Kenneth Peltokangas, väitöskirjatutkija, maataloustieteiden osasto, Helsingin yliopisto
kenneth.peltokangas@helsinki.fi

Sanna Kanerva, yliopistonlehtori, maataloustieteiden osasto, Helsingin yliopisto
sanna.kanerva@helsinki.fi

Koronaviruksen aiheuttamista rajoituksista johtunut etäopetussuositus pakotti ottamaan käyttöön etäopetusmenetelmiä hyvin lyhyessä ajassa. Pakottavien olosuhteiden vuoksi etäopetusta on kokeiltu osana sellaistakin opetusta, joka tavallisesti koettaisiin hyvin haasteelliseksi järjestää etänä. Maaperätieteen perusteet -kurssin luento-opetusta täydentämään tarkoitetut käytännönläheiset laboratoriodemonstraatiot muutettiin etätoteutukseksi keväällä 2021 video-, valokuva- ja tekstimateriaalin avulla. Koronarajoitusten lievennyttyä keväällä 2022 opiskelijoille tarjottiin mahdollisuus suorittaa demonstraatiot oman valintansa mukaan joko lähiopetuksessa tai etäopetusmateriaalien avulla, mikä tarjosi mahdollisuuden vertailla opiskelijoiden kokemuksia demonstraatioiden etä- ja lähitoteutuksen toimivuudesta. Palautekyselyn perusteella opiskelijoiden kokemuksissa ei havaittu selvää eroa etä- ja lähitoteutuksen välillä, vaan molemmat koettiin toimiviksi. Sen sijaan demonstraatioiden merkitys oppimista tukevana tekijänä korostui molemmissa tapauksissa.

Johdanto

Käytännön harjoitukset, kuten laboratoriodemonstraatiot, kuuluvat kokeellisen opetuksen työtapoihin. Niiden tarkoituksena on opettaa opiskelijoita tekemään johtopäätöksiä, jotka perustuvat sekä luennoilla sanallisesti opittuihin teorioihin että käytännössä tehtyihin havaintoihin. Demonstraatioiden vahvuus perustuu niiden kykyyn tuottaa merkityksellisiä ja monipuolisia oppimiskokemuksia, jotka ovat tärkeitä opiskelijoiden motivaation kannalta (Alqurashi, 2019). Toisaalta ne haastavat opiskelijoita pohtimaan asioita itsenäisesti ja yhdessä toisten opiskelijoiden kanssa. Opiskelijoiden aktiivinen osallistuminen demonstraatioihin ja opiskelun lomassa syntyvät sosiaaliset sekä kognitiiviset vuorovaikutussuhteet kannustavat opiskelijoita työskentelemään kurssin oppimistavoitteiden saavuttamiseksi (Kuo, Walker, Schroder & Belland, 2014). Demonstraatioiden arvo onkin tunnistettu erityisesti matemaattis-luonnontieteellisillä aloilla (Lampiselkä, 2003; Yli-Sissala, 2010), jolloin niiden tarkoituksena on yhtä lailla lisätä opiskelijoiden motivaatiota kuin opettaa tieteellisiä käsitteitä ja tutkimustyön edellyttämiä työtapoja (Aksela & Juvonen, 1999).

Laboratoriodemonstraatiot osana maaperätieteen yliopisto-opetusta

Maaperätieteen perusteet on ensimmäisen vuoden opiskelijoille suunnattu viiden opintopisteen laajuinen johdantokurssi, joka on pakollinen kaikille Helsingin yliopistossa opiskeleville maataloustieteiden kandiohjelman opiskelijoille sekä vaihtoehtoinen kaikille ympäristötieteiden kandiohjelman opiskelijoille. Kurssille osallistuu vuosittain noin 100–150 opiskelijaa ja se toteutetaan pääasiassa luentoina, joiden lisäksi opiskelijat perehtyvät kirjallisuuteen ja tekevät viikoittain aihepiiriin liittyviä viikkotehtäviä. Kurssin suorittaminen edellyttää myös, että opiskelija osallistuu kurssin puolivälissä järjestettäviin, kaksi tuntia kestäviin laboratoriodemonstraatioihin (jatkossa demot). Demot koostuvat laboratorioon kootuista rasteista, joissa opiskelijat pääsevät tekemään aistinvaraisia havaintoja maaperän ominaisuuksista. Opiskelijoiden ajattelua herätellään kunkin rastin yhteydessä olevalla kysymyksellä tai tehtävällä, ja lopuksi opiskelijat pääsevät soveltamaan oppimaansa tunnistamalla kahden maanäytteen maalajit. Demojen jälkeen kukin opiskelija laatii niin sanottuna demotehtävänä noin 200–300 sanan raportin, jossa pohtii demojen aikana tekemiään havaintoja. Raportti arvioidaan asteikolla hyväksytty – täydennettävä. Demojen opetuksesta ovat viime vuosina vastanneet kurssin vastuuopettajan lisäksi väitöskirjatutkijat.

Kurssi tarjoaa useimmille opiskelijoille ensimmäisen kosketuksen maaperätieteen opiskeluun, ja sen tavoitteena onkin yhtä lailla herättää opiskelijoiden kiinnostus maaperä- ja ympäristötieteen opintosuuntaa kohtaan kuin opettaa keskeisiä maaperätieteen perusasioita. Demot havainnollistavat kurssin aikana, miten teoriassa opittua tietoa voi hyödyntää käytännössä, sekä tarjoavat opiskelijoille mahdollisuuden tehdä omia havaintoja ja pohtia, mitä ne kertovat maanäytteistä. Demot mahdollistavat myös opettajien ja opiskelijoiden henkilökohtaisen kohtaamisen luento-opetusta paremmin, koska demot järjestetään 10–15 opiskelijan pienryhmissä. Demoista laadittavan raportin tarkoituksena on ohjata opiskelijoiden oppimista sekä auttaa opiskelijoita reflektoimaan opittuja asioita myöhemmin itsenäisesti. Raportti auttaa myös keräämään formatiivista palautetta, jonka avulla opettaja voi oikaista väärinkäsityksiä tai kerrata epäselväksi jääneitä asioita, joko yksilöpalautteen avulla tai yhteisesti luennolla.

Koronaviruksesta johtuvien rajoitusten takia Maaperätieteen perusteet -kurssi järjestettiin vuosina 2021 ja 2022 muun opetuksen tavoin etänä. Lähiopetus korvattiin suoratoistetuilla ja tallennetuilla etäluennoilla, ja demorastien esittelyistä tehtiin videotallenteet keväällä 2021. Videoiden lisäksi koottiin materiaalipaketti, joka sisältää maanäytteistä ja muista demomateriaaleista otettuja valokuvia, erilaisia kaavakuvia sekä tekstiä. Demoihin liittyvänä etätehtävänä opiskelijoita pyydettiin tunnistamaan kuvista kahden erilaisen maanäytteen maalaji ja perustelemaan johtopäätökset demomateriaalin avulla.

Rajoitusten lievennyttyä keväällä 2022 opiskelijat saivat itse valita, suorittavatko he demot etänä vai lähiopetuksessa. Noin puolet kurssin opiskelijoista valitsi lähiopetuksen (48 opiskelijaa) ja puolet etävaihtoehdon (54 opiskelijaa). Tämä antoi mahdollisuuden kerätä palautetta molemmista toteutustavoista ja verrata opiskelijoiden kokemuksia eri opetustapojen toimivuudesta.

Tutkimuksen toteutus

Tämän tutkimuksen aineistona käytettiin vuonna 2022 kurssin Moodle-alueella anonyymisti kerättyä erillispalautetta laboratoriodemoista; koko kurssia koskeva palaute kerättiin vasta kurssin päätyttyä, eikä sitä käsitellä tässä tutkimuksessa. Palautteen tavoitteena oli selvittää opiskelijoiden kokemuksia siitä, tukevatko demot heidän mielestään oppimista, sekä sitä, kokivatko he demot luontevaksi osaksi kurssin muuta opetusta. Lisäksi palautteessa kysyttiin opiskelijoiden tunnekokemuksista. Palautekysely sisälsi kymmenen väittämää, joihin opiskelijat vastasivat asteikolla täysin eri mieltä – täysin samaa mieltä. Lisäksi opiskelijoilla oli myös mahdollisuus antaa avointa palautetta.

Tulokset

Etätoteutukseen osallistuneista palautetta antoi 20 ja lähitoteutukseen osallistuneista 19 opiskelijaa, eli vajaat 40 prosenttia kummastakin ryhmästä. Kaiken kaikkiaan palaute oli positiivista, eikä opiskelijoiden oppimiskokemuksissa ollut toteutustavasta johtuvia selviä eroja.

Kuvio 1. Etäopetukseen (ylemmät palkit) ja lähiopetukseen (alemmat palkit) osallistuneiden opiskelijoiden vastaukset. Ensimmäiset kolme kysymystä selvittävät opiskelijoiden kokemuksia demoista osana muuta opetusta, seuraavat kolme opiskelijoiden tunnekokemuksia ja viimeiset neljä kysymystä opiskelijoiden oppimiskokemuksia. Vastaukset annettiin asteikolla täysin eri mieltä – täysin samaa mieltä.

Demot osana muuta opetusta

Kaikki lähiopetukseen osallistuneet vastaajat ilmoittivat, että oli helppoa ymmärtää, miksi demot olivat osa kurssia. Sen sijaan etäopetukseen osallistuneista 70 prosenttia oli täysin samaa mieltä, 20 prosenttia jokseenkin samaa mieltä ja 10 prosenttia jokseenkin eri mieltä (kuvio 1). Lähes kaikki lähiopetukseen osallistuneet opiskelijat kokivat, että demot olivat olennainen osa kurssia ja että demot auttoivat ymmärtämään luennoilla opittuja asioita. Etädemoihin osallistuneista opiskelijoista sen sijaan 10–15 prosenttia vastasi näihin väittämiin olevansa jokseenkin eri mieltä tai täysin eri mieltä (kuvio 1), minkä perusteella tulkittiin, että opiskelijat kokivat lähiopetuksen toimivan etätoteutusta paremmin osana kurssin muuta opetusta.

Etätoteutuksen toimivuutta voitaisiin kenties parantaa kehittämällä etädemomateriaaleja niin, että ne tukisivat vielä selkeämmin luentoja. Materiaalit voitaisiin esimerkiksi pilkkoa pienempiin osiin, joita hyödynnettäisiin luentojen ohessa aktivoimaan opiskelijoita (Kuo ym., 2014). Tällöin demot saattaisivat kuitenkin menettää osan siitä, mikä tekee niistä ainutlaatuisen oppimiskokemuksena (Gupte ym., 2021). Etätehtävät eivät yksinkertaisesti pysty tarjoamaan opiskelijoille samanlaisia elämyksellisiä oppimiskokemuksia kuin vapaassa ympäristössä tehdyt aistinvaraiset havainnot. Lisäksi demokokonaisuuden pilkkominen pienempiin osiin voisi osoittautua liian pirstaleiseksi ja työlääksi demo-opetuksesta vastaaville väitöskirjatutkijoille.

Opiskelijoiden tunnekokemukset

Lähiopetukseen osallistuneista vastaajista lähes kaikki olivat joko jokseenkin samaa mieltä tai täysin samaa mieltä opetuksen tunnekokemuksia mitanneiden väittämien kanssa. Ainoa poikkeus oli demojen vaivattomuutta käsitellyt väittämä, johon 11 prosenttia opiskelijoista vastasi olevansa osin samaa ja osin eri mieltä (kuvio 1). Sen sijaan jopa 40 prosenttia demot etänä suorittaneista opiskelijoista vastasi samaan kysymykseen olevansa joko osin samaa ja osin eri mieltä tai jokseenkin eri mieltä. Molemmissa tapauksissa voidaan kuitenkin tulkita, että suurin osa opiskelijoista koki demot innostavina (kuvio 1).

Ensimmäisen opiskeluvuoden kurssit ovat usein suuria luentokursseja, joista monet järjestettiin koronan aiheuttamien rajoitusten vallitessa pääasiassa etäopetuksena. Tämä tarkoittaa sitä, että opiskelu on saattanut olla melko yksipuolista ja passiivista. Lisäksi opiskelun sosiaalinen puoli on voinut jäädä vähäiseksi. On siis todennäköistä, että lähiopetuksena järjestetyt demot ovat tarjonneet toivottua vaihtelua ja sen lisäksi mahdollistaneet myös aktiivisen vuorovaikutuksen, jonka herättämät myönteiset tunnekokemukset ovat vaikuttaneet myönteisesti opiskelukokemukseen:

Oli innostavaa käydä paikan päällä demoissa. Koin sen todella hyödylliseksi ja oli myös kiva nähdä muita opiskelijoita.

Myös demojen haastavuuden koettiin innostavan opiskeluun:

Demot olivat (tähän asti) kivoin tehtävä kurssilla! Joutui oikeasti ajattelemaan ja pohtimaan asioita, etänä tehtävät demot oli kyllä aika haasteellisia mutta mukava oli videoita katsella, sai rauhassa katsoa useampaan kertaan.

Opiskelijoiden oppimiskokemukset

Suurin osa opiskelijoista koki oppineensa jotain uutta demojen aikana, ja useimmat kokivat myös saaneensa riittävästi ohjeita sekä aikaa demotehtävän suorittamiseksi. Etätoteutukseen osallistuneet opiskelijat olivat kuitenkin hieman kriittisempiä demotehtävän ohjeistusta ja tekemisen mielekkyyttä kohtaan, joskin ero lähitoteutukseen osallistuneiden vastauksiin oli hyvin pieni. Ero saattaa johtua siitä, että lähiopetukseen osallistuneet opiskelijat ovat voineet kysyä selventäviä kysymyksiä demojen aikana, kun taas etätehtävän aikana kynnys pyytää apua on suurempi. Etätehtävän kohdalla opiskelijat joutuvat myös itse suunnittelemaan ajankäyttönsä, mikä voi olla haastavaa. Palautteen perusteella demojen etätoteutuksen tehtävänantoa olisi syytä kehittää edelleen.

Moni opiskelija toivoi avoimessa palautteessa, että etädemojen videot olisivat olleet pidempiä ja että pelkän esittelyn sijaan ne olisivat tarjonneet myös konkreettisia asiantuntijaesimerkkejä maaperätieteen tutkimuksista. Tämä tukisi tutkimusperustaista opetusta, mutta samalla demojen kiinnostavuuteen voisivat vaikuttaa aiempaa enemmän opiskelijoiden yksilölliset kiinnostuksen kohteet. Ne voivat olla hyvin vaihtelevia, koska ensimmäisen vuoden opiskelijoiden taustatkin ovat monimuotoisia. Opettajan tukema vapaa työskentely demorastien parissa saattaakin tarjota parhaat edellytykset yksilölliselle oppimiselle (Aksela, 2005; Lampiselkä, 2003), jossa opiskelija itse määrittelee työn etenemisnopeuden, tekee itsenäisesti havaintoja, kytkee niitä luennoilla esitettyihin asioihin ja lopuksi reflektoi oppimaansa raporttia kirjoittaessaan.

Yhteenveto

Palautteen perusteella demo-opetuksen koetaan olevan mielekäs osa kurssin muuta opetusta, minkä lisäksi vuorovaikutus sekä opiskelijoiden kesken että opettajien kanssa tukee oppimista. Demoja on kehitetty pitkäjänteisesti opiskelijalähtöisellä otteella, ja nykyisessä muodossaan ne vaikuttavat palvelevan opiskelijoita ja heidän oppimiskokemustaan hyvin. Demojen voidaankin todeta olevan tärkeä osa kurssia riippumatta suoritustavasta. Demojen järjestäminen edellyttää kuitenkin kurssin vastuuopettajan lisäksi työpanosta opetusavustajalta, käytännössä väitöskirjatutkijalta, jolla on aikaa neuvoa, ohjeistaa ja yleisesti ylläpitää sosiaalista vuorovaikutusta lähiopetuksen aikana.

Myös formatiivisen palautteen kerääminen opiskelijoilta kirjallisen raportin muodossa on koettu tärkeäksi osaksi kurssin toteutusta ja kehittämistä. Vastaavanlaisen vuorovaikutuksen ja kehitystyön ylläpitäminen demojen etätoteutuksessa on haastavaa. Lisäksi aistinvaraisten ja kokemuspohjaisten havaintojen tekemistä on mahdotonta korvata täysimääräisesti etäopetuksella, vaikka molemmat suoritustavat vaativatkin opiskelijalta aktiivista tiedonkäsittelyä. Vaikka demojen etätoteutuksesta saatu palaute oli positiivista, tulokset eivät tämän vuoksi suoraan tue etäopetuksen säilyttämistä lähiopetuksen rinnalla, ellei etäopetuksen mahdollisuutta nähdä arvokkaana joustavien opetusmuotojen tarjonnan näkökulmasta. Suoritusmuotojen tarjoaminen rinnakkain tosin lisäisi opettajien työkuormaa tai saattaisi heikentää opetuksen toimivuutta.

Lähteet

Aksela, M. & Juvonen, R. (1999). Kemian opetus tänään. Moniste 27/1999. Helsinki: Opetushallitus.

Aksela, M. (2005). Supporting meaningful chemistry learning and higher-order thinking through computer-assisted inquiry: A design research approach (väitöskirja). Helsinki: Helsingin yliopisto.
http://urn.fi/URN:ISBN:952-10-2708-8

Alqurashi, E. (2019). Predicting student satisfaction and perceived learning within online learning environments. Distance Education, 40(1), 133–148. https://doi.org/10.1080/01587919.2018.1553562

Gupte, T., Watts, F. M., Schmidt-McCormack, J. A., Zaimi, I., Gere, A. R. & Shultz, G. V. (2021). Students’ meaningful learning experiences from participating in organic chemistry writing-to-learn activities. Chemistry Education Research and Practice, 22(2), 396‒414.  https://doi.org/10.1039/D0RP00266F

Kuo, Y.-C., Walker, A. E., Schroder, K. E. E. & Belland, B. R. (2014). Interaction, Internet self-efficacy, and self-regulated learning as predictors of student satisfaction in online education courses. The Internet and Higher Education, 20, 35‒50. https://doi.org/10.1016/j.iheduc.2013.10.001

Lampiselkä, J. (2003). Demonstraatio lukion kemian opetuksessa (väitöskirja). Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto.

Yli-Sissala, J. (2010). Demonstraatiot oppimisen tukena orgaanisen kemian yliopisto-opetuksessa (diplomityö). Tampere: Tampereen teknillinen yliopisto.

Liite 1.

Etätehtävän suorittaneiden opiskelijoiden antama avoin palaute:

1. ”Demot olivat (tähän asti) kivoin tehtävä kurssilla! Joutui oikeasti ajattelemaan ja pohtimaan asioita, etänä tehtävät demot oli kyllä aika haasteellisia mutta mukava oli videoita katsella, sai rauhassa katsoa useampaan kertaan.”
2. ”Koska me emme päässeet itse hipelöimään maanäytteitä olisi ollut kiva jos olisi hiukan enemmän puettu sanoiksi tuntemuksia. Olisi myös ollut kiva, jos näyte olisi laitettu tunnettujen näytteiden rinnalle. Esimerkiksi tuo multavuuden määritys oli hirmu hankalaa, kun edes siinä koeputkisarjassa väri ei näyttänyt muuttuvan suoraviivaisesti (mun silmissänä!). Väreissä kun valolla on hirmusti sanavaltaa, niin lasi kannattaisi poistaa kohteen edestä (ne koeputket) ja kuvata kaikki samaan kuvaan. Ehdottomasti tykkäsin siitä, että oli mahdollista tehdä tämä etänä, vaikka enemmän siitä olisi varmaan käteen jäänyt, jos olisi paikanpäälle vaivautunut. Tykkään myös siitä, että materiaali on käsillä koko ajan kun hommaa tekee, eikä vain sinä ohikiitävänä hetkenä kun siellä käy katsomassa. Minuu nuo videot auttoivat paljon. Kiitos tekijöille.”
3. ”Todella mielenkiintoinen osa kurssia ja demojen aihepiirin konkreettisuuden vuoksi erityisen miellyttävää tehdä (vs. moni muu aihealue kurssilla).”
4. ”Uskon, että demotehtävästä saatu oppi menee isoiten hyötykäyttöön tältä kurssilta valmistuneiden keskuudessa tulevaisuuden työtehtäviä tehdessään. Ainoastaan demojen sähkövarausten osuus oli hämmentävä ja ehkä vaillinainen, mutta toki mielenkiintoinen. Kenneth oli ihastuttavan asiantunteva ja omistautunut esittelyissään. Erittäin hyvä osa kurssia! Kiitos.”
5. ”Mukavat ja selkeät videot, opin paljon uutta kun maalajeja näki käytännössä. Itse tehtävä aika vaikea, en osaa sanoa menikö oikein… Pidin silti tehtävästä ja oli mukavaa suorittaa se etänä!”
6. ”Oppimisen kannalta olisi ollut parempi osallistua lähiryhmään, koska demojen tekeminen lähiopetuksessa olisi ollut havainnollisempaa ja tehokkaampaa. Olen kuitenkin tyytyväinen, että demot järjestettiin etäopetuksena, koska muuten en itse olisi saanut kurssia suoritettua ollenkaan, koska minulla on koronan riskiryhmään vakavalla tavalla kuuluva perheenjäsen, enkä olisi tämän takia voinut lähiopetukseen osallistua ollenkaan. Isoin ongelma etädemoissa oli se, että kaikki niiden viestintä oli yksisuuntaista opettajalta kurssilaisille. Myös etädemot olisi pitänyt järjestää Zoom-tapaamisina siten, että esim nyt valmistettu ennakkomateriaali olisi opiskelijoiden pitänyt ensin käydä läpi itsenäisesti ennen Zoom-tapaamista, ja sitten opiskelijat olisivat voineet kysellä epäselviksi jääneistä asioista opettajalta etätapaamisessa.”
7. ”Nyt jäi kysymyksiä, mutta niihin ei koskaan saanut vastausta, koska luentovideoilta tai pdf-materiaaleilta ei voinut kysyä. Koska lähiopetuksessakin olleet opiskelijat osallistuivat vuorovaikutteiseen opetustilaisuuteen opettajan kanssa, olisi sama pitänyt tarjota myös etäopetuksessa demot suorittaneille opiskelijoille. Muuten etädemoja varten tehdyt materiaalit olivat kyllä sinänsä ihan laadukkaita, joskin ehkä hieman lyhyitä, videoilla olisi asiaa ehkä voinut selittää vaikka 5-10 min ajan hieman syvällisemmin ja myös teoriaa mukaan ottamalla, 1 tai 2 minuutin videot olivat hieman suppeita.”
8. ”Ehkäpä sellainen pidempi video 10-15min, missä olisi kerrottu kuinka ’ammattilainen’ ratkaisee jonkin maalajin multavuuksineen nyt tehtävässä annettujen tapaisten kuvien ja muovipurkkivideon perusteella.”

Lähiopetukseen osallistuneiden opiskelijoiden antama avoin palaute:

9. ”Lähidemo oli todella mukava kokemus, kiitos! Opin erittäin paljon uutta asiaa.”

10 . ”Demoissa olisi ollut hyvä kattavammin selittää eri asioita tai olla info-tauluja. Etädemoissa tuli paljon enemmän infoa. Yhdistämällä etädemojen info ja lähidemon kokeilu olisi oppiminen parasta.”

11. ”Pidin siitä, että demoissa oli vähän opiskelijoita kerralla ja siten opettaja oli usein vapaana kysymyksille ja rasteille pääsi nopeasti (ei ollut jonottamista)”

12. ”Demot konkretisoivat minulle monia kurssilla esiteltyjä asioita todellisiksi ja siten helpommin ymmärrettäviksi, koen etten olisi oppinut läheskään yhtä hyvin jos en olisi tullut paikan päälle tarkastelemaan näytteitä aistinvaraisesti. Demot olivat myös hauskoja!”

13. ”Oli innostavaa käydä paikanpäällä demossa. Koin sen todella hyödylliseksi ja oli myös kiva nähdä muita opiskelijoita.”

14. ”Oli erittäin kivaa, kun pääsi paikanpäälle demoihin. Yliopistolle ei liian usein kyllä pääse ja viime kerrasta on jo vierähtänyt aikaa. Demojen pitäjä Reija Heinonen kertoi mielenkiintoisesti demojen materiaaleista ja hänellä tuntui olevan aito kiinnostus selittää demoissa olevista asioista.”

15. ”Olisin mielelläni ollut pidemmän aikaa lähidemmossa koska en ehtinyt tehdä kaikkia tehtäviä (vaikka kaikkien tehtävien tekeminen oli vapaaehtoista niin olisin ehkä vielä oppinut jotain vielä).”

16. ”Erittäin hyvin toteutettu tilaisuus! Tehtävät havainnollistivat hyvin luennoilla opittuja asioita.”

17. ” Demot oli hyvin järjestetty ja oli kiva päästä kampukselle :D”