyn taas aiheuttaa mielipahaa asiakkaalle.

Kokeilussa vastuu yhteydenpidosta ja viestinnästä konsultin ja asiakkaan välillä jäi opiskelijoiden varaan. Kielikonsulttikurssin opettaja halusi pitää opiskelijoiden yhteydenpidon asiakkaisiin minimissään, koska se vie sekä asiakkaiden että konsulttien aikaa ja lisää opiskelijoiden työmäärää. Joissakin palautteissa asiakkaiden ja konsulttien välille kuitenkin toivottiin nykyistä enemmän henkilökohtaista yhteydenpitoa.

Jatkossa opettaja kiinnittää edelleen huomiota teknisen toteutuksen yksinkertaistamiseen. Esimerkiksi konsulttien toive äänieristetystä tilasta materiaalien äänittämistä varten on mahdollista järjestää. Kielikonsultit ehdottivat yhteistyötä, jossa kurssin ulkopuoliset opiskelijat vastaisivat materiaalin videoimisesta. Yhteistyön rönsyilemistä eri suuntiin on kuitenkin kyettävä ennakoimaan hallitusti. Nykyistä konkreettisempien ohjeiden antaminen videointiin ei myöskään ole kohtuuton toivomus opiskelijoilta.

Konsultoinnissa voisi varsinaisen kielenhuollon lisäksi kiinnittää huomiota myös tekstilajin ominaisuuksiin ja kokonaisvaltaisempaan tekstinhuoltoon. Myös kielen- ja ylipäänsä tekstinhuoltoa koskevista käsityksistä olisi hyödyllistä vaihtaa ajatuksia asiakkaiden ja konsulttien kesken. Osa asiakkaista olisi kaivannut laajemmin koko tekstin toimivuuden arviointia eikä pelkästään kielenhuoltoseikkojen tarkistamista. Kiinnostavaa olisi tarkastella myös sitä, miten kielikonsulttien antamaa palautetta konkreettisesti hyödynnetään tekstien kehittämisessä ja miten tieto kielikonsultoinnista vaikuttaa opiskelijoiden kirjoittamiseen. Tämän kokeilun perusteella vaikuttaa nimittäin siltä, että eri opiskelijat ovat hyödyntäneet palautetta varsin vaihtelevasti.

Kokeilussa päästiin käsiksi aitoon työelämäyhteistyöhön sekä harjoittelemaan asiakkaiden kohtaamista ja autenttisten tekstien huoltoa. Asiakaskontaktien luomisessa tarvitaan monipuolisia viestintä- ja palautteenantotaitoja, joten asiakkaan kohtaamista kannattaa harjoitella jo opintojen aikana. Myös erilaisten korkeakouluopiskelijaryhmien kohtauttamisella on oma lisäarvonsa. Tekstien henkilökohtaisuus on työskentelyn kannalta sekä hyöty että haaste, joten tulevaisuudessa voisi kokeilla konsultoinnissa myös joitakin muita kuin työnhaun tekstejä.

Kehittämistarpeista huolimatta kokeilu on tuonut tullessaan enemmän positiivisia kuin negatiivisia kokemuksia, joten niiden pohjalta on hyvä jatkaa edelleen kielikonsultointiin liittyvän toimintakulttuurin kehittämistä. Kielikonsulttikurssin opettajalla on jo suunnitteilla yhteistyötä myös Oulun yliopiston historian oppiaineen graduseminaarin kanssa. Tämä työskentely toisi mukanaan vielä yhden erilaisen asiakasryhmän. Kielikonsultointiyhteistyön kaltaista toimintaa voi suositella kokeiltavaksi muuallakin.

 

 

Maija Saviniemi

suomen kielen oppiaine, Oulun yliopisto

PL 1000, 90014 Oulun yliopisto

 

Esa Laihanen

suomen kieli ja viestintä, Saimaan ammattikorkeakoulu, Kielikeskus

Skinnarilankatu 36, 53850 Lappeenranta

 

 

 

 

No comments yet

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.