LUT GS -konferenssi – Mitä kaikkea omassa yliopistossamme tutkitaankaan? Tohtoriopiskelijoiden yhteinen konferenssipäivä yli tieteenrajojen

Terhi Virkki-Hatakka

Terhi.Virkki-Hatakka[at]lut.fi

Joulukuussa 2014 Lappeenrannan teknillisen yliopiston tutkijakoulu (LUT GS) järjesti sisäisen konferenssipäivän kaikille yliopiston opiskelijoille, tutkijoille ja tutkimusryhmille. Päivä tarjosi tutkijakunnalle ja koko yliopiston väelle läpileikkauksen siitä, mitä kaikkea omassa yliopistossa tutkitaan.

Konferenssipäivässä jokaiselle tohtoriopiskelijalle haluttiin antaa tilaisuus esitellä tutkimustaan joko suullisina esityksinä tai postereina ja verkottua muiden yliopistomme jatko-opiskelijoiden ja henkilökunnan kanssa. Tutkimuksen tunnetuksi tekemisen ohella tilaisuudella oli myös toinen, käytännönläheinen tavoite. Valmiin tohtorin perustaitona voidaan pitää tutkimuksen esittämistä niin tieteellisessä kontekstissa muille saman alan tutkijoille kuin asian sujuvaa ja tiivistettyä kerrontaa yleistajuisesti siten, että kuulijan ei tarvitse olla kyseisen alan asiantuntija ymmärtääkseen. Tapahtuman myötä opiskelijat saivat arvokasta kokemusta tutkimuksensa esittämisestä kirjallisessa tai suullisessa muodossa, mikä valmistaa heitä tuleviin oman alan tieteellisiin konferensseihin tai haastatteluihin esimerkiksi mediassa. Lisäksi tapahtuma avasi mahdollisuuksia tieteenalojen väliselle yhteistyölle ja verkostoitumiselle.

LUT GS -konferenssin yhteydessä julkaistiin abstraktikirja, johon kaikilta Lappeenrannan teknillisen yliopiston (Lappeenranta University of Technology, LUT) tohtoriopiskelijoilta oli pyydetty tiivistelmät väitöstutkimusaiheistaan. Kirja vetää yhteen koko yliopiston tohtoriopiskelijoiden tutkimuksen, ja se on saatavilla myös sähköisenä linkkinä (Värri ym., 2014).

Konferenssin jälkeen saadun palautteen perusteella nähtiin selkeästi, että tämän kaltaiselle toiminnalle on tilausta. Samalla saatiin hyviä kehittämisehdotuksia. Seuraavaa LUT GS -konferenssia suunnitellaan järjestettäväksi entistä parempana versiona joulukuussa 2015.

Tapahtuman taustaa

Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa monitieteisyys ja yhdessä tekeminen ovat tärkeässä roolissa myös strategisesti katsottuna. Yliopistossa opiskellaan useita tekniikan ja luonnontieteiden aloja sekä kauppatieteitä. Sekä tohtoriopiskelijat että henkilökunta haluavat tietää ja pysyä ajan tasalla siitä, mitä kaikkea omassa yliopistossamme oikein tutkitaan. Tämä koetaan tärkeäksi viimeistään siinä vaiheessa, kun väitöksen jälkeen aletaan etsiä tulevia kumppaneita yhteisiin tutkimushankkeisiin ja rahoitushakemuksiin. Väitöksen jälkeen moni entinen LUT:n tohtoriopiskelija myös siirtyy jatkamaan tutkijanuraansa muuhun yliopistoon tai tutkimuslaitokseen, ja näin ollen opiskeluajan verkostot voivat toimia pohjana myöhemmälle useiden organisaatioiden yhteistyölle.

Valmistuneille tohtoreille laaditaan vuosittain tohtorikoulutusta koskeva palautekysely. Siihen vastanneet ovat usein toivoneet, että tohtoriopiskelijoille järjestettäisiin koko yliopiston laajuisia verkostoitumistapahtumia. Lisäksi on toivottu lisää harjoitusta tiedeviestintään ja oman, tohtoriopintojen myötä kertyneen osaamisen myymiseen. Jatko-opiskelijoiden toiveisiin pyrittiin vastaamaan järjestämällä kaikille yliopiston tohtoriopiskelijoille yhteinen, monitieteinen LUT GS -konferenssi, jossa he voivat verkottua yli tieteenalarajojen ja harjoitella tiedeviestintää autenttisessa konferenssiympäristössä. Tärkeitä tavoitteita olivat myös LUT:n tohtoriopiskelijoiden yhteisöllisyyden lisääminen ja kokonaiskuvan saaminen yliopistossamme tehtävästä tutkimuksesta.

Toteutus

LUT GS -konferenssia tekemään koottiin vapaaehtoisista, tohtorikoulutuksen kehittämisestä kiinnostuneista henkilöistä koostuva kuuden hengen tiimi, jossa oli edustajia eri tieteenaloilta ja yliopiston yksiköistä, mukaan lukien tutkijakoulu (LUT GS) ja tiedekirjasto. Tiimiläiset hoitivat omien töidensä ohessa kaikki valmistelutyöt muutamassa kuukaudessa, ja yliopiston viestintä avusti tiedottamisessa. Kaikkien kiinnostuneiden oli mahdollista seurata suunnittelun etenemistä verkossa konferenssisivustolta, josta löytyivät myös ohjeet osallistujille, aikataulut ja ilmoittautumislinkit.

LUT GS -konferenssi toteutettiin suurimmalle osalle tohtoriopiskelijoista hyvinkin tutuissa oman yliopiston tiloissa. Ajankohta valittiin perusopetuskurssien opetusperiodien ulkopuolelta, koska moni tohtoriopiskelija tekee opetustyötä, minkä ei haluttu estävän osallistumista konferenssiin. Myös vapaita saleja eri sessioille oli helpompi löytää luentokauden ulkopuolella.

Kun yksipäiväisen tapahtuman ohjelmarunko saatiin valmiiksi, konferenssista tiedotettiin ja ilmoittautuminen avattiin. Kaikkia tohtoriopiskelijoita pyydettiin kirjoittamaan 200 sanan abstraktit ja muutama avainsana tutkimusaiheistaan riippumatta siitä, pääsisivätkö he osallistumaan konferenssiin. Abstraktit koottiin kirjaksi Lappeenrannan tiedekirjaston tutkimusportaalitietokannan avulla. Abstraktikirja julkaistiin konferenssipäivänä ja sen saivat kaikki konferenssiosallistujat. Kirja sai myös URN-tunnuksen ja se on avoimesti saatavilla verkossa. Abstraktikirjan myötä yliopistolla tehtävälle tutkimukselle saadaan kokonaisuutena enemmän näkyvyyttä sekä yliopiston sisällä että ulkopuolella.

Tapahtumaan osallistuminen ei ollut pakollista, mutta sitä suositeltiin kaikille yliopiston tohtoriopiskelijoille; olihan heidän mahdollista sen myötä saada arvokasta kokemusta tutkimuksensa esittämisestä kirjallisessa tai suullisessa muodossa, mikä valmistaa heitä tuleviin esiintymisiin. Opinnoissaan alkuvaiheessa oleville suositeltiin posterin tekemistä, ja pitemmälle ehtineiden toivottiin pitävän suullisen, englanninkielisen esityksen tutkimuksestaan.

Posteriesityksen valinneet opiskelijat saivat kirjallista opastusta hyvän posterin tekemiseen. LUT GS sponsoroi postereiden tulostamista, ja opiskelijoiden oli mahdollista hyödyntää LUT GS -konferenssiin tekemäänsä posteria myöhemmin myös jossain muualla. Opiskelijoille, jotka olivat ilmoittautuneet pitämään suullisen esityksen konferenssissa, tarjottiin lähiopetuksena järjestetty lyhytkurssi tieteellisen konferenssiesitelmän pitämisestä.

Jotta yhteen päivään saatiin mahtumaan mahdollisimman monia esityksiä enintään kolmeen rinnakkaiseen sessioon, yksittäisten tohtoriopiskelijoiden suulliset esitykset olivat keskusteluineen 15 minuutin pituisia. Oli myös mahdollista pitää 30 minuutin esitys tutkimusryhmänä. Esityksien toivottiin olevan science slam -tyyppisiä, jolloin tohtoriopiskelijat esittivät tutkimuksensa yleistajuisesti monitieteiselle kuulijakunnalle. Tohtoriopiskelijoiden esitykset jaettiin seitsemään suulliseen sessioon teemoittain tai sovelluskohteittain, ei niinkään tieteenaloittain. Tällä pyrittiin sekoittamaan eri alojen opiskelijoita optimaalisesti ja näin lisäämään verkostoitumista mutta samalla pitämään yksittäiset sessiot yhtenäisinä kokonaisuuksina. Konferenssin ohjelma on kuvattu taulukossa 1.

Taulukko 1: LUT GS -konferenssipäivän ohjelma

LUT GS -konferenssipäivään ilmoittautui yli 130 henkilöä, ja paikalle löysi tiensä myös henkilöitä, jotka eivät olleet ilmoittautuneet koko päiväksi, vaan halusivat ainoastaan käydä kuuntelemassa tietyn session. Päivä käynnistyi tutkimuksesta vastaavan vararehtorin verkostoitumisen tärkeyttä painottaneella tervetuliaispuheella ja jatkui kaikille osallistujille yhteisellä luennolla systemaattisesta luovuudesta – asiasta, joka kiinnostaa tekniikan ja kaupan yliopistossa yli tieteenalarajojen.

Kaikille yhteisen osuuden jälkeen osallistujat jakautuivat kolmeen rinnakkaiseen sessioon, joiden puheenjohtajina toimivat tohtoriohjelmien johtajat tai muut ansioituneet professorit. Sessioita oli yhteensä seitsemän ja niiden teemoina olivat kestävä kehitys ja sosiaaliset näkökohdat, analyysit ja tutkimukset, data, metodit ja mallinnus, paikallinen ja globaali kauppa, konsepteista käytäntöön, liiketoiminta ja arvo sekä uusi teknologia. Esitykset rinnakkaisiin sessioihin oli valittu siten, että teeman sisällä kuultiin näkökulmia monelta eri tieteenalalta.

Iltapäiväkahvit tarjoiltiin keskellä aulaa, jossa posterit olivat (kuva 1). Posterisessio ohjeistettiin siten, että ensimmäisellä puoliajalla esiteltiin ne posterit, joilla oli parittomat numerot, ja toisella puoliajalla esiteltiin parilliset numerot. Näin vältettiin ruuhkaa ja mahdollistettiin kaikkien kiertäminen kiinnostavilla postereilla.

Kuva 1. Tuokiokuva posterisessiosta. Kuva: Timo Mikkola.

Viimeisten suullisten sessioiden jälkeen konferenssipäivä jatkui iltaohjelmalla samassa aulatilassa, jossa posterit olivat edelleen esillä. Kaikille osallistujille tarjottiin pientä purtavaa, musiikkia ja vapaata yhdessäoloa vielä parin tunnin ajaksi.

Konferenssin jälkeen esitykset ja posterit järjestettiin kaikkien osallistujien saataville intraan linkkeinä, ja linkkilista lähetettiin myös sähköpostitse kaikille seminaariin osallistuneille.

Palaute ja sen hyödyntäminen uuden suunnittelussa

Järjestäjät saivat heti konferenssin jälkeen kiittävää ja innostunutta suullista palautetta niin opiskelijoilta, henkilökunnalta kuin yliopiston johdoltakin. Parin kuukauden kuluttua konferenssista osallistujille lähetettiin kirjallinen kysely siitä, mitä tapahtumasta oli jäänyt käteen ja miten sen tavoitteet, kuten verkostoituminen tai yhteiset tutkimusideat, olivat realisoituneet. Hyödyllisimpinä asioina vastaajat pitivät yleisesti toisten tutkimuksiin tutustumista ja muiden tohtoriopiskelijoiden tapaamista. Myös varsinkin suullisten esitysten pitämistä pidettiin hyödyllisenä:

Kysymykset, joita tehtiin suullisesta esityksestäni, avasivat uusia näköaloja.

Tämä oli ensimmäinen suullinen esitykseni, eikä se ollut niin stressaavaa kuin odotin, kiitos!

Lähes puolet palautetta antaneista kertoi ottaneensa konferenssin aikana tai sen jälkeen yhteyttä toiseen tohtoriopiskelijaan tämän tutkimukseen liittyen. Melkein yhtä moni kertoi saaneensa yhteydenoton joltakulta. Parhaimmillaan oli päästy jo käytännön yhteistyöhön asti:

Loin yhden uuden tutkimusyhteistyön perustuen suulliseen esitykseen, jonka näin ja jota kommentoin.

Palautteessa toivottiin myös, että tapahtumaa kehitettäisiin edelleen esimerkiksi edistämällä verkostoitumista ja järjestämällä esiintymiskoulutusta. Yliopiston henkilökunta ei ollut kaikilta osin huomioinut tapahtumaa sen ansaitsemalla tavalla, ja tiedotusta toivottiinkin lisää erityisesti henkilökunnan suuntaan. Myös konkreettisia kehittämisehdotuksia saatiin, kuten esimerkiksi:

Lisätkää vertaisarviointi, kenties muiden osallistujien taholta. Opettakaa tohtoriopiskelijoille, miten tullaan arvioiduksi ja arvioidaan itse.

Kutsukaa osallistujia myös muista yliopistoista.

Ohjatkaa osallistujia tekemään esityksistään julkaisuja tiedelehtiin konferenssin jälkeen.

Uuden, ensimmäisestä parannellun LUT GS -konferenssin suunnittelu on käynnissä. Tällä kertaa toteutukseen on saatu hieman enemmän aika-, raha- ja henkilöresursseja. Tavoitteena on hoitaa ennakkotiedotus aiempaa perusteellisemmin ja saada tohtoriopiskelijoiden lisäksi paikalle myös enemmän henkilökuntaa ja muita osallistujia. Lisäksi muun muassa posteriohjeistusta parannetaan ja järjestetään posteriesityksen pitämisestä lyhytkurssi samaan tapaan kuin suullisen esityksen pitäjille.

Science slam -tyyppisten sessioiden rinnalle konferenssiin tulee käytännön sovelluksiin painottuva Practical-sessio sekä myös tieteellisempi Scientific-sessio, jonka esitykset käyvät lävitse kaksoissokkovertaisarvioinnin. Erityisesti viimeksi mainitun session esitykset pyritään jalostamaan LUT GS -konferenssin jälkeen edelleen lehtijulkaisuiksi. Lisäksi tohtoriopiskelijat voivat konferenssin yhteydessä harjoitella ohjatusti vertaisarvioinnin tekemistä.

Seuraavan LUT GS -konferenssin toteutuksessa pyritään saamaan ohjelmaan lisää verkostoitumista tukevia aktiviteetteja. Konferenssin ilmoittautuminen on avoinna myös muille kuin LUT:n tutkijoille, mikä luo hyvät puitteet esimerkiksi järjestää samassa yhteydessä erilaisten tutkimusryhmien tapaamisia yhteistyöorganisaatioiden kesken.

Terhi Virkki-Hatakka toimii tutkijakoulun kehittämiskoordinaattorina Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa.

LÄHTEET

Värri, H., Asikainen, S-K., Kallioinen, M., Kuisma, M., Lohtander, M. Tervonen, N., & Virkki-Hatakka, T. (2014). The compilation of doctoral research at LUT Graduate School 2014. LUT Scientific and Expertise Publications. Raportit ja selvitykset – Reports 45. Lappeenranta University of Technology, LUT Graduate School. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-265-742-8

PDF