Korkeakoulupedagogiikan kouluttajien ja kehittäjien osaamista kehittämässä: Kokko-hankkeen anti ja tulevaisuuden kehitystarpeet
Taina Civil, tutkija, Hämeen ammattikorkeakoulu
taina.civil@hamk.fi
Hanna Alaniska, lehtori, Oulun ammattikorkeakoulu
hanna.alaniska@oamk.fi
Hanna Spets, koulutussuunnittelija, Oulun ammattikorkeakoulu
hanna.spets@oamk.fi
Merja Maikkola, yliopisto-opettaja, Oulun yliopisto
merja.maikkola@oulu.fi
Jere Riekkinen, projektitutkija, Turun yliopisto
jere.riekkinen@utu.fi
Sara Rönkkönen, lehtori, Hämeen ammattikorkeakoulu
sara.ronkkonen@hamk.fi
Liisa Postareff, johtava tutkijayliopettaja, Hämeen ammattikorkeakoulu
liisa.postareff@hamk.fi
Mari Murtonen, professori, Turun yliopisto
marimur@utu.fi
Alati muuttuva korkeakoulusektori edellyttää korkeakoulupedagogiikan kouluttajien ja kehittäjien osaamisen jatkuvaa kehittämistä, joka vaatii pedagogisia koulutusmahdollisuuksia. Kouluttajien ja kehittäjien osaamisen kehittämisen eteen työskennelleen Kokko-hankkeen lopulla toteutettiin kysely kouluttajille ja kehittäjille sekä hankkeen osatoteuttajille. Tässä artikkelissa syvennytään sen tuloksiin hankkeen hyödyistä ja kouluttajien ja kehittäjien osaamisen kehittämisen tulevaisuuden tarpeista.
Johdanto
Suomalaiset korkeakoulupedagogiikan kouluttajat ja kehittäjät ovat tyypillisesti pedagogisesti koulutettuja ja tehneet pitkän työuran korkeakoulusektorilla (Virtanen, Murtonen, Myllykoski-Laine & Postareff, 2022). Korkeakoulusektorin jatkuva muutos edellyttää kuitenkin kouluttajien ja kehittäjien osaamisen ylläpitoa. Korkeakoulupedagogiset koulutukset vaikuttavat pedagogisten kulttuurien syntyyn (Murtonen & Vilppu, 2020), joilla on tärkeä rooli opettajien työssä jaksamiselle (Myllykoski-Laine, Murtonen & Postareff, painossa; Virtanen, Hailikari, Murtonen, Parpala & Postareff, painossa). On siis tärkeää tukea kouluttajien ja kehittäjien osaamisen kehittämistä (Myllykoski-Laine, Vilppu, Murtonen & Postareff, painossa) ja yhteisöllisyyttä (Myllykoski-Laine ym., 2023). Korkeakoulupedagogiikkaa kehittäessään kouluttajat ja kehittäjät kehittävät sekä opetusta ja oppimista että pedagogista osaamistaan (Nygren & Sjöberg, 2023). Bolander Laksovin, Elmbergerin, Liljedahlin ja Björckin (2022) mukaan osaamisen kehittämisen tulisi olla tiimiperustaista, johdon tukemaa ja kannustamaa. Sen tulisi mahdollistaa riittävä aika reflektoinnille ja vuorovaikutukselle. Pedagogista kehittämistyötä tekevät – ja samalla omaa osaamistaan kehittävät – kouluttajat ja kehittäjät toimivat korkeakoulujensa pedagogisina muutosagentteina ja tiedon jakajina opettajien ja yksikköjen välillä (Nygren & Sjöberg, 2023). Korkeakoulupedagogiikan osaamisen kehittämisen muotojen tulisi kuitenkin olla systemaattisempia (Mårtensson & Roxå, 2021) ja verkostonäkökulmasta nykyistä pysyvämpiä (Toom ym., 2023).
Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen korkeakoulupedagogiikan kouluttajien ja kehittäjien osaamisen kehittäminen (Kokko) -hankkeessa (2021–2023) tavoitteena on ollut kohderyhmän osaamisen syventäminen digitaalisiin ja yhteisöllisiin toimintaympäristöihin neljän osatoteutuksen avulla, jotka ovat 1) vertaisoppiminen, 2) jatkuvan oppimisen pedagogiikka, 3) hyvinvoiva ja yhteisöllinen korkeakoulu ja 4) pedagoginen johtamistoiminta. Hankkeen aikana kouluttajille ja kehittäjille järjestettiin koulutusta ja tapahtumia sekä luotiin materiaalia jatkokäyttöön. Näissä hyödynnettiin Virtasen ym. (2022) alkukartoituksen tuloksia kouluttajien ja kehittäjien osaamisen kehittämisen tavoista.
Hankkeen lopulla toteutettiin kouluttajille ja kehittäjille sekä osatoteuttajille kysely seuraavista teemoista 1) Mitä hyötyä Kokko-hankkeesta on ollut? ja 2) Miten korkeakoulupedagogiikan kouluttajien ja kehittäjien osaamista tulisi kehittää tulevaisuudessa?
Aineisto ja menetelmä
Tämän artikkelin aineisto muodostuu kahden verkkokyselyn tuottamasta aineistosta, joka kerättiin sähköpostitse Forms-lomakkeilla. Kouluttajien ja kehittäjien kyselyvastauksia kertyi 21 kappaletta. Lisäksi kaikki osatoteuttajat vastasivat kyselyyn osatavoitekohtaisesti (n = 4).
Kyselyaineisto analysoitiin sisällönanalyyttisesti teemoitellen, eli aineistosta etsittiin induktiivisesti tutkimuksen kannalta relevantteja aiheita (Braun & Clarke, 2006). Teemoittelu alkoi aineistoon perehtymisestä ja sen koodaamisesta. Tämän jälkeen koodattuja ilmaisuja ryhmiteltiin teemakategorioiksi, jotka käytiin läpi kriittisesti arvioiden. Analyysin viimeisessä vaiheessa teemat saivat lopullisen rakenteensa ja nimensä.
Tulokset
Kokko-hankkeen keskeiset hyödyt ja onnistumiset
Kouluttajat ja kehittäjät jäsensivät Kokko-hankkeen hyödyt kolmeen teemaan: 1) osaamisen kehittyminen, 2) verkostoituminen ja 3) materiaalit. Teemat olivat yhteisiä hankkeen osatoteuttajille, joskin he painottivat eri asioita. Osatoteuttajien näkemyksistä muotoutui myös neljäs teema: 4) tutkimuskentän näkyvyyden parantaminen.
Osaamisen kehittyminen
Vastaajat korostivat osaamisen kehittymistä hankkeen keskeisimpänä hyötynä, jota he kuvasivat yleisesti tai osatavoitteiden teemoja mainiten. Kouluttajat ja kehittäjät nostivat esiin itselleen vieraampiin asiasisältöihin tutustumisen, uusien näkökulmien saamisen sekä rohkaistumisen hankkeessa esiteltyjen pedagogisten työkalujen hyödyntämiseen omassa työssään. Heidän mukaansa Kokko-hanke mahdollisti niin osaamisen laajenemisen, syventymisen kuin päivittämisen:
Hanke on lisännyt ymmärrystä hyvinvoinnin merkityksestä oppimisprosessin aikana. Opiskelu- ja työhyvinvointiasiat ovat osa korkeakouluyhteisön toimintakulttuuria. Niihin voidaan vaikuttaa yhteisöllisesti, mikäli tunnistetaan ja ymmärretään niiden merkityksellisyys. (Kouluttaja ja kehittäjä)
Ymmärrys pedagogisesta johtamisesta ja sen merkityksestä työhyvinvoinnille ja osaamisen kehittymiselle on kirkastunut. (Osatoteuttaja)
Verkostoituminen
Kokko-hanke merkitsi vastaajille verkostoitumista ja tiedon jakamista korkeakoulujen välillä. Kouluttajat ja kehittäjät korostivat verkostoitumista omien tarpeidensa näkökulmasta. He toivoivat pysähtymistä pedagogiikasta keskustelemisen äärelle ja ratkaisujen pohtimista yhteisiin ongelmiin. Osatoteuttajien näkemykset nojasivat sen sijaan verkoston jatkuvuuden varmistamiseen ja kansallisten yhteistyörakenteiden luomiseen. He korostivat Kokko-hankkeessa tehtyä pohjatyötä näiden mahdollistamisessa, sillä virallisen toimijan katsottiin puuttuvan:
Suomalaisen korkeakoulupedagogiikan kouluttajien ja kehittäjien verkostojen laajeneminen kansallisesti. Jatkossa on entistä helpompi tehdä yhteistyötä. (Osatoteuttaja)
Valtakunnallinen Kokko-hanke on mahdollistanut eri puolilta korkeakoulukenttää tulevien, samaa työtä tekevien henkilöiden kohtaamisen, joka ei olisi muutoin mahdollista tai sitä ei olisi tapahtunut niin usein. (Kouluttaja ja kehittäjä)
Materiaalit
Osa vastaajista toi esiin Kokko-hankkeen merkityksen tutkimusperustaisen materiaalin tarjoajana. Kouluttajat ja kehittäjät kertoivat saaneensa ja hyödyntäneensä Kokko-hankkeen materiaalia, kun taas osatoteuttajat olivat tuottaneet ja jakaneet sitä. Kokko-hankkeessa tuotetun materiaalin nähtiin tarjoavan aineistoa opetukseen sekä tukevan kouluttajien ja kehittäjien osaamisen kehittymistä myös hankkeen päättymisen jälkeen:
Hyvinvoiva ja yhteisöllinen korkeakoulu -osatavoitteessa olen saanut opetusmateriaalia ammattikorkeakouluopettajien koulutukseen. (Kouluttaja ja kehittäjä)
On pilotoitu vertaisoppimisen menetelmiä ja tuotettu niistä materiaalia jatkokäyttöön. (Osatoteuttaja)
Tutkimuskentän näkyvyyden parantaminen
Kokko-hankkeen osatoteuttajat toivat esiin myös kouluttajien ja kehittäjien osaamisen kehittämistä koskevan tutkimuskentän näkyvyyden parantamisen. Heidän mukaansa hanke rakensi perustuksia tutkimuskentälle sekä yleisesti että osatavoitteiden teemoista. Hankkeen aikana tuotettiin kotimaisia ja kansainvälisiä julkaisuja ja tunnistettiin empiirisesti, millaisissa tehtävissä suomalaiset korkeakoulupedagogiikan kouluttajat ja kehittäjät tosiasiallisesti työskentelevät:
On saatu julkaistua ensimmäinen kv-julkaisu suomalaisista korkeakoulupedagogiikan kouluttajista ja kehittäjistä. Ensimmäistä kertaa on systemaattisesti tuotu myös tutkittua tietoa aiheesta. (Osatoteuttaja)
Korkeakoulupedagogiikan kouluttajien ja kehittäjien osaamisen kehittämisen tulevaisuuden suuntia
Tulevaisuuden kehittämistarpeista kysyttäessä kouluttajien ja kehittäjien näkemykset olivat jäsennettävissä kolmeen teemaan: 1) verkostoituminen ja yhteistyön lisääminen, 2) koulutuksen ja asiasisältöjen ajankohtaisuus ja 3) muut osaamisen kehittämisen tavat. Teemoista kaksi ensimmäistä oli yhteisiä myös osatoteuttajille, mutta he painottivat vastauksissaan erilaisia seikkoja.
Verkostoituminen ja yhteistyön lisääminen
Vastaajat korostivat verkostoitumisen keskeisyyttä tulevaisuudessa, tarvetta tieteenalojen ja korkeakoulujen rajat ylittävälle yhteistyölle sekä vertaisfoorumin luomista kouluttajien ja kehittäjien kohtaamispaikaksi. Osatoteuttajat korostivat myös Kokko-hankkeen aikana luotujen verkostojen ylläpitämistä tulevaisuuden yhteistyötä silmällä pitäen, ”ettei monessa paikassa yritetä keksiä ratkaisua samalle asialle yhtä aikaa”, kuten eräs vastaaja totesi.
Valtakunnallinen toiminta kaipaa jatkoa! Ilman muuta tarvitaan jatkossakin tämän tyyppistä pysyvänä ja jatkuvana toimintana, mitä Kokko-hankkeessa on ollut. Se on ollut tärkeä työn tuki. (Kouluttaja ja kehittäjä)
Kansainvälisen yhteistyön tiivistäminen ja tutkimusyhteistyö. (Osatoteuttaja)
Koulutuksen ja asiasisältöjen ajankohtaisuus
Osa vastaajista mielsi korkeakoulupedagogiikan koulutuksen ja sisältöjen ajankohtaisuuden keskeiseksi osaamisen kehittämisen lähtökohdaksi tulevaisuudessa. Siinä, missä kouluttajat ja kehittäjät korostivat tarvetta saada tuoretta tutkimustietoa, osatoteuttajat näkivät ajankohtaisuuden nivoutuvan koulutuksen tutkimusperustaisuuteen ja edelläkävijyyteen. Ohjausosaamisen kehittäminen mainittiin eräänä sisällöllisistä koulutustarpeista:
Korkeakoulujen tulee huolehtia siitä, että myös kouluttajat ja kehittäjät saavat viimeaikaiseen korkeakoulupedagogiseen tutkimukseen perustuvaa pedagogista koulutusta. (Osatoteuttaja)
[Kaipaisin tulevaisuudessa] yhteistä pedagogista keskustelua tärkeistä ajankohtaisista teemoista koko korkeakoulukentällä. (Kouluttaja ja kehittäjä)
Muut osaamisen kehittämisen tavat
Kysyttäessä kouluttajien ja kehittäjien osaamisen kehittämisen tulevaisuuden tarpeista monet kouluttajat ja kehittäjät korostivat mieltymyksiinsä soveltuvia oppimismenetelmiä, kuten webinaareja, julkaisujen lukemista sekä verkko- ja lähitapaamisia. Vastauksissa korostui koulutusten vuorovaikutuksellisuus ja säännöllisyys:
Webinaareja ja julkaisuja (esim. blogimuodossa, helposti luettavia ja omaksuttavia kirjoituksia). (Kouluttaja ja kehittäjä)
Yhteisiä webinaaritapaamisia ajankohtaisista teemoista. (Kouluttaja ja kehittäjä)
Pohdinta ja johtopäätökset
Kouluttajat ja kehittäjät toimivat korkeakoulujensa korkeakoulupedagogiikan opettajina ja opetuksen kehittäjinä, mutta pedagogista kehittämistyötä tehdään usein muodollisen tehtävänkuvan rinnalla tai sen sivussa (Eronen & Mielityinen, 2022). Kokko-hankkeen myötä heidät on aiempaa selkeämmin tunnistettu ja heidän tarpeitaan on tutkittu systemaattisesti, mikä on yksi hankkeen merkittävimmistä saavutuksista. Tämän opettajajoukon erityisyys ja tuen tarve tulee huomioida myös jatkossa.
Tulosten perusteella Kokko-hankkeessa on kehitetty kouluttajien ja kehittäjien osaamista tavoitteiden mukaisesti. Kumpikin vastaajaryhmä myös tunnisti samoja hyötyjä ja onnistumisia. Vastaajien kriittisten näkemyksien ja kehittämisehdotuksien poissaolo on ilmeistä. Positiivisten kokemusten korostumista voi selittää vastaajajoukon valikoituvuus, mutta kyse voi olla myös siitä, että ensimmäiseen tutkimuskysymykseen liittyvät kysymykset ohjasivat vastaajia pohtimaan hankkeen antia ja onnistumisia. Toisaalta esimerkiksi verkostoituminen ja yhteistyö toistuivat niin hankkeen hyötyjä kuin tulevaisuuden jatkoaskelia tarkasteltaessa. Tämä ilmentänee vastaajien näkemystä siitä, että yhteistyöverkostojen vahvistumisesta huolimatta vielä on parannettavaa ja kehitettävää.
Kouluttajien ja kehittäjien verkostojen haasteena onkin ollut juuri niiden löyhärakenteisuus (Murtonen ym., 2022). Kouluttajien ja kehittäjien verkoston vahvistaminen ja systematisointi sekä sen huomioiminen korkeakoulupedagogiikkaa kehitettäessä onkin jatkossa tärkeää. Korkeakoulujen rajat ylittävä verkosto mahdollistaa yksilön osaamisen kehittämisen sekä kouluttajien ja kehittäjien kohtaamisen. Verkoston avulla voidaan myös laajemmin nostaa esille käytännöstä kumpuavia kehittämisnäkökulmia valtakunnalliselle tasolle yhteisten ongelmien ratkaisemiseksi.
Lisätietoa Kokko-hankkeesta:
Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamaa Kokko-hanketta koordinoi Oulun ammattikorkeakoulun Ammatillinen opettajakorkeakoulu ja osatoteuttajina toimivat Haaga-Helian, Hämeen, Tampereen ja Satakunnan ammattikorkeakoulut sekä Jyväskylän, Oulun, Tampereen ja Turun yliopistot.
Lähteet
Bolander Laksov, K., Elmberger, A., Liljedahl, M. & Björck, E. (2022). Shifting to team-based faculty development: A programme designed to facilitate change in medical education. Higher Education Research & Development, 41(2), 269–283. https://doi.org/10.1080/07294360.2020.1841122
Braun, V. & Clarke, V. (2006). Using thematic analysis in psychology. Qualitative Research in Psychology, 3(2), 77–101.
https://doi.org/10.1191/1478088706qp063oa
Eronen, S. & Mielityinen, S. (2022). Pedagoginen kehittäjä yliopistossa. Teoksessa K. Mäki & L. Vanhanen-Nuutinen (toim.), Korkeakoulupedagogiikka – Ajat, paikat ja tulkinnat (s. 142–153). Haaga-Helian julkaisut 7/2022. Helsinki: Haaga-Helia ammattikorkeakoulu.
https://www.haaga-helia.fi/sites/default/files/file/2022-08/Korkeakoulupedagogiikka_screen.pdf
Murtonen, M., Alaniska, H., Hirsto, L., Ilola, H., Maikkola, M., Nokelainen, P. & Postareff, L. (2022). Yliopisto- ja ammattikorkeakoulupedagogiikasta korkeakoulupedagogiikkaan. Teoksessa K. Mäki & L. Vanhanen-Nuutinen (toim.), Korkeakoulupedagogiikka – Ajat, paikat ja tulkinnat (s. 47–60). Haaga-Helian julkaisut 7/2022. Helsinki: Haaga-Helia ammattikorkeakoulu.
https://www.haaga-helia.fi/sites/default/files/file/2022-08/Korkeakoulupedagogiikka_screen.pdf
Murtonen, M. & Vilppu, H. (2020). Change in university pedagogical culture – The impact of increased pedagogical training on first teaching experiences. International Journal of Learning, Teaching and Educational Research, 19(3), 367–383.
https://doi.org/10.26803/ijlter.19.3.20
Myllykoski-Laine, S., Murtonen, M. & Postareff, L. (painossa). Korkeakoulupedagogiikan kehittäjien käsityksiä yhteisöllisyydestä pedagogisen kehittymisen kontekstissa [käsikirjoitus hyväksytty julkaistavaksi]. Kasvatus.
Myllykoski-Laine, S., Vilppu, H., Murtonen, M. & Postareff, L. (painossa). Exploring the variation of educational developers’ teaching-related perceptions in higher education. International Journal for Academic Development.
Mårtensson, K. & Roxå, T. (2021). Academic developers developing: Aspects of an expanding lifeworld. International Journal for Academic Development, 26(4), 405–417. https://doi.org/10.1080/1360144X.2021.1950725
Nygren, Å. & Sjöberg, J. (2023). Beyond teaching and learning – Rethinking academic development in relation to quality enhancement. International Educational Research, 6(2), 10–21.
https://doi.org/10.30560/ier.v6n2p10
Toom, A., Heide, T., Jäppinen, V., Karjalainen, A., Mäki, K., Tynjälä, P., Huusko, M., Nurkka, N., Vahtivuori-Hänninen, S. & Karvonen, A. (2023). Korkeakoulupedagogiikan tila ja uudistaminen -arviointi. Tiivistelmät 17:2023. Helsinki: Kansallinen koulutuksen arviointikeskus.
https://www.karvi.fi/sites/default/files/sites/default/files/documents/KARVI_T1723.pdf
Virtanen, H., Murtonen, M., Myllykoski-Laine, S. & Postareff, L. (2022). Suomalaiset korkeakoulupedagogiikan kehittäjät ja kouluttajat – Keitä he ovat ja miten he kehittävät omaa osaamistaan? Yliopistopedagogiikka, 29(1).
https://lehti.yliopistopedagogiikka.fi/2022/08/22/suomalaiset-korkeakoulupedagogiikan-kehittajat-ja-kouluttajat-keita-he-ovat-ja-miten-he-kehittavat-omaa-osaamistaan/
Virtanen, V., Hailikari, T., Murtonen, M., Parpala, A., & Postareff, L. (painossa). What challenges higher education teachers’ teaching-related well-being? [julkaistavaksi toimitettu käsikirjoitus]
Yliopistopedagogiikka 