Ensimmäinen EUROSoTL-konferenssi pohti oppineisuutta opetuksessa ja oppimisessa

Juha Himanka

juha.himanka[at]helsinki.fi

Irlannin Corkissa järjestettiin kesäkuussa 2015 ensimmäinen EUROSoTL-konferenssi (Inaugural European Conference on the Scholarship of Teaching & Learning). Ajatus Euroopassa järjestettävästä scholarship of teaching and learning -konferenssista oli syntynyt edeltävänä vuonna Quebecin ISSoTL-konferenssissa. Eurooppalaisille osallistuminen Pohjois-Amerikan kokoukseen on ajallisesti ja myös rahallisesti merkittävä investointi. Ajatuksena oli järjestää konferenssi eurooppalaisille osallistujille lähempänä ja pitää osallistumismaksut kohtuullisina. Ensimmäiseen EUROSoTL-konferenssiin saapui noin 300 osallistujaa 20 maasta. Allekirjoittanut oli ainoa osallistuja Suomesta.

Konferenssin otsikko oli Bridging Boundaries through the Scholarship of Teaching and Learning. Otsikoksi olisi jälkikäteen sopinut paremmin What is SoTL all about? Kysymys siitä, mitä SoTL tarkoittaa, oli keskeinen osa jokaisessa keynote-puheenvuorossa. Paljon pohdittiin myös sitä, kuinka scholarship of teaching and learning käännetään eri kielille. (Oma ehdotukseni suomennokseksi oli oppineisuus opetuksessa ja oppimisessa.)

Ehkä selkein SoTL:n merkityksen hahmottamisen johtolanka oli nähdä se akateemisen opettajan pätevöitymisen mallina. Oppineisuus opetuksessa ja opettamisessa on monessa maassa noussut tai nousemassa perusteeksi opettajan ylennykselle tai palkitsemiselle. Useammassa puheenvuorossa korostettiin, että akateemisen opettajan pätevöitymistä on syytä seurata pikemminkin yhteisön kuin yksilön kannalta.
Pätevimmät opettajat eivät vain paranna omaa suoritustaan opettajina vaan vaikuttavat myös ympäröivään yhteisöön.

Konferenssissa ei niinkään tarkasteltu sitä, mitä hyvä akateeminen opetus on, vaan keskityttiin lähinnä miettimään, kuinka oppineisuus opetuksessa saadaan vietyä opetuksen käytäntöön. Lähtökohtaisesti opetuskulttuuri on aina vahvempi kuin opetuksen uudistusta tavoitteleva strategia. Keynote-puheenvuoroista eniten keskustelua herättikin Veronica Bamberin kuva implementation staircase. Kuvassa näytettiin ensin, kuinka strategian kuvitellaan etenevän opetuksen käytäntöön askelittain. Seuraava kuva näytti strategian etenemisen todellisuuden mutkineen, käänteineen ja hiipumisineen.

Lundin yliopistosta oli runsaasti osallistujia, ja he käsittelivät useammassakin esitelmässä sitä, kuinka oppineisuus opetuksessa saadaan leviämään osaksi opetuskulttuuria hyödyntäen verkostoitumistutkimuksen tuloksia. Lundissa ei tyydytä toivomaan asenteiden muokkaantuvan esitettyjen tosiseikkojen valossa, vaan opetusta kehittävää ilmapiiriä rakennetaan systemaattisesti sosiologisen tutkimuksen tehokkaiksi osoittamia malleja hyödyntäen. Näihin ajatuksiin ja toimintamalleihin voi perehtyä lukemalla Katarina Mårtenssonin ja Torgny Roxån osin yhteistyönä syntyneet tuoreet väitöskirjat.

Suuren salin loppukeskustelussa konferenssiyleisö päätyi pohtimaan omaa identiteettiään SoTL:n valossa. Keskustelu kääntyi vielä kerran siihen, mitä SoTL tarkoittaa. Lopputuloksena oli näkemys, ettei Scholarship of Teaching and Learning tarkoita vain yhtä asiaa vaan kyse on pikemminkin Corkiin kokoontuneen yhteisön yhteisestä huolenaiheesta. Koska pohdittavaa jäi vielä runsaasti, seuraava konferenssi päätettiin pitää vuonna 2017 Lundissa.

Juha Himanka toimii pedagogisena yliopistonlehtorina Helsingin yliopiston humanistisessa  tiedekunnassa.

PDF