VireTorilla luodaan tulevaisuuden terveydenhuoltoa – Uusista palveluista uuteen osaamiseen

Hanna-Mari Nevala, ft, VireTori koordinaattori, hanna-mari.nevala@savonia.fi
Ritva Pirinen, KTM, lehtori yhteiskunnalliset aineet, ritva.pirinen@savonia.fi 
Marja Äijö, TtT, gerontologian ja kuntoutuksen yliopettaja, marja.aijo@savonia.fi 

Savonia-ammattikorkeakoulu, PL 6, Microkatu 1 C, 70201 Kuopio

(PDF)

Tiivistelmä

Sosiaali- ja terveysalalla tapahtuvat muutokset ovat haastaneet myös Savonia-ammattikorkeakoulun uudistumaan. Tämä näkyy muun muassa terveysalan koulutuksessa työelämäyhteistyön sekä opintojen käytännönläheisyyden lisääntymisenä. VireTori on Savonian opiskelijoiden yrittäjämäinen oppimisympäristö, jossa opiskelijat toteuttavat omaa ”yritystoimintaansa”. Opiskelijat tuottavat hyvinvointia ja terveyttä edistäviä palveluita yksilöasiakkaille ja kehittävät yhdessä työelämän yhteistyökumppaneiden kanssa uusia palveluita. Toiminnassa hyödynnetään yrittäjyyspedagogiikkaa, jossa opiskelijoille annetaan vapauksia, vastuutta sekä tilaa toimia ja luoda omia uusia toimintatapoja. Opiskelijat vastaavat asiakashankinnasta, markkinoinnista, työelämäyhteistyöstä, palveluiden toteuttamisesta sekä rahaliikenteestä. Opiskelijoiden toimintaa ohjaavat mentori-opettajat sekä VireTorin koordinaattori.

VireTori-harjoittelujakson aikana opiskelijat muodostavat noin viiden hengen tiimejä, joilla jokaisella on oma työelämän yhteistyökumppani. Keväällä 2017 VireTorilla harjoittelussa olleet fysioterapeuttiopiskelijat kokivat työskennelleensä yrittäjämäisesti ja harjaantuneensa siinä, mutta kuitenkaan heidän kiinnostuksensa yrittäjäksi ryhtymiseen ei muuttunut harjoittelun aikana. Tilanne oli heille uusi, mikä heikensi heidän työskentelymotivaatiotaan. Toisaalta samanaikaisesti opiskelijat kokivat oppineensa paljon uutta.

Asiasanat: VireTori, OIS, yrittäjyyskasvatus

Strategia käytäntöön VireTorilla 

Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) yrittäjyyslinjaukset 2017 yrittäjyyskasvatuksen ja -koulutuksen ohjaamiseksi ja kehittämiseksi, Savonia-ammattikorkeakoulun (Savonia) strategiset valinnat sekä sosiaali- ja terveysalalla tapahtuvat muutokset ovat haastaneet Savonian sosiaali- ja terveysalaa uudistamaan koulutustaan. OKM haluaa yrittäjyyslinjauksillaan edistää yrittäjyyttä tukevien toimintatapojen ja oppimisympäristöjen kehittämistä. Savonia toteuttaa näitä yrittäjyyslinjauksia pedagogisella Open Innovation Space mallilla (OIS 2.0). Malli yhdistää laadukkaan koulutuksen ja työelämäläheisen tutkimus- ja kehittämistoiminnan. Koulutuksessa korostetaan opiskelijoiden itseohjautuvuutta, motivaatiota ja opintoihin sitoutumista. (Savonia-ammattikorkeakoulu, 2016.) Sosiaali- ja terveysalan koulutuksessa työelämäyhteistyö on lisääntynyt ja yrittäjyys painottunut. Esimerkiksi fysioterapian tutkinto-ohjelmassa syksyllä 2018 käyttöön otettu opetussuunnitelma on profiloitu terveyden edistämiseen, ikääntyneisiin ja yrittäjyyteen nivomalla näitä teemoja lähes jokaiseen opintojaksoon.

Yrittäjyyskasvatuksessa hyödynnämme Hytin (2002) esittämiä yrittäjyyskasvatuksen tavoitteiden näkökulmia. Opiskelijoita kasvatetaan yrittäjämäisiksi antamalla heille vastuuta suunnitella ja toteuttaa VireTori-toimintaa samalla tavalla kuin, jos he toimisivat itsenäisinä yrittäjinä (learn to become entrepreneurial). Opiskelijat oppivat reflektoimaan toimintaansa ja tunnistamaan osaamistaan. He oppivat rohkeutta ja epävarmuuden sietämistä sekä saavat valmiuksia kehittää ja kokeilla uutta työelämän yhteistyökumppaneiden kanssa. Samalla he voivat ottaa mallia, miten yritteliäät työntekijät ja yrittäjät toimivat (learn to understand entrepreneurship). Tiimityö- ja verkostoitumistaidot kehittyvät ja opiskelijat oppivat arvioimaan osaamistaan ja kykyjään pärjätä yrittäjänä (learn to become entrepreneur).

Asiakastilanteissa opiskelijoiden yrittäjävalmiudet kehittyvät. Suomen väestön vanhetessa yksi keskeinen asiakasryhmä terveyspalveluissa ovat iäkkäät ihmiset. He ovat asiakasryhmä, jolla on entistä paremmat taloudelliset mahdollisuudet ostaa palveluja. Yrittäjävalmiuksien ja väestökehityksen näkökulmista on tärkeää, että tulevaisuuden terveysalan ammattilaisilla on erityistaitoja sekä yrittäjyyteen että työskentelyyn ikäihmisten parissa.

Teoriaopintojen ja käytännön harjoittelun yhdistäminen, mahdoton tehtäväkö?

VireTori-oppimisympäristön kehittäminen alkoi Oppimistori-hankkeessa vuonna 2007 (Rakennerahastot, 2013) ja sitä on uudistettu vuodesta 2016 lähtien. Yhtenä VireTorin kehittämisen tavoitteena on sen jalkauttaminen opetussuunnitelmiin sekä opiskelijoiden lukujärjestyksiin. VireTorilla kokeiltiin vuosien 2016–2017 aikana erilaisia työskentelytapoja. Tällä hetkellä siellä tehdään hankeopintoja, opinnäytetöitä sekä suoritetaan käytännön harjoitteluja esimerkiksi fysioterapian, hoitotyön, muotoilun, bioanalytiikan sekä sosiaalityön aloilta.

VireTorilla työskentely pyritään yhdistämään teoriaopetukseen: esimerkiksi kätilötyön opiskelijoiden toteuttama perhevalmennus vedetään ”käsi kädessä” teoriaopetuksen kanssa. Opiskelijoiden mukaan tämä on mielekäs tapa oppia. Vastaavia VireTorin palveluita ovat toiminnallinen ikäihmisten palveluohjaus sekä kehitteillä olevat ensihoito- ja fysioterapiaopiskelijoiden yhteiset ikäihmisen kodin turvallisuuden kartoitukset. Muotoilun opiskelijat ovat kehittäneet VireTorille uusia palveluita ja toimintoja palvelumuotoilun keinoin. He ovat myös rakentaneet VireTorin visuaalisen ilmeen ja arvioineet nettisivujen käytettävyyttä osana opintojaksojaan.

Yksi suurimmista VireTorin kymmenvuotisen toiminnan haasteista on säännöllisyyden takaaminen. Sosiaali- ja terveysalalla opiskelijoiden käytännön harjoittelujaksot painottuvat loppusyksyihin ja -keväisiin, mutta asiakkaiden ja työelämän tarpeet ovat ympärivuotisia. Fysioterapian tutkinto-ohjelma on etsinyt tähän haasteeseen ratkaisuja toteuttamalla kuudennen lukukauden fysioterapiaopiskelijoiden harjoittelun koko kevään kestävänä harjoitteluna VireTorilla. Pilottikeväänä 2017 fysioterapiaopiskelijat työskentelivät tammikuusta toukokuun loppuun kolmena päivänä viikossa VireTorilla.

Ketterästi kehittyvä työelämäläheinen oppimisympäristö

VireTori-oppimisympäristön kehittäminen etenee jatkuvan kehittämisen pääperiaatteiden mukaisesti neljässä vaiheessa: suunnittelu, kokeilu, arviointi ja parhaimpien käytänteiden juurruttaminen ja käyttöönotto. Nämä kehittämisen neljä vaihetta voivat toteutua eri aikajänteellä nopeasti yhden päivän tai hitaammin esimerkiksi yhden vuoden aikana. Moniammatillisuus ja sen hyödyntäminen erityisesti johtamisen kehittämisessä on valtakunnallisen sote-uudistuksen näkökulmasta tärkeä huomioida (Äijö & Tikkanen, 2017).

Ennen VireTori-harjoittelua opiskelijat orientoituivat palvelumuotoiluun, markkinointiin ja kustannuslaskentaan. Opiskelijat tekivät työhakemukset VireTorille, joissa he kertoivat, mistä kehittämistyöstä olivat kiinnostuneita. Hakemusten perusteella opiskelijat jaettiin tiimeihin, joille annettiin työelämän yhteistyökumppani. Tiimit neuvottelivat yhteistyöstä ja laativat sopimuksen yhteistyökumppaneidensa kanssa. Tämän jälkeen alkoi palveluiden kehittämistyö yhdessä yhteistyökumppaneiden ja asiakkaiden kanssa palvelumuotoilua hyödyntäen. Työ kumuloitui kirjallisiin palvelukuvauksiin ja palvelujen esittelyseminaariin. Työskentelyä mentoroivat opettajat ja VireTori-koordinaattori.

Kehitystyön kokemuksia ja oivalluksia

Keväällä 2017 pilotoitiin VireTori-harjoittelun uutta toimintamallia. Kokeilun tuloksina olivat onnistuneet palvelukehitysprojektit, jotka opiskelijat ja työelämäyhteistyökumppanit kokivat mielekkäiksi. Kehitysprojektit antavat opiskelijoille tilaisuuden osoittaa muun muassa yrittäjämäisiä työelämätaitojaan työnantajille. Harjoittelun jälkeen kaksi opiskelijaa työllistyi yrityksiin, joille olivat toteuttaneet kehitysprojektinsa.

Kevään 2017 harjoittelun aikana opiskelijoilta (n=21) kerättiin palautetta kirjallisesti ja suullisesti. Puolet (11) opiskelijoista tunnisti toimineensa jo aiemmin työelämässä yritteliäinä työntekijöinä ja harjoittelun vahvistaneen heidän sisäistä yrittäjyyttään. He kertoivat toimineensa ahkerasti, vastuullisesti ja uusia toimintatapoja kehittäen. Suurin osa opiskelijoista koki oppineensa tiimityötaitoja. Opiskelijoiden asiakaspalvelutaidot, markkinointiosaaminen ja kustannustietoisuus kehittyivät. Yrityksen perustamiseen liittyviä asioita opiskelijat kokivat oppineensa vähän. Yksi heistä toimi jo yrittäjänä ja puolet olivat kiinnostuneita oman yrityksen perustamisesta. VireTori-harjoittelu ei muuttanut opiskelijoiden yrittäjyysintentioita.

Suurin osa VireTorin asiakaskunnasta on iäkkäitä ihmisiä. VireTorilla toteutettiin moniammatillisia kotikäyntejä hoitotyö–fysioterapiaopiskelija-työpareina. VireTori toimi kosketuspintana iäkkäiden ihmisten kanssa työskentelyyn. Toimintaidea pohjautui yrittäjämäiseen periaatteeseen, jossa opiskelijat itse muotoilivat palvelun iäkkäälle ihmiselle yksilöllisesti sekä vastasivat palvelun laadusta. Opiskelijoiden asenteet iäkkäitä ihmisiä kohtaan olivat jo ennen VireTori-harjoittelua enemmän positiiviset kuin negatiiviset, eikä harjoittelun aikana asenteissa havaittu muutoksia arvioituna Koganin (1961) asennemittarilla. VireTori-harjoittelussa tarkasteltiin myös opiskelijoiden näkemyksiä ikääntyneiden kanssa työskentelystä Nolanin, Brownin, Daviesin, Nolanin ja Keadyn (2006) mittarilla. Enemmistö oli eri mieltä siitä, että iäkkäiden ihmisten parissa työskentely on pääsääntöisesti perushoitoa ja ei vaadi taitoa. Useampi opiskelija näki harjoittelun jälkeen, että valmistuttuaan voisi työskennellä iäkkäiden ihmisten parissa ja että iäkkäiden kanssa työskentely on haastavaa ja innostavaa. Myös näkemykset iäkkäiden kanssa tehtävän työn statuksesta muuttuivat myönteisempään suuntaan harjoittelun aikana. Osalla oli myös vastakkaisia näkemyksiä. Esimerkiksi harjoittelun aikana joidenkin opiskelijoiden näkemys siitä, että iäkkäiden kanssa työskentely ei ole hyväksi uran kannalta, vahvistui. Myös joidenkin opiskelijoiden näkemys siitä, että ikääntyneiden kanssa työskentely on taitoa vaativaa työtä, heikentyi.

Kokeilusta jatkokehitykseen

VireTorin kehittämistyö jatkuu erityisesti kohdentuen perehdytykseen, harjoittelun työaikaresurssointiin sekä ohjauksen osa-alueisiin. Harjoittelun alussa opiskelijat kokivat VireTori-toiminnan sekavana ja itseänsä epävarmaksi. Harjoittelun edetessä epävarmuuden sieto kehittyi ja työt selkiintyivät, mikä on tyypillistä yrittäjämäisessä toiminnassa. Nykyään VireTorin perehdytysmateriaalit ovat lyhyinä videoklippeinä katsottavana ennen harjoittelun alkua ja kasvotusten toteutetaan perehdytys ennen varsinaisen työskentelyn aloittamista.

Pilottiin osallistuneet opiskelijat kokivat välillä työtehtävien runsautta suhteessa käytettävissä olevaan työaikaan. Osittain tämä johtui opiskelijoiden harjaantumattomuudesta organisoida työtään, mutta jatkossa tulee arvioida tarkemmin opiskelijoiden työtehtävien määrää. Jokainen palvelukehitysprojekti oli hieman erilainen, mikä johti siihen, että osa opiskelijoista koki saaneensa liian haastavan tai liian yksinkertaisen kehittämistyön. Jatkossa on tärkeää ennakoida näitä tilanteita ja esimerkiksi kannustaa opiskelijoita itse etsimään työelämän yhteistyökumppaneiden kehitysprojekteja.

Opiskelijoiden kokemukset harjoittelun ohjauksesta vaihtelivat. Jatkossa ohjaajien tulee seurata herkemmin ohjauksen tarvetta ja kannustaa opiskelijoita aktiivisemmin hakemaan ohjausta.  Ohjaustilanteissa opettajat havaitsivat, että palvelumuotoilun ideologian soveltaminen palvelujen kehittämisessä jäi kevyeksi, jota voi selittää työhön käytettävän ajan vähyys ja teoriatiedon pinnallisuus. Opiskelijat näkivät myös markkinointiajattelun kapea-alaisena, lähinnä markkinointiviestintänä. Kustannusten laskeminen ja hinnoittelu koettiin vaikeiksi.

VireTori tulee tulevaisuudessa olemaan entistä tärkeämpi Savonia-ammattikorkeakoulussa. VireTorilla kehitetyt ja pilotoidut harjoittelun, työelämäyhteistyön ja opiskelijayrittäjyyden menetelmät tullaan jalkauttamaan myös muille aloille. Savonia-ammattikorkeakoulu on mukana Kuopioon kehitettävässä Savilahti 6 -kampusalueessa, jossa yhdistyvät Itä-Suomen yliopisto, Savonia-ammattikorkeakoulu, Savon koulutuskuntayhtymä sekä alueen yritykset. VireTori on vakaasti luomassa terveydenhuoltoon uutta osaamista, uusia palveluita sekä ”hybridiosaajia”!

Lähteet

Hytti, U. (toim). (2002). State-of-Art of Enterprise Education in Europe – Results from the Entredu project. Turku:  Turku School of Economics and Business Administration. Haettu osoitteesta https://www.researchgate.net/profile/Ulla_Hytti/publication/252485578_State-of-Art_of_Enterprise_Education_in_Europe/links/53d77c280cf228d363eb0dcc/State-of-Art-of-Enterprise-Education-in-Europe.pdf?origin=publication_detail

Kogan, N. (1961). Attitudes toward old people: the development of a scale and an examination of correlates. Journal of Abnorma and Social Psychology, 62(1), 44–54.

Nolan, M. R., Brown, J., Davies, S., Nolan, J. & Keady, J. (2006). The Senses Framework: improving care for older people through a relationship-centred approach. Getting Research into Practice (GRiP) (Report No. 2). Sheffield: University of Sheffield.  Haettu osoitteesta http://shura.shu.ac.uk/id/eprint/280

Opetus- ja kulttuuriministeriö. (2017). Yrittäjyyslinjaukset koulutukseen. Haettu osoitteesta  https://minedu.fi/yrittajyyslinjaukset

Rakennerahastot. (2013). VireTorin hyvinvointipalveluilla tuhansia käyttäjiä: VireTori, virkeyden ja vireyden lähde (tiedote). Haettu osoitteesta http://www.rakennerahastot.fi/vanhat_sivut/rakennerahastot/tiedostot/hyvaeae_hanketoimintaa/Oppimistori_lores.pdf

Savonia-ammattikorkeakoulu. (2016).  Savonian strategia 2017–2020: Suomen vaikuttavin ammattikorkeakoulu 2020. Haettu osoitteesta http://portal.savonia.fi/amk/sites/default/files/pdf/organisaatio/Savonia%20Strategia%202017-2020-FINAL.pdf

Äijö, M. & Tikkanen, P. (2017). Moniammatillisuudella tuloksia – esimerkkinä lean-johtaminen. Teoksessa Jenni, Kulmala (toim.) Parempi vanhustyö. Menetelmiä johtamisen kehittämiseen (s. 115-128). Jyväskylä: PS-kustannus.