Skip to content

Opetuksen kehittämisen ristiaallokkoja

29.10.2015

Anne-Nevgi_nettiin


 

 

 

Anne Nevgi

anne.nevgi[at]helsinki.fi

E-PF-Toimittajalta

 

Suomalaisessa yliopisto- ja korkeakoulutuksessa eletään tällä hetkellä taloudellisesti uhkaavia ja vaikeita aikoja. Taloudelliset paineet ovat vaikuttaneet siihen, että yliopistoissa on käyty tai käynnistetty yt-neuvotteluja henkilöstökulujen karsimiseksi. Tämä asettaa aivan uudenlaisia vaatimuksia opetuksen kehittämiselle yliopistoissa. Miten kehittää opetusta laadukkaammaksi ja oppimista edistäväksi niukkenevien resurssien aikana? Parhaimmillaan opetuksen kehittäminen on yhteisöllistä, monitieteistä asiantuntijoiden yhteistyötä. Opetuksen kehittämisessä voimansa yhdistävät niin yliopiston hallinnon ammattilaiset kuin akateemiset tutkijat ja opettajat. Tällä hetkellä tätä hyvää työtä uhkaavat resurssien väheneminen ja opetuksen kehittäjien uupuminen monien muutosten alla.

Peda-forum-verkosto järjesti Peda-forum-päivillä työpajan, jossa pohdittiin Peda-forumin tulevaisuutta ja mahdollisuuksia turvata verkoston toiminta tulevaisuudessa. Kuluneen vuoden aikana näitä mahdollisuuksia on kartoitettu ja pyritty löytämään sellainen ratkaisu, joka hyödyttäisi kaikkia yliopistoja ja olisi kustannuksiltaan edullinen. Opetuksen kehittäjät kokevat tämän verkoston itselleen hyödylliseksi foorumiksi ja oman työn tueksi. Toivottavasti tulevan vuoden aikana Peda-forum-verkoston toiminnalle saadaan luotua sellaiset puitteet ja resurssit, että yli 20 vuotta jatkunut hyvä yhteistyö opetuksen kehittämiseksi eri yliopistojen välillä voisi edelleen jatkua.

Yliopistopedagogiikka-lehden rahoitus on toistaiseksi turvattu. Ilman useita vapaaehtoisia arvioitsijoita lehtemme ei pystyisi julkaisemaan tieteellisiä artikkeleita, ja myös lehden toimitusneuvosto toimii vapaaehtoispohjalta oman työn ohessa. Neuvosto kokoontuu kaksi kertaa vuodessa käsittelemään julkaistavaksi tarjottuja tieteellisten artikkelien käsikirjoituksia ja pohtimaan lehden kehittämistä edelleen. Tavoitteenamme on lehti, joka hyödyttää aidosti opetuksen kehittäjiä, jotka toimivat yliopistoissa useissa eri positioissa.

Yliopistopedagogiikka-lehti on toiminut foorumina, jolla akateemiset ovat voineet jakaa kokemuksiaan sekä yksittäisten kurssien opetuksen kehittämisestä että laajemmista kehittämishankkeista. Tavoitteena on ollut jakaa hyviä ideoita ja kokemuksia käytännön opetuksen kehittämistyöstä samojen ongelmien kanssa kamppaileville akateemisille. Ilahduttavasti myös tähän numeroomme on tullut kiinnostavia kirjoituksia opetuksen kehittämiskokeiluista: muun muassa verkko-opetuksen kehittämisestä, latinan kielen työpajasta, tutkimusmenetelmäopetuksen kehittämisestä, viestinnän ja vuorovaikutuksen edistämisestä ja kurssipalautteiden käsittelystä.

Opettajien opetuksen kehittämiselle hyvän perustan antaa yliopistopedagoginen koulutus. Tutkimukset ovat osoittaneet, että pedagogiseen koulutukseen osallistuminen on vaikuttanut opettajien pedagogisen ajattelun kehittymiseen ja opettajien opetuksellisen lähestymistavan muuttumiseen kohti oppimislähtöistä ja opiskelijakeskeistä lähestymistapaa. Matti Meriläinen pohtii tieteellisessä artikkelissaan, millainen opetusajattelu on tunnistettavissa Yliopistojen opetusalan liiton (YLL) jäsenillä ja millainen yhteys pedagogisella koulutuksella on opettajien opetusajatteluun. Opettajan opetusajattelu ja opetuksellinen lähestymistapa ovat osin toisiinsa limittyviä, ja opetusajattelun voi tulkita opetuksellisen lähestymistavan taustalla vaikuttavaksi käsitteeksi. Meriläisen tutkimus käsitteellistää opetusajattelua ja tuo esiin kolme opetusajattelua kuvaavaa latenttia ominaisuutta: opetus on tiedon välittämistä, opetus on pedagogista osaamista ja opetus on opiskelijan oppimisen edistämistä. Tulosten perusteella yliopistopedagogisessa koulutuksessa tulee kiinnittää erityistä huomiota käsitteellisen ja asenteellisen muutoksen aikaansaamiseen, koska pelkkä pedagoginen osaaminen ei saa aikaan oppimislähtöistä ja opiskelijan oppimista tukevaa opetusta.

Tässä numerossamme on kaksi mielenkiintoa herättävää keskustelunavausta. Maarit Ansela tuo esiin tunteiden merkityksen tunnistamisen ja uudenlaisen toimintakulttuurin kehittämisen tärkeyden yliopistoissa, ja Minna Maunula kuvaa kirjoituksessaan tohtoriopintojen ohjauksen uusia haasteita.

Toivotan lukijoillemme antoisia ja uusia näkymiä avaavia lukuhetkiä lehtemme artikkeleiden parissa.

Anne Nevgi on Yliopistopedagogiikka-lehden päätoimittaja.

PDF

No comments yet

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s