Yliopisto-opetuksen kehittäminen kansainvälistyy
Anne Nevgi
Suomalainen yliopistokoulutus on ollut monenlaisten muutosten pyörteissä kahden viimeisen vuosikymmenen aikana, ja suuntaus näyttää olevan kohti kansainvälistä ja monikulttuurista yliopistokoulutusta. Kansainvälistyminen näkyy myös lehtemme julkaisijan ja taustayhteisön, Peda-forum – yliopisto-opetuksen ja oppimisen kehittäjien verkoston, muuttumisena. Peda-forum-verkosto toimi pitkään projektirahoituksen varassa, mutta nyt se on etsimässä organisoitumisen muotoa, joka tukisi yliopisto-opetuksen ja -oppimisen kehittäjien työtä ja yhteistä ponnistelua laadukkaan oppimisen edistämiseksi kansainvälistyvissä ja monikulttuuristuvissa yliopistoissamme. Peda-forum toimii yhteistyössä kansainvälisten yliopisto-opetuksen kehittäjien verkostojen kanssa. Erityisesti yhteistyötä tehdään Nordic-Baltic Network for Higher Education Development -verkoston kanssa.
Verkoston tärkein toimintamuoto on Peda-forum-päivät, joiden järjestämisvastuu on vaihdellut vuosittain yliopistojen välillä. Tänä vuonna Hanken ja Maanpuolustuskorkeakoulu järjestävät yhteistyönä Peda-Forum-päivät Helsingissä 20.–21.8. Päiville toivotaan esityksiä ja työpajoja kolmella eri kielellä: suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi, ja aikaa oman ehdotuksen tekemiseksi on 17.4. saakka. Peda-forum-päivien esityksistä ja työpajoista toivomme saavamme lehteemme julkaistavaksi artikkeleita suomenkielisten artikkelien lisäksi myös ruotsiksi ja englanniksi. Toivomme näin voivamme palvella myös maamme yliopistojen niitä opettajia, tutkijoita ja opetuksen kehittäjiä, joiden äidinkieli ei ole suomi. Toivomme myös voivamme näin edistää suomalaisen yliopisto-opetuksen ja -oppimisen kehittämistä ja tutkimusta kansainvälistyvässä yliopistoyhteisössämme.
Vuoden 2015 ensimmäinen numero sisältää kaksi tieteellistä vertaisarvioitua artikkelia. Viivi Virtanen, Liisa Postareff ja Telle Hailikari ovat kirjoittaneet katsauksen, jossa he pohtivat, millaisin keinoin oppimisen arvioinnilla voidaan edistää elinikäistä oppimista. Oppimisen arviointi puhuttaa jatkuvasti yliopiston opettajia, ja suomenkielistä artikkelia tästä aiheesta on toivottu pitkään. Arviointi on keskeinen osa yliopisto-opettajien työtä, mutta silti arvioinnin kehittäminen on jäänyt vähäiseksi opetuksen ja oppimisen kehittämiseen verraten. Arviointia koskevaa tutkimusta on myös tehty kansainvälisesti ajatellen erittäin paljon, mutta suomalainen oppimisen arviointia koskeva tutkimus on ollut vähäisempää. Artikkeli tuo esiin perustellen keskeiset haasteet arvioinnin kehittämiselle ja haastaa lukijansa pohtimaan oppimisen arvioinnin kehittämistä suomalaisessa yliopistomaailmassa tutkimukseen perustuen.
Toinen tieteellinen artikkeli käsittelee yhteisöllistä oppimista pro gradu -tutkielmien pienryhmäohjauksessa, ja sen ovat kirjoittaneet Marjo Suhonen, Pirjo Kaakinen, Raimo Kaasila ja Vesa-Matti Sarenius. Tutkimuksen perusteella pienryhmätoiminta tukee yhteisöllistä oppimista pro gradu -tutkielmien pienryhmäohjauksessa, ja erityisesti opiskelijoiden keskinäinen vertaistuki painottui ja edisti opiskelijoiden reflektointitaitojen ja oman tutkielmanteon prosessin arviointitaitojen kehittymistä.
Opetuksen kehittäminen ja kokeilut -osiossa nousee vahvasti esiin monissa artikkeleissa, miten yhteisöllisyys ja yhteistoiminnallisuus sitouttavat opiskelijoita oppimiseen ja miten työelämätaitoja voidaan edistää. Artikkeleissa tuodaan esiin myös tilannesidonnaisen oppimisen ja autenttisen oppimisen keinoja, joiden avulla opiskelijat oppivat ja kehittävät osaamistaan monipuolisesti.
Keskustelua-osastossa Tero Lundstedt pohtii, miten oikeustieteen opiskelijoita voitaisiin ohjata opintojen alussa oppimaan pois ulkolukutekniikkaa ja opiskelemaan niin, että he pyrkivät ymmärtämään ja pohtimaan oppimaansa. Hän tuo esiin sen, miten opiskelutaitojen opetus ei riitä, vaan lisäksi olisi syytä muuttaa sekä valintakoetta että alkuvaiheen opintojen rakennetta.
Aalto-yliopistossa on lähdetty etsimään hyvän yliopisto-opettajuuden ominaisuuksia. Hankkeen tuloksia raportoivat artikkelissaan Esko Sistonen ja hänen kollegansa. Hyvä yliopisto-opettajuus puhuttaa meitä kaikkia, koska kovin vahvasti edelleenkin tulee esiin myös vanhentunut stereotyyppinen käsitys yliopiston professorista, joka puhuu itsekseen ja sekavasti. Tästä olisi syytä jo päästä eroon.
Lehtemme toimitusneuvostossa on tapahtunut muutoksia edellisen toimitusneuvoston kolmivuotiskauden päätyttyä vuoden vaihteessa. Toimitusneuvoston jäsenet löytyvät lehtemme yhteystietosivulta. Toimitusneuvoston puheenjohtajaksi valittiin 1.1.2015 alkaen Mari Murtonen Turun yliopistosta ja päätoimittajaksi Anne Nevgi Helsingin yliopistosta.
Toivotan lukijoillemme antoisia lukuhetkiä lehtemme artikkeleiden parissa!
Anne Nevgi
päätoimittaja
Yliopistopedagogiikka 