Learning patterns – oppimisprofiileja vai oppimisen ulottuvuuksia?
Anne Nevgi
Yliopistopedagogiikka-lehden tavoitteena on edistää suomenkielisen yliopistopedagogisen sekä yliopisto- ja korkeakouluopetusta, -oppimista ja tutkimusta koskevan termistön kehittymistä. Kirjoitin lehden Kongressit ja uutiset -osastolle kuulumisia EARLIn SIG 4 Higher Education -konferenssista. Kirjoituksen loppupuolella kuvatessani David Gijbelsin keynote-puheen sisältöä ja teemoja huomasin yllättäen, että en osaakaan suomentaa learning patterns -termiä.
Jan Vermunt (1996, 1998) käytti ensin oppimisen tutkimuksissaan ilmaisua learning styles, oppimistyylit. Tällä käsitteellä hän tarkoitti oppimiseen suuntautuvaa käyttäytymismallia, jossa yhdistyivät sekä kognitiiviset että affektiiviset opiskeltavaan ainekseen kohdistuvat prosessit ja metakognitiiviset oppimisen säätelyprosessit, oppimiskäsitykset ja opiskeluorientaatiot (Vermunt & Vermetten, 2004, 362). Hän tunnisti tutkimustensa perusteella neljä erilaista oppimistyyliä tai learning patternsia, kuten hän myöhemmin näitä nimitti (ks. Vermunt, 2005, 207): suuntautumaton (undirected), toistamiseen suuntautuva (reproduction-directed), merkitykseen suuntautuva (meaning-directed) ja soveltamiseen suuntautuva (application-directed) (Vermunt & Vermetten, 2004, 362). Näistä kaksi viimeistä muistuttavat tietoa toistavaa ja tietoa muokkaavaa opiskeluorientaatiota (ks. Biggs, 1987; Entwistle, 1988; Entwistle & Ramsden, 1983).
Lähetin pienen sähköpostikyselyn muutamille kollegoille, joilla arvelin olevan tästä asiantuntemusta. Anna Parpala (2012) kertoi, että he ovat kirjoittamassaan suomenkielisessä artikkelissa (Parpala, Lindblom-Ylänne & Tuononen, 2012) suomentaneet termin oppimisen ulottuvuuksiksi, koska kyseessä ovat erilaiset komponentit ja ulottuvuudet oppimisessa (ks. Vanthournout, 2011). Kirsti Lonka (2012) ehdotti vastauksessaan suomennokseksi oppimisprofiileja. Mari Murtonen (2012) puolestaan ehdotti käytettäväksi oppimisen toimintamalleja. Oppimisprofiilien ja oppimisen toimintamallien käsitteissä painottuu yksilöiden erilaisuus oppimisessa.
Toivon lehtemme lukijoiden ottavan kantaa esitettyihin käännöksiin tai kirjoittavan omia ehdotuksiaan käännökseksi. Lukijat voivat kirjoittaa ehdotuksiaan artikkelin kommentointialueelle. Näin Yliopistopedagogiikka-lehti voi toimia yhteisen asiantuntijuuden jakamisen foorumina sekä edistää ja vakiinnuttaa luontevan suomenkielisen käännöksen löytymistä kyseiselle käsitteelle.
Kirjoittaja toimii Yliopistopedagogiikka-lehden toimitusneuvoston puheenjohtajana ja yliopistonlehtorina Helsingin yliopiston Yliopistopedagogiikan tutkimus- ja kehittämisyksikössä.
LÄHTEET
Biggs, J. B. (1987). Student approaches to learning and studying. Hawthorn, Victoria: Australian Council for Educational Research.
Entwistle, N. (1988). Motivational factors in students’ approaches to learning. Teoksessa R. R. Schmeck (toim.), Learning strategies and learning styles (s. 21–51). New York: Plenum Press.
Entwistle, N. & Ramsden, P. (1983). Understanding student learning. London: Croom Helm.
Lonka, K. (2012). Sähköposti 4.9.2012.
Murtonen, M. (2012). Sähköposti 5.9.2012.
Parpala, A. (2012). Henkilökohtainen tiedonanto 4.9.2012.
Parpala, A., Lindblom-Ylänne, S. & Tuononen, T. (2012). Tutkimukseen perustuva opiskelijapalaute – tutkimusmittarin käyttö oppimisen ja opetuksen laatutyökaluna. Käsikirjoitus lähetetty arvioitavaksi.
Vanthournout, G. (2011). Patterns in student learning. Exploring a person-oriented and a longitudinal research-perspective. Antwerp – Apeldoorn: Garant. Doctoral dissertation.
Vermunt, J. D. (1996). Metacognitive, cognitive and affective aspects of learning styles and strategies: A phenomenographic analysis. Higher Education, 31, 25–50.
Vermunt, J. D. (1998). The regulation of constructive learning processes. British Journal of Educational Psychology, 68, 149–171.
Vermunt, J. D. (2005). Relations between student learning patterns and personal and contextual factors and academic performance. Higher Education, 49, 205–234.
Vermunt, J. D. & Vermetten, Y. J. (2004). Patterns in student learning: Relationships between learning strategies, conceptions of learning, and learning orientations. Educational Psychology Review, 16 (4), 359–384.
Yliopistopedagogiikka 
Kiitos mielenkiintoisesta keskusteluavauksesta! Otan seuraavassa kantaa etupäässä kielitieteilijän vinkkelistä (FM-tutkinto pääaineenani englanti). Jos ”learning patterns” -ilmaisulle halutaan tasan kahden sanan vastine suomen kieleen, kallistun tarjolla olevista käännöksistä Mari Murtosen esittämään vaihtoehtoon.
”Pattern” voidaan tosiaan kääntää myös toimintamalliksi. Toisaalta oppimisteoreettisessa viitekehyksessä tämä saattaa saada lisävivahteita – tosin en ole varsinaisesti oppimistutkija. Voisiko siis olla mahdollista, että ilmaisu implikoisi enemmän toimintapainoitteisia oppimisen teorioita (activity theories) sen sijaan, että sisältäisi laajemman näkemyksen oppimisesta inhimillisenä käyttäytymisenä?
Pattern-sanan käännöksessä on mielestäni tärkeä huomioida viittaus ’toistuvaan kuvioon’. Mari Murtosen käännösvastine sisällyttää ajatuksen toistumisesta, jota edustaa sana ”malli”. Kyse ei ole siten yksittäisestä, kertaluontoisesta käyttäytymisestä vaan yleiseksi havaitusta tavasta tehdä jotain jollain tavoin. Riisutumpi oppimisen mallit -käännös olisi silti sekin monitulkintaisuutensa vuoksi ongelmallinen.
Kääntämisessä on usein haastavaa irtaantua tarpeeksi määrin alkuperäisilmaisusta. Miksi käännöksen pitäisi näin ollen olla kaksisanainen? Kolmen sanan ehdotuksen poimin suoraan yllä olevasta alkuperäistekstistä: ”Oppimiseen suuntaavat käyttäytymismallit”.
Kiitos, Maarit, kommentistasi! Toden totta, tuo ehdottamasi ”oppimiseen suuntaavat käyttäytymismallit” on jo aiemmassa tekstissä, joten siten se on jo osoittanut olevansa käyttökelpoinen. Itse mietin sanaa ”toimintamallit” ”käyttäytymismallien” sijaan, koska sana toiminta viittaa enemmän aktiiviseen toimijaan kuin käyttäytyminen. Oppimisen ulottuvuudet ja profiilit ovat myös kuvaavia, mutta ehkä hieman epämääräisempiä suhteessa aluperäiseen englannninkieliseen termiin.
Kiitos Maarit ja Mari kommenteistanne. Joulun alla jäi lukematta (pitäisi tilata rss-syötteet tänne) verkkosivuja. Ehkä tuo oppimiseen suuntaavat toimintamallit voisi olla erinomainen käännös learning patterns käsitteelle. Sitä todellakin yrittää kääntää alkuperäistä kieltä (tässä tapauksesa englantia) mukaillen kun pitäisi luoda käännös joka on hyvää suomea ja selkästi tuo esiin käsitteen merkityksen (riittävän) samanlaisena kuin se on englanninkielellä.
Hauska kuulla, Anne, että kommenttiemme kautta näyttäisi jo syntyneen toimiva ratkaisu ainakin alkuperäiseen käännösongelmaasi ! Yliopistopedagogiikka-lehti on siten todellakin osoittautunut hyödylliseksi yhteisen asiantuntijuuden jakamisen foorumiksi :).
Yksi kysymys kaipaa mielestäni silti jatkokeskustelua: olisiko ”oppimiseen suuntaavista toimintamalleista” vakiintuneeksi käännösvastineeksi käsitteelle ”learning patterns”? Olisikin mukava kuulla lisää kommentteja ja mielipiteitä. Kieleen vakiintuu ilmaisuja vain, jos ne saavat laajempaa kannatusta sekä useampia käyttäjiä.
Todellakin hienoa, että lehtemme toimii foorumina, jossa voimme esim. kehitellä käsitteitä! Nyt on varmasti meistä itsestämme kiinni, miten otamme termit käyttöön tulevissa kirjoituksissamme.
Olen, Mari, kanssasi samaa mieltä: teot puhuvat puolestaan. Termin käyttäminen on paras tapa sekä kommentoida sen käytettävyyden/luontevuuden puolesta että vakiinnuttaa sitä laajemmin kieleen 😀