Siirry sisältöön

Peda-forum verkostossa hiljaista ja vilkasta

2.9.2019

Anne Nevgi-2019

Anne Nevgi
päätoimittaja
anne.nevgi@helsinki.fi

 

 

YP-osastotunnus-toimittajalta

 

Kirjoitan tätä pääkirjoitusta Peda-forum -päivien jälkeisissä tunnelmissa. Tänä vuonna Peda-forum -päivät järjesti Helsingin yliopisto ja tapahtumapaikkana oli Kumpulan kampus. Päiville osallistui noin 650 opetuksen kehittäjää, opettajaa ja opiskelijaa niin suomalaisista kuin ulkomaisista yliopistoista ja ammattikorkeakouluista. Esityksiä ja tapahtumia oli suomeksi, englanniksi ja myös ruotsiksi. Päivien aikana tuntui toiveikkaalle ja innostavalle, kun saimme jakaa ja oppia toisiltamme erilaisista kehittämisprojekteista, -kokeiluista, yliopistopedagogisesta tutkimuksesta. Moni lähti päiviltä kokien saaneensa paljon uutta ja myös intoa omaan opetuksen kehittämistyöhönsä. Peda-forum -päivistä on muodostunut tapahtuma, jota odotetaan ja johon halutaan osallistua.

Peda-forum -verkosto perustettiin 25 vuotta sitten yliopisto-opetuksen ja oppimisen kehittämisestä kiinnostuneiden toimesta. Viisi vuotta sitten Peda-forum -verkosto juhli 20-vuotista taivaltaan ja lehtemme julkaisi tämän johdosta teemanumeron, jossa esiteltiin yliopistopedagogisten koulutusten kehitystä ja sen hetkistä tilannetta maamme yliopistoissa. Matti Lappalainen, Markku Ihonen, Asko Karjalainen ja Merja Maikkola kirjoittivat katsauksen Peda-forum verkoston vaiheista ja toimintamuodoista (ks. Yliopistopedagogiikka 2014/1). Tuolloin todettiin, että erityisesti pysyviksi toimintamuodoiksi ovat muodostuneet Peda-forum -päivät ja niiden yhteydessä vararehtorien tapaamiset sekä muut Peda-forum -verkoston toimijoiden verkostotapaamiset.

Suomalaisen korkeakoulutuksen kentällä Peda-forum -päivät ja laaja yhteistyö opetuksen kehittämiseksi on todettu pitkään hyödylliseksi. Nyt olemme kuitenkin uuden haasteen edessä, koska tällä hetkellä Peda-forum verkoston toiminta on hiipumassa. Tämän vuoden alusta lähtien Peda-forum -verkosto on ollut vailla koordinaattoria ja tämä on selvästi hiljentänyt ja vähentänyt yhteydenpitoa Peda-forum -yhteyshenkilöiden välillä. David Baume varoitti jo vuonna 2007 verkoston löyhän rakenteen vaaroista ja olemme nyt etsineet erilaisia mahdollisia organisoitumisen tapoja, joilla voisimme turvata verkoston toiminnan tulevaisuudessa. Alkuaikoina ja pitkään Peda-forum -verkosto toimi opetusministeriön projektirahoituksella ja tämä mahdollisti koordinaattorin palkkaamisen. Verkosto tarvitsisi pysyvän rahoituksen, jolla kustannettaisiin osapäiväinen koordinaattori ja verkoston yhteyshenkilöiden tapaamiset kerran vuodessa sekä verkkosivujen ylläpito. Peda-forum -verkosto on myös lehtemme julkaisija ja näin ollen Peda-forum -verkoston toiminnan turvaaminen turvaisi myös lehtemme julkaisutoiminnan jatkuvuuden.

Lehtemme on koettu tärkeäksi julkaisukanavaksi ja meille on viimeisten vuosien aikana lähetetty julkaistavaksi yhä enenevässä määrin tieteellisiä tutkimusartikkeleita sekä muita artikkeleja. Tieteellisten artikkelien määrän lisääntyminen on myös lisännyt niin toimituksen työtä kuin päätoimittajan ja toimitusneuvoston työtä. Lukuisten uusien artikkelien lukeminen vie aikaa, mutta on ollut myös erittäin palkitsevaa ja innostavaa nähdä, miten moninaista ja laajaa opetuksen ja oppimisen tutkimus on yliopistoissamme.

Tässä numerossamme julkaisemme kolme tieteellistä artikkelia, jotka kaikki tarkastelevat palautteen merkitystä opiskelijalle. Pekka Räihä, Ville Mankki ja Kristiina Samppala ovat tutkineet kirjalliseen palautteen merkitystä opiskelijalle. Heidän tutkimuksensa osoitti, että kirjallinen palaute on edelleen riittämätöntä, eikä ole vakiintunut osaksi yliopiston opetuskulttuuria. Opiskelijat ovat kokeneet hyötyneensä saamastaan palautteesta ja palaute on auttanut heitä myös syventämään oppimistaan. Heli Arminen, Maija Hujala ja Timo Hynninen ovat tutkineet, miten opiskelijapalaute voi toimia opetuksen laadun mittarina. Tulosten mukaan opiskelijan kokemus oppimisestaan toimii opetuksen laadun indikaattorina, koska tähän opettaja pystyy omalla toiminnallaan vaikuttamaan. Sen sijaan opiskelijoiden kokemuksiin opetuksesta ja opiskelusta vaikuttaa lisäksi moni muu tekijä, mistä syystä opiskelijapalautetta tulee käyttää ainoastaan opetuksen kehittämiseen, eikä esimerkiksi hallinnollisena välineenä kurssien opetuksen laadun arvioimisessa. Hanna Vuojärvi ja Päivi Rasi ovat puolestaan tutkineet, miten opettajan antama äänipalaute on toiminut verkko-opetuksessa ja tukenut opiskelijoiden oppimisprosessia. Tulosten mukaan kirjallisen ja äänipalautteen yhdistelmä edisti parhaiten opiskelijoiden oppimista ja opiskelijat kokivat äänipalautteen henkilökohtaisena ja inhimillisenä tapana saada palautetta tehtävistä. Emotionaalisella tasolla äänipalaute vahvisti opiskelijoiden kokemusta opettajan läsnäolosta verkkoympäristössä.

Lehtemme Kokeilut ja kehittäminen -osiossa on myös useita kiinnostavia artikkeleja sekä samoin Keskustelua -osiossa. Johanna M. Toivonen tarkastelee, miten sisällyttää uraohjaus osaksi väitöskirjaohjausta, ja Minna Santaoja pohtii, miten ohjauksesta olisi mahdollista saada tukea opiskelijoiden kokemaan ympäristöahdistukseen. Anne Rautiainen on kehittänyt kääntämisen opetusta käänteiseksi ja tuo esiin, millaisia haasteita tämä on tuottanut ja mitä tulisi huomioida, kun opettaja lähtee kehittämään ja muuttamaan opetustaan käänteisen oppimisen mukaiseksi.  Myös muut artikkelit tarjoavat kiinnostavia näkökulmia ja uusia keinoja kehittää yliopisto-opetusta tai pohtia esimerkiksi, miksi ja miten yhteisopettajuus toimii prekaarissa yliopistossa, kuten Riikka Taavetti artikkelissaan tuo esille.

 

Toivotan lukijoillemme innostavia hetkiä lehtemme artikkeleiden parissa!

 

Anne Nevgi

päätomittaja

 

One Comment leave one →
  1. Maarit Ansela permalink
    19.9.2019 15.40

    Ikävä kuulla Pf-verkoston tilasta. Propeda-hankkeen aikana yritimme vaikuttaa siihen, että verkoston rahoitus olisi saatu turvattua. Allekirjoittanut (hankkeen koordinaattorina) sekä monet muut ohjausryhmän jäsenet viestivät tätä henk.koht. ministeriön edustajille, kun hankkeen etenemistä ja saavutuksia kävimme kertomassa ainakin 2008. Propeda-hankkeen kutsuman opetuksen kehittämisen kv-asiantuntijan David Baumen varoitukset olivat tosiaan tuoreessa muistissaamme tuolloin. 2010 muutokset olivat kuitenkin jo näkyvissä…

    Tällä hetkellä ministeriö saa lähinnä hallinnon kautta viestiä siitä, mihin opetusta ja ohjausta yliopistoissa kehitetään. Ruohonjuuritason toimijoiden ääni kuuluu ministeriöön nyt valitettavan pienenä sekä välillisesti ja usein suodattuu välikäsien kautta kulkiessaan. Pf-verkostossa kuulee ja näkee suoraan sitä, mitä todella tapahtuu ja millaisia konkreettisia tekoja tehdään. Tätä arvokasta työtä ministeriön kannattaa kuunnella ja tukea.

    Ministeriön kannattaisi tukea Pf-verkoston toimintaa edellyttämällä yliopistoja turvaamaan verkoston jatkuvuus ja suuntaamalla rahoitusta tähän suuntaan. Uusi haliitus on myöntänyt lisärahoitusta yliopistoille, mutta se todennäköisimmin valuu johonkin muuhun, jollei siitä pientä osaa korvamerkitä Pf-verkoston toiminnan tukemiseen. Ministeriö käy neuvottelut jokaisen yliopiston kanssa erikseen, mutta kansallinen kokonaisuus huomioiden. Tällä hetkellä tämä prosessi on ilmeisesti ainoa toimiva tapa myös varmistaa kansallisen Pf- verkoston toiminnan edellyttämä rahallinen tuki.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.