Siirry sisältöön

Opitaan yhdessä talouden digitalisaatiota – case-työskentely organisaatiorajat ylittävissä kehittämistiimeissä

20.12.2017

Leena Tynninen & Marianne Viinikainen
leena.tynninen@lut.fi, marianne.viinikainen@saimia.fi

 

 

 

 

Talousalalla elämme kolmen murroksen keskellä: digimurros, toimialan murros ja osaamisen murros. Nämä murrokset näkyvät niin käytännön työelämässä kuin oppilaitosten arjessa. ”Digitalous 2025” on Lappeenrannan teknillisen yliopiston (LUT) ja Saimaan ammattikorkeakoulun (Saimaan amk) yhteinen osaamisen kehittämishanke. Hankkeessa kehitetään työelämälähtöistä talousalan koulutusta ja sen ensimmäisessä vaiheessa ratkottiin talouteen liittyviä käytännön haasteita yhdessä tilitoimistojen, niiden asiakasyritysten, opiskelijoiden ja asiantuntijaopettajien kanssa. Tämä usean osallistujajoukon yhteinen opetuksen ja oppimisen kehittämiskokeilu nimettiin case-työskentelyksi organisaatiorajat ylittävissä kehittämistiimeissä.  Kokeilussa yhdistettiin ongelmaperusteista oppimista (Problem-Based Learning, PBL), case-menetelmää ja tiimityöskentelyä. Kokeilun tuloksena rakentui 16 talouden digitalisaatioon liittyvää casea eli tapauskuvausta. Tässä artikkelissa kerrotaan tarkemmin case-työskentelyn käytännön toteutuksesta ja kokemuksista.

 

Murrosvaiheen yritysyhteistyö vaatii soveltamista

Käynnissä olevat kolme murrosta, digimurros, taloushallinnon palveluiden toimialan murros ja osaamisen murros, vaikuttavat laskentatoimen asiantuntijatehtäviin ja koulutukseen (Guthrie & Parker, 2016; Galarza, 2017). Digitalisaation myötä asiantuntijatyö automatisoituu, työvaiheita poistuu ja murrosvaiheessa eri toimijoiden roolit muuttuvat (Frey & Osborne, 2017). Lisäksi sosiaalinen media ja mobiili- ja pilviteknologiat muuttavat työn tekemisen tapoja ja osaamisvaateita. Väitetään, että automaatio tulee vaikuttamaan jopa 60 prosenttia kaikista nykyisistä ammateista (McKinsey, 2017). E-learning ja uudet sukupolvet haastavat koulutusorganisaatiot uudistamaan perinteisiä opetuskäytäntöjä ja -sisältöjä.

Plewa, Gala´n-Muros ja Davey (2015) korostavat, että yliopistojen ja yritysten välisestä yhteistyöstä on tehty tutkimusta koulutusohjelmien, niiden resurssoinnin sekä alumnien ja johtoryhmätyöskentelyn näkökulmista. Heidän mukaansa yliopisto-yritysyhteistyötä opettamisessa ja oppimisessa on tutkittu vähemmän, joten siitä saatavaa teoreettista ja käytännöllistä ymmärrystä tulisi kehittää (Plewa ym.,2015). Digitalous 2025 – hankkeessa edistetään kahden oppilaitoksen, yliopiston ja ammattikorkeakoulun, sekä alueen yritysten välistä yhteistyötä opettamisessa ja oppimisessa. Euroopan Sosiaalirahaston rahoittama hanke kohdistuu laskentatoimen opetusalaan, johon linkittyvät yliopiston kauppatieteet ja tuotantotalous sekä ammattikorkeakoulun liiketalous. Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa, syksyn 2016 ja kevään 2017 aikana, ratkottiin talouteen liittyviä käytännön haasteita yhdessä tilitoimistojen, niiden asiakasyritysten, opiskelijoiden ja asiantuntijaopettajien kanssa. Työskentely toteutettiin organisaatiot ylittävissä kehittämistiimeissä, johon yhdistettiin piirteitä case-menetelmästä sekä ongelmaperusteisesta oppimisesta.

Ongelmaperusteisessa oppimisessa opiskelijat ratkaisevat ryhmissä monimutkaisia ongelmia, joihin ei ole yhtä oikeaa vastausta (Hmelo-Silver, 2004). Se on tehokas erityisesti kyseenalaistamisen, ryhmätyön ja ongelmanratkaisun kehittämisen kannalta (Stanley & Marsden, 2012). Case-menetelmä puolestaan sopii yritysten reaalimaailman ongelmien käsittelyyn opetuksessa (Lindblom-Ylänne & Nevgi, 2009) ja liiketaloudelliseen tutkimukseen (Brykman & Bell, 2015; Yin, 2014). Kehittämiskokeilussa case-työskentelyllä simuloitiin uuden ajan tiimityövaatimuksia asiakasrajapinnassa ja etsittiin ketterää mallia tuoda työelämän ajankohtaiset kysymykset osaksi laskentatoimen opetusta.

Case-työskentelyn pohjalta rakennetaan neljä opetuscasea, jotka pilotoidaan lukuvuonna 2017–2018. Pilotteja hyödynnetään kehitettäessä taloushallinnon työelämälähtöisiä täydennysopintoja.

 

Case-työskentelyssä työmuotona kehittämistiimit

Case-työskentelyn tavoitteena oli löytää ajankohtaisia, talousalan digitalisoitumiseen liittyviä todellisia kehittämistarpeita ja -tilanteita, joita voitaisiin hyödyntää rakennettaessa tulevien opintojaksojen koulutussisältöjä. Casejen kautta haettiin näkemyksiä siitä, mitä digitalisaatio tällä hetkellä konkreettisesti Etelä-Karjalan alueella tarkoittaa ja millaiset kehittämistarpeet nousevat esiin alueen tilitoimistoista ja asiakasyrityksistä. Lisäksi tarjottiin uudentyyppinen yli-organisaatiorajojen ulottuva tiimi kehittämisen työmuodoksi ja yritykselle kehittämistehtävien lisäresurssiksi.

Kehittämistiimin ideana oli saattaa yhteen kahden eri oppilaitoksen nuoret opiskelijat, talousalan opettajat ja alueen työelämäosaajat (kuvio 1). Työelämäosaajia tiimissä olivat sekä talouspalvelujen tuottaja että niiden käyttäjä asiakaslähtöisyyden korostamiseksi. Kehittämistiimeissä yhdistyivät kauppatieteiden maisterin, tuotantotalouden diplomi-insinöörin ja tradenomin osaamisprofiilit.

 

 

 

 

 

 

 

Kuvio 1. Kehittämistiimien muodostuminen organisaatioiden näkökulmasta

 

Painopiste oli pienissä ja keskisuurissa yrityksissä. Useimmiten suurilla yrityksillä on omat taloustiimit ja kehittämishenkilöt, mutta pienemmillä yrityksellä ei vastaavanlaisia resursseja kehittämiseen ole yleensä käytettävissä. Kehittämistiimit nähtiin myös työskentelymuotona, joka voisi lähentää koulutusta ja työelämää toisiinsa ja jossa korostuisi eri organisaatiorajat ylittävä verkostomainen työskentely.

Mukana työskentelyssä oli yhdeksän Etelä-Karjalan alueen tilitoimistoa ja 15 tilitoimistojen asiakasyritystä. Yhteensä työskentelyyn osallistui 95 henkilöä. Tilitoimistoista osallistui 18 henkilöä, asiakasyrityksistä 20 henkilöä, yliopiston ja ammattikorkeakoulun opiskelijoista 45 (LUT 15 ja Saimaan amk 30 opiskelijaa) sekä opettajista 12 (LUT 6 opettajaa, Saimaan amk 6 opettajaa).

Caseja toteutettiin 16 kappaletta. Yhtä poikkeusta lukuun ottamatta kehittämiskohde valikoitui asiakasyrityksen tarpeen mukaan. Aiheita olivat esimerkiksi myynti- ja matkalaskuprosessien digitalisoiminen, kasvuyrityksen kassavirran hallinta, suunnitelma sähköiseksi rahtikirjaksi, diagnostinen mittaristo käyttöasteiden seurantaan ja tilitoimiston strategia ja tuotteistus digimurroksessa.

Case-työskentelyn onnistumisen edellytyksenä oli hyvä suunnittelu. Tiimin työskentely aikataulutettiin viidellä vakiotapaamisella: Aloitus- eli starttipalaveri, kolme työpalaveria ja loppupalaveri. Hankepäällikkö ja hankevastaava käynnistivät ja lopettivat case-työskentelyn osallistumalla alku- ja loppupalavereihin. Lisäksi tiimit kokoontuivat itsenäisesti riippuen kehittämisaiheesta ja kokoontumistarpeesta. Tapaamisia järjestettiin kasvokkain tai etäpalavereina Skype for Business -sovellusta käyttäen. Sisäisessä yhteydenpidossa tiimit käyttivät WhatsApp-sovellusta, Facebookia tai sähköpostia. Tiimit käyttivät työskentelyn tukena yhteisiä dokumentteja. Dokumentit koostuivat alun projektisuunnitelmasta ja -kartasta sekä projektin lopussa laaditusta loppuraportista ja päivitetystä projektikartasta.

Tiimeillä oli työskentelyalustana tietoturva-auditoitu eduuni-palveluympäristö, joka mahdollisti pääsyn casen aineistoihin, asiakirjojen jakamisen, yhteisen muokkauksen ja keskustelun. Jokaisella tiimillä oli oma case-sivunsa, jonne muilla ei ollut pääsyä. Eduuni on Tieteen tietotekniikan keskus CSC:n tuottama sähköisen työskentelyn palveluympäristö, joka mahdollistaa yhteistyön yli organisaatiorajojen.

Tiimille valittiin tiiminvetäjä opiskelijajäsenistä. Tiiminvetäjän tehtävänä oli toimia yhteyshenkilönä yritykseen ja ohjaavaan opettajaan sekä koordinoida työtehtävät ryhmän muille jäsenille. Tiimien työtä ohjasivat asiantuntijaopettajat, kuusi LUT:n ja kuusi Saimaan ammattikorkeakoulun laskentatoimen opettajaa. Opettajien työnimikkeet vaihtelivat professorin, yliopisto-opettajan, tutkijaopettajan, nuoremman tutkijan, yliopettajan ja lehtorin nimikkeiden välillä.

Yksittäinen tiimin jäsen käytti yhteen caseen keskimäärin 46 tuntia. Tilitoimistojen edustajat käyttivät 18 tuntia, asiakasyritykset 27 tuntia, opiskelijat 69 tuntia ja opettajat 44 tuntia. LUT:n opiskelijat saivat tehtyjä työtunteja vastaan opintopisteitä, jotka kirjattiin joko työharjoitteluun tai sisällytettiin tiettyjen seminaarikurssien osaksi. Saimaan ammattikorkeakoulun opiskelijat tekivät kehittämistyössä kolmen opintopisteen opintojakson nimeltä ”Laskentatoimen projektiopinnot”. Opintojakso on pakollinen kaikille laskentatoimen suuntautumisvaihtoehdon päivätoteutuksen opiskelijoille.

 

Palaute poikii jatkoa case-työskentelylle

Case-vaiheen päätteeksi osallistujilta kerättiin palaute Webropol-kyselylomakkeella (vastausprosentti 55 %). Vastaajat arvioivat saavuttaneensa casen tavoitteet ja antoivat caseille arvosanan neljä (asteikko 1–5). Vastaajien mukaan onnistunutta case-työskentelyssä oli muun muassa itse tiimityöskentely, keskustelut eri yritysten ja oppilaitosten edustajien kanssa sekä todelliset yritysten ongelmat, joihin lähdettiin etsimään vaihtoehtoisia ratkaisuja. 65 prosenttia vastaajista kertoi myös tutustuneensa uusin työvälineisiin ja ohjelmistoihin case-työskentelyn aikana.

Kehityspalautteena vastaajat toivoivat muuan muassa parempaa alkutiedotusta case-työskentelystä, projektihallinnan ja prosessien kuvaamisen koulutusta ja lisää vuorovaikutusta osapuolten kesken. Lisäksi 27 prosenttia vastaajista olisi kaivannut case-työskentelyyn jonkin toisen alan kuin taloushallinnon osaamista (IT-osaaminen). Taulukossa 1 on kerätty palautteista esimerkkejä onnistumisista ja kehityskohteista jaettuna substanssiin liittyvään oppimiseen ja työskentelyyn ja yhteistyöhön.

 

Taulukko 1. Esimerkkejä palautteesta jaettuna oppimiseen, työskentelyyn ja yhteistyöhön

 

Palautelomakkeessa kysyttiin myös oppimisesta. Vastausten mukaan case-työskentely kasvatti osaamistasoa keskimäärin 27 prosenttia: prosesseista 32 prosenttia, digitaalisesta taloushallinnosta 26 prosenttia ja analytiikasta ja datan visualisoinnista 23 prosenttia. Suurin hyöty case-työskentelystä oli vastausten mukaan asiakasyrityksille ja opiskelijoille.

Vastaajista 94 prosenttia suositteli osallistumista case-työskentelyyn jatkossa. Lokakuussa 2017 käynnistyy toinen Saimaan ammattikorkeakoulun ja LUT:n talousalan yhteinen kehittämistiimityöskentely. Työskentely toteutetaan samalla mallilla, kehittämisehdotukset huomioiden, kuin Digitalous 2025 -hankkeessa.

 

Leena Tynninen työskentelee yliopinto-opettajana Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa ja Marianne Viinikainen lehtorina Saimaan ammattikorkeakoulussa.

 

LÄHTEET

Brykman, A. & Bell E. (2015). Business research methods, 4 th edition. Oxford University Press.

Frey, C. B., & Osborne, M. A. (2017). The future of employment: how susceptible are jobs to computerisation? Technological Forecasting and Social Change, 114, 254–280.

Galarza, M. (2017). The changing nature of accounting. Strategic Finance, 98 (8), 50–54.

Guthrie, J. & Parker, L. D. (2016). Whither the accounting profession, accountants and accounting researchers? Commentary and projections. Accounting, Auditing & Accountability Journal, 29 (1), 2–10.

Hmelo-Silver, C. E. (2004). Problem-based learning: What and how do students learn? Educational Psychology Review. 16 (3), 235–266.

Lindblom-Ylänne, S. & Nevgi, A. (2009) Yliopisto-opettajan käsikirja. Helsinki: WSOYpro Oy.

McKinsey Global Institute 2017. A Future that works: Automation, employment and productivity. Luettu 5.6.2017, https://issuu.com/fredzimny/docs/mgi-a-future-that-works-full-report_937f4a8b6a24f6.

Plewa, C., Galán-Muros, V. & Davey, T. (2015). Engaging business in curriculum design and delivery. Higher Education. 70 (1), 35–53.

Stanley T. & Marsden S. (2012). Problem-based learning: Does accounting education need it? Journal of Accounting Education, 30 (3–4), 267–289.

Yin, R. K. (2014). Case study research: design and methods, 5. painos. Thousand Oaks, CA, SAGE.

 

PDF

No comments yet

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.