Skip to content

Simulaatio oppimismenetelmänä hoitotieteen vuorovaikutuskoulutuksessa – kokemuksia Itä-Suomen yliopistosta

2.10.2013

Kuvat

Marja-Leena Hyvärinen, Anne Vaajoki, Katri Ruth & Terhi Saaranen

Kehittäminen ja kokeilut

Terveysalan asiantuntijoiksi valmistuvat opiskelijat tulevat toimimaan vaativissa esimies-, koulutus- ja projektitehtävissä, joissa vuorovaikutusosaaminen on keskeinen työelämätaito. Siksi on tärkeää, että opiskelijat saavat valmiuksia toimia haastavissa vuorovaikutustilanteissa jo opintojensa aikana. Itä-Suomen yliopiston hoitotieteen opiskelijoiden vuorovaikutuskoulutusta on kehitetty hoitotieteen laitoksen ja Kielikeskuksen yhteistyönä. Koulutuksessa on sovellettu simulaatiomenetelmää, ja kokemusten perusteella se sopii hyvin oppimismenetelmäksi. Opetuksessa tulee varmistaa, että opiskelijat ymmärtävät simulaation osaamistavoitteet. Lisäksi opettajien on tärkeää tukea omalla toiminnallaan ja opetuksen rakenteilla reflektiivistä oppimista kaikissa simulaation vaiheissa.

Johdanto

Opetusta kehitettiin Itä-Suomen yliopistossa hoitotieteen laitoksen ja Kielikeskuksen yhteistyönä Haastavat puheviestintätilanteet -opintojaksolla, joka on laajuudeltaan 2 opintopistettä ja kuuluu kaikille hoitotiedettä pääaineena opiskeleville. Terveystieteiden maisterin tutkinnossa opiskelija suuntautuu joko hoitotyön johtamiseen, preventiiviseen hoitotieteeseen tai terveystieteiden opettajankoulutukseen. Vuorovaikutusosaaminen nähdään olennaisena osana hoitotieteen asiantuntijan ammattitaitoa, mutta sen kehittäminen yliopisto-opinnoissa on pedagogisesti haastavaa. Vuorovaikutusosaamisen ydin on reflektiivisyyden kehittyminen: on opeteltava analysoimaan vuorovaikutusta ja omaa toimintaa (Hyvärinen, 2011). Tavoitteena on lisätä opiskelijoiden ymmärrystä vuorovaikutusosaamisen merkityksestä tulevassa työssä sekä halua ja kykyä kehittää vuorovaikutusosaamista itsenäisesti ja yhteistyössä muiden kanssa.

Simulaatio tarjoaa menetelmän reflektiiviseen oppimiseen. Simulaatiossa jäljitellään todellisia tilanteita ja tehdään näkyväksi oikeita ilmiöitä ja prosesseja kuvitteellisissa olosuhteissa (Tiuraniemi, 2001). Simulaatioharjoituksessa skenaarion tarkoituksena on auttaa rakentamaan todellisuutta jäljittelevä, monimutkainen ja haasteellinen tilanne mahdollisimman aitona opiskelijoiden tarkastelun kohteeksi. Simulaatiolla halutaan lisätä opiskelijoiden tietoa vuorovaikutukseen vaikuttavista ilmiöistä ja mahdollistaa kokemusten vaihtaminen. Hoitotieteen opiskelijat harjoittelevat simulaatiolla hoitotyön taitoja, mutta vuorovaikutuskoulutuksessa menetelmä on useimmille uusi.

Haastavat puheviestintätilanteet -opintojakso on toteutettu kaksi kertaa, vuosina 2012 ja 2013. Molempien toteutusten päätteeksi opiskelijoilta on kerätty kokemuksia simulaatiomenetelmästä antamalla heidän kirjoittaa merkityksellisistä oppimiskokemuksista. Aineiston käyttöön on opiskelijoilta pyydetty tutkimuslupa. Simulaatioharjoitusten suunnitteluun ja toteuttamiseen ovat osallistuneet puheviestinnän opettajan lisäksi neljä hoitotieteen opettajaa sekä opintopsykologi.

Haastavat puheviestintätilanteet
-opintojakson toteutus

Haastavat puheviestintätilanteet -opintojakso käynnistyi orientaatiotehtävällä, jossa opiskelijoita pyydettiin pohtimaan haastavia puheviestintätilanteita ammattinsa näkökulmasta sekä omia oppimistavoitteitaan. Ensimmäisessä ryhmätapaamisessa orientoiduttiin opintojaksolle ja simulaatioharjoituksiin sopimalla yhteisistä toimintaperiaatteista. Tapaamisessa käsiteltiin myös hoitotieteen asiantuntijan vuorovaikutusosaamista sekä vuorovaikutusosaamisen oppimista. Opintojakson alusta alkaen pyrittiin rakentamaan yhteistoiminnallista ja sosiaaliseen vuorovaikutukseen perustuvaa oppimista ja edistämään reflektiivisyyttä. Korostettiin, ettei harjoitusten tavoitteena ole ”hyvä ja onnistunut suoritus”, vaan jokainen harjoitus on kaikkien yhteinen ja yhteisöllinen reflektointi purkukeskustelun aikana on keskeinen osa oppimista. Opiskelijoita kannustettiin tunnistamaan ja hyväksymään itsessään erilaisia tuntemuksia ja puhumaan myös negatiivisista kokemuksistaan. Turvallisen ilmapiirin merkitystä korostettiin, koska se tukee kokemuksellisissa menetelmissä vuorovaikutusosaamisen oppimista (Koponen, 2012).

Seuraavaksi opiskelijat perehtyivät puheviestintätietoon Moodle-oppimisympäristössä itsenäisesti sekä keskustelemalla kriittisesti vertaisryhmissä. Teorian jälkeen toisella lähitapaamisella tehtiin lämmittelyharjoituksia, joilla pyrittiin luomaan turvallinen ilmapiiri ja tukemaan heittäytymistä simulaatioharjoituksiin. Opiskelijat tekivät improvisaatioharjoituksia, joissa he kokeilivat erilaisia rooleja, mokaamista, viestintätyylejä ja reagoimista yllättäviin ärsykkeisiin. Lopuksi harjoituskokemuksista keskusteltiin yhdessä ja niiden herättämiä oivalluksia tarkasteltiin puheviestintätiedon näkökulmasta. Mitä vahvemmin opiskelijat eläytyivät harjoitukseen, sitä aidommin todellisuutta vastaavat kokemukset heräsivät ja tulivat simulaatiossa näkyväksi (Tiuraniemi, 2001).

Simulaatioharjoitukset toteutettiin tarkoitusta varten rakennetussa simulaatiotilassa, jossa oli peili-ikkuna (kuvio 1). Havainnoijat seurasivat simulaatioharjoitusta peili-ikkunan toiselta puolelta. Käytimme roolisimulaatiota haastavasta työelämän vuorovaikutustilanteesta, jossa toimittiin ennalta määritellyssä roolissa, ei omana itsenä (Tiuraniemi, 2001).

Kuvio 1

Kuvio 1. Simulaatiotila ja harjoitusasetelma (mukaillen Kellomäki, 2013)

Harjoitusten skenaariot perustuivat todellisiin työelämän tilanteisiin: haastava neuvottelu sairaalan osastolla ja opiskelijan ohjaustilanne. Rooleihin pyydettiin vapaaehtoisia, muut opiskelijat jäivät havainnoimaan harjoitusta. Lopuksi ryhmä kokoontui samaan tilaan yhteiseen purkukeskusteluun, joka toteutettiin vaiheittain kalamaljamenetelmällä (ks. Sutherland, Reid, Kok & Collins, 2012): ryhmän keskellä pienempi ryhmä keskusteli ympyrämuodostelmassa, ja muut kuuntelivat keskustelua määräajan, minkä jälkeen he kommentoivat kuulemaansa. Päätteeksi harjoituksen anti koottiin porinatehtävällä, jossa opiskelijoita pyydettiin pareittain kertomaan, mitä he olivat kokeneet oppineensa ja miten he voivat soveltaa oppimaansa työelämään.

Opetuskokeilun tulokset

Opetuskokeilun tulosten mukaan opetuksen suunnittelu vaikuttaa monin eri tavoin oppimisprosessiin. Opiskelijoiden eri suuntautumisvaihtoehtojen huomioiminen, aikataulu ja ryhmien koko, tavoitteiden ja toteutuksen välinen yhteys sekä skenaarioiden suunnittelu luovat pohjaa oppimiselle. Skenaarioiden tulee olla asianmukaisia ja realistisia, jotta opiskelijat löytävät niistä yhteyksiä työelämään ja omiin kokemuksiinsa. Lisäksi on tärkeää tuoda esille, mihin harjoituksilla pyritään ja mihin pedagogiseen viitekehykseen oppiminen perustuu. (Kuvio 2.)

Kuvio 2

Kuvio 2. Vuorovaikutusosaamisen oppimisprosessi simulaatiomenetelmällä

Simulaatiomenetelmällä on mahdollista oppia kaikissa simulaation vaiheissa: valmisteluvaiheessa, skenaarion toteutuksessa sekä purkukeskustelussa. Koska osalle opiskelijoista menetelmä on uusi, he tarvitsevat opettajien ohjausta ja tukea erityisesti skenaarioiden toteutukseen ja purkamiseen. Purkukeskustelua on keskeistä ohjata opintojakson tavoitteiden suuntaan ja rakentaa yhteyksiä teoreettiseen viitekehykseen. Koska ei ole yhtä oikeaa tapaa toimia, on tärkeää oppia havainnoimaan, pohtimaan ja ymmärtämään ihmisten välistä kanssakäymistä sekä sitä, että omaa toimintaa voi tietoisesti ja joustavasti säädellä.

Vaikka useat opiskelijoista kokivat harjoitukset esiintymistilanteina ja kertoivat jännittäneensä ”muiden tarkkailun kohteeksi joutumista”, he pitivät oppimisensa kannalta tärkeänä, että he osallistuivat simulaatioharjoituksiin sekä toimijoina että havainnoijina. Koska toimija on roolissa, ei omana itsenä, on mahdollista toimia itselle uudella tavalla ja hahmottaa asioita toisen ihmisen kokemusmaailmasta. Simulaatioharjoitukset voivat kuitenkin nostattaa voimakkaita muistoja ja tunnekokemuksia, joiden purkaminen välittömästi simulaation jälkeen osoittautui tarpeelliseksi. Esimerkiksi toimijan roolista voi muodostua kielteinen kokemus, joka yksilöllisen reflektoinnin ja yhteisen purkukeskustelun myötä voi lopulta kääntyä myönteiseksi ja merkitykselliseksi oppimiskokemukseksi.

Haastavat puheviestintätilanteet -opintojakson opiskelijoiden mukaan simulaatioharjoittelu oli mielenkiintoista, hauskaa ja hyödyllistä. Tulosten perusteella voidaan sanoa, että opiskelijat kokivat oppineensa laajasti ja monipuolisesti terveysalan asiantuntijan vuorovaikutuksesta simulaatiomenetelmällä. Opiskelijat oppivat muun muassa neuvottelu- ja ryhmätaitoja sekä viestintätyylejä ja saivat tietoa tunteiden merkityksestä vuorovaikutustilanteissa. Lisäksi heidän ymmärryksensä konflikteista lisääntyi. Opiskelijat tarkastelivat vuorovaikutusta suhdekeskeisesti sekä kykenivät reflektoimaan omia kokemuksia ja soveltamaan opittua työhön, mikä myötäilee osaamistavoitteita.

Simulaatiomenetelmä vaikuttaa soveltuvan vuorovaikutuskoulutukseen, koska simulaatioissa voidaan jäljitellä todellisia tapahtumia ja yhdistää opittua aiemmin koettuun ja opittuun. Simulaatioharjoitukset edistivät opiskelijoiden mukaan oppimista, koska skenaariot olivat tuttuja työelämästä. Reflektoinnissa saattoi auttaa se, että opiskelijoilla oli aiempaa työkokemusta vastaavista tilanteista. Reflektointiin kaivattiin kuitenkin opettajien tukea ja ohjausta.

Keskeiset kehittämishaasteet

Kerätyn aineiston ja saatujen opetuskokemusten perusteella vuorovaikutuskoulutuksessa, jossa sovelletaan simulaatiomenetelmää, on otettava huomioon seuraavat periaatteet:

  1. Simulaatioharjoitusten tulee myötäillä opintojakson osaamistavoitteita, ja niiden taustalla oleva pedagoginen ajattelu tulee avata opiskelijoille.
  2. Purkukeskustelua on tärkeää ohjata opintojakson tavoitteiden suuntaan ja rakentaa yhteyksiä keskeisiin oppisisältöihin.
  3. Havainnointia ja purkukeskustelua ohjaavia kysymyksiä tulee kehittää niin, että ne auttavat opiskelijoita reflektoimaan kokemuksiaan ja pohtimaan vuorovaikutusta ilmiönä, ei mallintamaan optimaalista vuorovaikutusta tai arvottamaan kenenkään toimintaa.
  4. Yhteisöllisen reflektoinnin merkitystä tulee korostaa. Samoin sitä, ettei harjoituksissa anneta henkilökohtaista palautetta yksittäisen opiskelijan toiminnasta, vaan pohdinnan keskiössä on aina roolihenkilön toiminta ja roolihenkilöiden välille rakentuvat viestintäsuhteet.
  5. Opiskelijoita tulee rohkaista osallistumaan simulaatioon sekä toimijana että havainnoijana.
  6. Simulaatioharjoitusten aiheuttamat tunnekokemukset tulee ottaa opetuksessa huomioon.
  7. Opetuskokeilun menetelmiä ja tuloksia voidaan hyvin soveltaa myös muissa konteksteissa, esimerkiksi sosiaalityön opiskelijoiden vuorovaikutuskoulutuksessa.

Kirjoittajat ovat Itä-Suomen yliopistosta. Marja-Leena Hyvärinen toimii puheviestinnän lehtorina Kielikeskuksessa, Anne Vaajoki tutkijatohtorina hoitotieteen laitoksella, Katri Ruth opintopsykologina opinto- ja opetuspalveluissa ja Terhi Saaranen yliopistonlehtorina hoitotieteen laitoksella.

LÄHTEET

Hyvärinen, M.-L. (2011). Alakohtainen vuorovaikutuskoulutus farmasiassa. Acta Universitatis Tamperensis 1604. Tampereen yliopisto.
Kellomäki, M. (2013). Hoitotieteen maisteriopiskelijoiden kokemuksia simulaatiosta asiantuntijan vuorovaikutuskoulutuksessa. Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos. Pro gradu -tutkielma.
Koponen, J. (2012). Kokemukselliset oppimismenetelmät lääketieteen opiskelijoiden vuorovaikutuskoulutuksessa. Acta Universitatis Tamperensis 1734. Tampereen yliopisto.
Tiuraniemi, J. (2001). Organisaatiosimulaation teoreettisia perusteita. Teoksessa U. Jalava, E. Keskinen, S. Keskinen & J. Tiuraniemi (toim.), Simulaatio-oppiminen henkilöstön kehittämisen välineenä (s. 45–55). Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskus.
Sutherland, R., Reid, K., Kok, D. & Collins, M. (2012). Teaching a fishbowl tutorial: sink or swim? The Clinical Teacher, 9 (2), 80–84.

PDF

No comments yet

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s