Korkeakouluopettajien pedagogisen digitaalisen osaamisen edistäminen kansainvälisenä yhteistyönä toteutetulla MOOC-kurssilla. Case KVOOC-kurssi 2013–2014

Anu Ylitalo & Maria Byholm

”Haluatko lisätä omaa pedagogista digitaalista osaamistasi? Haluatko tietää, mitä pedagoginen digitaalinen osaaminen sisältää, miten se huomioidaan ja arvioidaan? Haluatko kehittää pedagogista digitaalista ansioportfoliotasi?” Nämä kysymykset olivat Vaasan ja Uumajan korkeakoulujen opettajille suunnattuja taustakysymyksiä Pedagoginen digitaalinen kompetenssi (PDK) -projektissa Vaasan ja Uumajan yhteistyönä toteuttamalle KVOOC-kurssille (Kvarken Open Online Course) pedagogisesta digitaalisesta kompetenssista. KVOOC-kurssi (2 op) toteutettiin MOOC-tyylisenä joulukuun 2013 ja helmikuun 2014 välillä. Massive Open Online Course -kursseille on tyypillistä esimerkiksi kurssimateriaalin jakaminen digitaalisen oppimisympäristön kautta, lyhyet videot ja verkkokyselyt, verkkokeskustelut ja -tehtävät sekä vertais- ja itsearvioinnit. (Dron & Anderson, 2014; Glance, Forsey & Riley, 2013). Kurssi toteutettiin virtuaalioppimisympäristössä näiden piirteiden pohjalta.

PDK-projekti ja pedagogisen digitaalisen osaamisen käsite

Pedagogisen digitaalisen kompetenssin käsitteellä tarkoitetaan opettajan lähestymistapaa ja kykyä suunnitella ja toteuttaa sekä jatkuvasti arvioida ja tarkistaa digitaalisen tekniikan avulla toteutettavaa koulutusta, joka pohjautuu teoriaan, ajankohtaiseen tutkimukseen ja kokemukseen sekä jonka tarkoituksena on parhaalla mahdollisella tavalla luoda hyvä oppimisympäristö. Toinen määritelmä PDK-käsitteelle on, että opettajan tulee hallita aineosaaminen, pedagoginen osaaminen ja digitaalinen osaaminen. Koulutustoiminnan kehittäminen ja parantaminen digitaalisen tekniikan avulla on yksi pedagogisen digitaalisen osaamisen pääpiirteistä. (Häll & From, 2014.)

Pedagoginen Digitaalinen Kompetenssi (PDK) -projekti on ollut Vaasan ja Uumajan yliopistojen ja korkeakoulujen välinen yhteistyöprojekti ajalla 1.4.2013–30.4.2014. Tässä projektissa ovat olleet Suomesta mukana Vaasan yliopisto, Åbo Akademi, Hanken Svenska Handelshögskolan, Vaasan ammattikorkeakoulu ja Yrkeshögskolan Novia. Suomessa projektia on koordinoinut Tritonian EduLab, joka on näiden kehyskorkeakoulujen yhteinen oppimiskeskus tiedekirjasto Tritoniassa. Ruotsista mukana ovat olleet Umeå universitet ja Sveriges lantbruksuniversitet. Projektin tarkoituksena on ollut Vaasan ja Uumajan yliopistojen ja korkeakoulujen välisen yhteistyön avulla tutkia ja kartoittaa, millainen pedagoginen digitaalinen osaaminen on nykyään tarpeellista korkealaatuisen opetuksen varmistamiseksi verkko-opetuksessa, korkeakoulutuksessa ja elinkeinoelämässä. Projektin omistaja on ollut Umeå universitet. Projektin rahoittajana on toiminut Botnia-Atlantica-ohjelma, jolla rahoitetaan Suomen, Ruotsin ja Norjan välisiä yhteisiä hankkeita. Rahoitettavat hankkeet voivat olla joko kahden maan välisiä tai kaikkien kolmen maan välisiä hankkeita. Suomessa ohjelma-alue käsittää muun muassa Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan maakunnat. Ruotsista mukana ovat Västerbottenin ja Västernorrlandin läänit sekä Nordanstigin kunta. Norjasta mukana on Nordland fylke. (Botnia-Atlantica 2007–2013, 2013; Pohjanmaan liitto. Botnia-Atlantica 2007–2013, 2013.)

Lähtökohdaksi PDK-projektille voidaan nähdä yliopistojen ja yliopisto-opettajien muuttuva työkonteksti. Tämä heijastaa yleistä yhteiskuntakehitystä, jossa tietotekniikalla on yhä keskeisempi rooli ja jossa yhä suurempi osa yliopisto-opetuksesta toteutetaan verkko-opetuksena. (Laurillard, 2008.) PDK-projektin taustalla on myös useita kansallisia ja kansainvälisiä strategioita, kuten Eurooppa 2020, Digital Agenda for Europe: Education, Education and Training: Higher Education Policy, Modernising universities sekä Euroopan digitaalistrategia.

Kvarken Open Online Course (KVOOC) -kurssi pedagogisesta digitaalisesta kompetenssista

Pedagoginen Digitaalinen Kompetenssi -projekti tarjosi MOOC-tyylisen Kvarken Open Online Course (KVOOC) -kurssin pedagogisesta digitaalisesta kompetenssista Vaasan ja Uumajan yliopistojen ja korkeakoulujen opettajille, jotka halusivat kehittää omaa pedagogista digitaalista osaamistaan. Kurssilla tutustuttiin pedagogiseen digitaaliseen osaamiseen, sen huomiointiin, arviointiin ja erilaisiin kehittämismahdollisuuksiin. Kurssilla käsiteltiin myös pedagogisen digitaalisen osaamisen dokumentointia ja pedagogisen digitaalisen ansioportfolion tekemistä. Osallistujille tarjottiin sekä teoreettista tietoa ja malleja pedagogisesta digitaalisesta osaamisesta että käytännön tietoa oman digitaalisen opetuksen kehittämiseen.

Kurssin tavoitteet:

KVOOC-kurssin hyväksytyn suorittamisen jälkeen osallistuja osaa

• kehittää ja muotoilla omaa digitaalisen opetuksen pedagogista perusnäkemystään
• kehittää omaa opetustaan muiden osallistujien kokemusten ja PDK:sta saavutettujen tutkimustulosten avulla
• arvioida ja käyttää asianmukaisella tavalla pedagogista digitaalista osaamistaan osallistujan omassa opetuksessa opiskelijoiden oppimisen edistämiseksi
• aloittaa oman pedagogisen ansioportfolion tekemisen.

Kurssin sisältö:

• erilaiset pedagogiset lähtökohdat digitaalisen opetuksen suunnittelussa ja toteutuksessa
• esimerkkejä digitaalisen opetuksen työkaluista opiskelijoiden oppimisen edistämiseksi
• tutkimustietoa ja teoreettisia malleja pedagogisesta digitaalisesta osaamisesta sovellettavaksi osallistujan oman opetuksen suunnitteluun ja toteutukseen
• pedagogisen ansioportfolion tekeminen, missä painopiste on osallistujan pedagogisen digitaalisen osaamisen dokumentoinnissa.

Kurssin käytännön toteutus

Kurssin laajuus oli kaksi opintopistettä. KVOOC-kurssi suoritettiin virtuaalisessa oppimisympäristössä, ja kurssia täydensi neljä valinnaista workshoppia, joihin pystyi osallistumaan, vaikka ei osallistunutkaan KVOOC-kurssille. Kurssi toteutettiin ruotsin kielellä, mutta siihen pystyi osallistumaan henkilöstöä kaikista PDK-projektiin osallistuvista yliopistoista ja korkeakouluista. Kurssin workshoppien aikataulu ja aiheet on koottu taulukkoon 1. Kuvassa 1 puolestaan näkyy KVOOC-kurssin etusivua virtuaalisessa oppimisympäristössä

Taulukko 1. KVOOC-kurssin workshoppien aikataulu ja aiheet

Kuva 1. KVOOC-kurssin etusivu virtuaalioppimisympäristössä

Kurssin toteutustapana oli osallistujien aktiivinen osallistuminen kurssille. Todistuksen saamisen ehtona oli suorittaa hyväksytysti vaadittava määrä tehtäviä. Tehtävinä olivat virtuaalisessa oppimisympäristössä oleviin video- ja muihin materiaaleihin tutustuminen, kuhunkin jaksoon liittyvien tehtävien tekeminen osallistujan omassa blogissa, verkkokeskusteluihin ja vertais- ja itsearviointiin osallistuminen sekä oman pedagogista ansioportfolion aloittaminen. Kurssin tehtävät suunniteltiin sellaisiksi, että niiden avulla oli mahdollista työskennellä oman opetuksen kehittämiseksi, ja osallistujan oli mahdollista käyttää tehtäviä oman pedagogisen ansioportfolionsa tekemisessä.

Käytännössä kurssi eteni moduulimaisesti eri jaksojen mukaan. Kurssin jaksoja ovat olleet:

1. jakso: Johdatus pedagogiseen digitaaliseen kompetenssiin (PDK) ja sen taustamalleihin sekä tutkimustietoa PDK:sta

Ensimmäisen jakson aikana osallistujat tutustuivat pedagogiseen digitaaliseen osaamiseen yleisellä tasolla sekä pedagogisen digitaalisen osaamisen käsitteeseen. Jakson aikana osallistujat tutustuivat myös kolmeen pedagogisen digitaalisen osaamisen malliin, joita he voivat käyttää oman digitaalisen opetuksensa kehittämisessä.

2. jakso: Välineitä oman pedagogisen digitaalisen perusnäkemyksen muodostamiseen

Toisen jakson aikana osallistujat saivat pohtia omaa pedagogista digitaalista perusnäkemystään. Lisäksi osallistujat pohtivat omaa lähestymistapaansa opetukseen, tietoon ja tekniikkaan sekä sitä, miten nämä liittyvät toisiinsa. Osallistujat tutustuivat myös erilaisiin digitaalisen opetuksen suunnittelun ja toteutuksen malleihin.

3. jakso: Pedagogisen digitaalisen osaamisen soveltaminen omaan opetukseen

Kolmannen jakson aikana osallistujat saivat soveltaa kurssilla oppimiaan asioita käytännössä omaan opetukseen. He saivat pohtia haluamaansa oman opetuksen aluetta, johon voisivat soveltaa oppimaansa. Osallistujat tutustuivat myös erilaisiin digitaalisen opetuksen välineisiin, mukaan lukien sosiaalisen median välineisiin ja pilvipalveluihin.

4. jakso: Oman pedagogisen digitaalisen osaamisen kehittäminen

Neljännen jakson aikana osallistujat saivat kehittää omaa digitaalisen opetuksen hanketta. Kehityshanke saattoi olla esimerkiksi oma verkkokurssi tai muu digitaalisen opetuksen kehityshanke. Jakson punaisena lankana oli systemaattinen opetuksen kehittäminen kehitysmallien avulla.

5. jakso: Oman pedagogisen digitaalisen osaamisen dokumentointi ja pedagoginen ansioportfolio

Viimeisessä jaksossa osallistujat saivat mahdollisuuden dokumentoida ja julkaista kurssin aikana toteuttamaansa työskentelyä ja kehitystyötä. Tällöin osallistujat saivat aloittaa oman pedagogisen digitaalisen ansioportfolion tekemisen.

Johtopäätökset

Kurssipalautteen perusteella osallistujat olivat tyytyväisiä kurssin antiin. Kurssin yleinen arvosana oli 4,11 asteikolla 0–5. Koska kurssin workshopeissa käytettiin Adobe Connect -verkkokokousjärjestelmää, antoivat osallistujat toisinaan palautetta järjestelmän toiminnasta. Ääniongelmat olivat yleisin palautteen antamisen syy. Toisaalta tällä tavoin osallistujat pystyivät huomaamaan, mikä voi aiheuttaa ongelmia verkkokokouksissa. Itse kurssiympäristöön osallistujat olivat tyytyväisiä, ja heidän mielestään sen rakenne tuki heidän oppimistaan. Kehitysideana kurssin jälkeen olisi monipuolistaa digitaalisen oppimisen välineiden ja pedagogisten mallien käyttöä sekä edelleen kehittää kansainvälistä yhteistyötä pedagogisen digitaalisen osaamisen edistämiseksi.

Anu Ylitalo on toiminut projektikoordinaattorina ja Maria Byholm toimii pedagogina sekä koordinaattorina tiedekirjasto Tritonian EduLabissa Vaasan yliopistossa.

LÄHTEET

Botnia-Atlantica 2007–2013. (2013). Luettu 20.8.2013, http://www.botnia-atlantica.eu/.
European Commission. (2006). Modernising universities. Luettu 20.8.2013, http://europa.eu/legislation_summaries/education_training_youth/lifelong_learning/c11089_en.htm.
Dron, J. & Anderson, J. (2014). Teaching crowds: Learning and social media. Luettu 18.11.2014, http://www.aupress.ca/index.php/books/120235.
Euroopan komissio. (2010). Euroopan digitaalistrategia. Luettu 20.8.2013, http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=COM:2010:0245:FIN:FI:PDF.
Euroopan komissio. (2010). Eurooppa 2020. Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia. Luettu 20.8.2013, http://ec.europa.eu/europe2020/index_fi.htm.
European Commission. (2010). Digital agenda for Europe: Education. Luettu 20.8.2013, https://ec.europa.eu/digital-agenda/en/education.
European Commission. (2010). Education and training: Higher education policy. Luettu 26.3.2015, http://ec.europa.eu/education/policy/higher-education/index_en.htm.
Glance, D. G., Forsey, M. & Riley, M. (2013). The pedagogical foundations of massive open online courses.  First Monday, 18, 5–6. Luettu 19.11.2013, http://firstmonday.org/ojs/index.php/fm/article/view/4350/3673.
Häll, L. & From, J. (2014.) Pedagogisk digital kompetens – mellan värden, vetande och kunnande. Luettu 18.3.2014, http://www.epedagogik.eu/pdk-mellan-varden-vetande-och-kunnande/.
Laurillard, D. (2008). Technology enhanced learning as a tool for pedagogical innovation. Journal of Philosophy of Education, 42 (3–4), 521–533.
Pohjanmaan liitto. Botnia-Atlantica 2007–2013. Luettu 20.8.2013, http://www.obotnia.fi/rahoitus/botnia-atlantica-20072013/.

PDF