Skip to content

Opetuskokeilut ja yliopistopedagoginen tutkimus kollegojen tietoon – Yliopistopedagogiikka-lehden kirjoittajakoulu Peda-forum-päivillä

3.12.2012

Mari Murtonen, Anne Nevgi, Sanna Vehviläinen, Eetu-Pekka Heikkinen & Kaisa Kiuttu

 

Yliopistopedagogiikka-lehden toimitusneuvosto järjesti Aalto-yliopiston vuoden 2012 Peda-forum-päivillä kirjoittajakoulun, jossa pohdittiin Yliopistopedagogiikka-lehteen tarjottavien kirjoitusten rakennetta ja sisältöä. Idea kirjoittajakouluun syntyi, kun toimitusneuvosto havaitsi, että Yliopistopedagogiikka-lehteen tarjotaan käsikirjoituksia runsaasti, mutta tekstien laatu ei aina vastaa toimitusneuvoston odotuksia.

 

Kun Peda-forum – yliopistopedagoginen aikakausjulkaisu -lehden tieteellisten artikkelien osasto aloitti vuonna 2008, lehden päätoimittaja Sari Lindblom-Ylänne ja toimitusneuvoston puheenjohtaja Päivi Tynjälä pitivät Peda-forum-päivillä kirjoittajakoulun, jossa kerrottiin uuden osaston tavoitteista ja innostettiin osallistujia lähettämään käsikirjoituksensa arvioitavaksi. Lehteen onkin kirjoitettu innokkaasti: tieteellisten artikkelien osastoon on tarjottu yhteensä 46 kirjoitusta, joista vain 8 on hyväksytty julkaistavaksi. Hylkäämisprosentti on siis yli 80. Osa tarjotuista teksteistä julkaistiin opetuksen kehittämisen kuvauksena.

 

 

Painetun Peda-forumin sijaan Yliopistopedagogiikka-lehti ilmestyy nykyisin verkossa.

(Kuva: Janne Lehtinen)

 

Myös opetuksen kehittämis- ja kokeilukirjoituksiin toimitusneuvosto ajatteli kirjoittajien toivovan ideoita ja opastusta. Näin olikin – Peda-forum-päivien työpajaan osallistui kirjoittajia runsaasti, lähes 40 henkeä, ja tunnelma pienryhmissä oli innokas. Kolme pienryhmistä käsitteli opetuskokeilutekstin ja kaksi tieteellisen artikkelin kirjoittamista. Tässä artikkelissa nostamme esiin muutamia keskeisiä teemoja alustuksesta ja kerromme hieman pienryhmien työskentelystä.

 

Opetuskokeilukirjoitus vastaa kysymyksiin miksi, missä ja miten

Opetuksen ja oppimisen kehittäminen ja kokeilut on perinteinen Peda-forum-lehden osasto, jossa yliopiston kaikkien tieteenalojen opettajat ja koulutuksen kehittäjät voivat kertoa opetuskokeiluistaan ja -kokemuksistaan. Tämä osasto nähdään erittäin tärkeänä Suomen yliopistojen opetuksen laadun edistäjänä, ja sen tarkoitus on lisätä opettajien työssäjaksamista luomalla verkostoja ja välittämällä uutta tietoa opetuksesta. Tällä osastolla on esitelty vuosien varrella useita kiinnostavia opetuskokeiluja, mutta tulevia kirjoituksia varten muutamia vinkkejä voidaan antaa.

 

Jokaisella artikkelilla on hyvä olla selkeä rakenne, jolloin lukijan on helppo seurata kirjoittajan ajatuksia ja johtopäätöksiä. Artikkelin aluksi on syytä muistaa kertoa selkeästi, miksi kokeilu tai kehittämisprojekti tehtiin. Kirjoittajalle itselleen saattaa olla itsestään selvää, mistä lähtökohdista tai miksi kokeilu tai kehittämisprojekti toteutettiin, mutta tämä on hyvä muistaa selvittää myös lukijoille, jotta kiinnostus tekstiin säilyy.

 

Toiseksi on tärkeää kuvata konteksti eli kertoa, missä kokeilu tai kehittämisprojekti toteutettiin. Yliopistot ja tiedekunnat eroavat toisistaan opetus- ja opiskelukulttuureiltaan. Myös tutkintotavoitteet ja opetussuunnitelmat poikkeavat eri tieteenaloilla toisistaan. Jos kehittämisen kohteena on ollut yliopistotason kurssi, niin silloin on tärkeää kertoa, mihin opintojen vaiheeseen kurssi sijoittuu ja mitä kurssilla odotetaan opiskelijoiden oppivan.

 

On hyvä myös kuvata mahdollisimman selkeästi, miten kokeilu tai kehittämisprojekti toteutettiin vaihe vaiheelta. Artikkelin lopuksi on hyvä koota yhteen keskeiset tulokset, joita kokeilusta saatiin, ja pohtia, mitä opittiin. Tulosten ja prosessin kuvauksessa on syytä olla kriittinen ja tuoda esiin myös sellaisia asioita, joissa ei onnistuttu tai saavutettu tavoitetta. Artikkeli on hyvä päättää jatkokehitysehdotuksiin, mahdollisiin uusiin avauksiin ja sovelluksiin jossain toisessa kontekstissa.

 

Tutkimusongelma tieteellisen artikkelin ydin

Tieteellisten artikkelien osasto on löytänyt myös omat lukijansa. Kotimaista pedagogisen julkaisemisen foorumia tarvitaan, koska yliopistojemme opettajat ja kehittäjät kaikilla tieteenaloilla ovat oman alansa tutkimuksen lisäksi yhä useammin alkaneet tarkastella myös pedagogista toimintaansa tutkimusorientoituneesti. Tätä on edistänyt yliopistopedagogisen koulutuksen lisääntyminen, mutta myös yliopistojen opetuksen laadun varmistaminen, joka edellyttää pedagogisten ratkaisujen perustuvan tutkimukseen. 

 

Tieteellisten artikkelien rakenteessa ja sisällössä Yliopistopedagogiikka-lehti pyrkii noudattamaan kansainvälisiä hyvän tieteellisen artikkelin kirjoittamistapoja. Yliopistopedagogiikka-lehteen tarjotut artikkelit voivat olla empiirisiä, teoreettisia tai katsausartikkeleita. Empiirisissä artikkeleissa on mahdollista käyttää kvalitatiivisia, kvantitatiivisia tai mixed methods -menetelmiä; tervetulleita ovat myös yliopistopedagogiikan tutkimusmenetelmiä kehittävät artikkelit. Erityisesti lehteen toivotaan monitieteisiä yliopistopedagogiikkaa käsitteleviä artikkeleita. Tieteenalana yliopistopedagogiikka usein noudattelee kasvatuspsykologisen tutkimustradition kirjoittamistapoja, mutta artikkelin voi kirjoittaa muustakin näkökulmasta.

 

Tieteelliselle artikkelille tunnusomaista on tutkimustehtävä eli tutkimusongelma, johon artikkelissa pyritään vastaamaan. Tutkimusongelma on koko paperin ydin, jota muut kirjoituksen osat tukevat. Perinteinen empiirisen artikkelin rakenne esitetään kuviossa 1.

 

Kuvio 1

Kuvio 1. Empiirisen tutkimusartikkelin rakenne

 

Tieteelliset kriteerit täyttävässä tutkimuksessa tutkimusmenetelmien on sovittava tutkimusongelman ratkaisemiseen, ja kirjoittajien on hallittava käytetyt menetelmät. Menetelmät esitetään informatiivisesti ja selkeästi. Myös tutkittujen määrän on oltava tasapainossa tutkimustehtävän kanssa. Mikäli tutkija toivoo tulosten olevan yleistettävissä esimerkiksi oman alan suomalaisiin yliopisto-opiskelijoihin, otoksen ja otantamenetelmän on vastattava tätä tavoitetta. Laadullisessa tutkimuksessa noudatetaan valitun metodin ja tutkimusasetelman validiteetin vaatimuksia ja selvitetään ne lukijoille. Tulosten esittämisessä tulee keskittyä olennaiseen eli vastata tutkimuskysymyksiin. Hyvä on esimerkiksi rakentaa tulososa alaotsikoittain tutkimuskysymysten mukaan.

 

Tieteellisiksi artikkeleiksi tarjotut käsikirjoitukset arvioidaan ensin toimitusneuvostossa. Tätä ennen artikkeleista on poistettu kirjoittajien tiedot. Potentiaaliset artikkelit lähetetään kahdelle anonyymille arvioitsijalle, joista toinen voi olla toimitusneuvoston jäsen. Arvioitsijoiden ja toimitusneuvoston kommentit toimitetaan kirjoittajille. Artikkeli voidaan julkaista sellaisenaan, pienin korjauksin tai isoin korjauksin. Jos kirjoittajat saavat korjausehdotuksia käsikirjoituksestaan, heitä pyydetään toimittamaan yksityiskohtainen selostus tehdyistä muutoksista tai syistä, miksi muutoksia ei ole tehty. Joskus korjausten jälkeen artikkeli voidaan arvioida vielä toistamiseen. Mikäli käsikirjoitusta ei julkaista tieteellisenä artikkelina, toimitusneuvosto voi suositella sen julkaisemista opetuskokeiluosastossa.

 

Yliopistopedagogiikka-lehdelle tieteellisiksi artikkeleiksi tarjotut käsikirjoitukset ovat monesti olleet vasta kypsymässä: tutkimusasetelma on vielä jäsentymätön, otoskoko suhteessa aiottuun tulosten yleistykseen pienehkö ja tulokset suuntaa antavia. Tällöin kirjoittajan kannattaa pohtia, haluaako julkaista artikkelinsa opetuksen kehittämiskuvauksena vai lähteekö jykevöittämään tutkimusasetelmaa ja mahdollisesti keräämään lisää aineistoa.

 

Käsikirjoituksen kieli viimeisteltyä

Sekä opetuskokeiluista kertovien että tieteellisten artikkelien on oltava kieliasultaan viimeisteltyjä. Otsikoinnin tulee olla informatiivista – pääotsikko kertoo lyhyesti, mistä artikkelissa on kyse, kun taas väliotsikot jäsentävät tekstiä ja tiivistävät kunkin luvun keskeisen ajatuksen tai näkökulman. Tutkimusartikkelin abstrakti ja opetuskokeilukirjoituksen ingressi tiivistävät koko käsikirjoituksen sisällön: kontekstin, tavoitteet, menetelmät ja tulokset.

 

Ennen käsikirjoituksen lähettämistä on varmistettava, että teksti noudattaa yleiskielen normeja ja lehden kirjoitusohjeita. On syytä tarkistaa ainakin pilkut, yhdysmerkit ja ajatusviivat, isot ja pienet alkukirjaimet sekä yhdyssanat. Lukuihin ja prosenttimerkkeihin merkitään tarvittavat päätteet. Lyhenteitä käytetään vain kaarisulkeiden sisällä. Lisäksi tarkistetaan, että kuhunkin lähteeseen viitataan tekstissä eikä ylimääräisiä viitteitä ole. Lähdeluettelo laaditaan noudattaen kirjoitusohjeita, jotka löytyvät Yliopistopedagogiikka-lehden verkkosivuilta.

 

Suositeltavaa on myös myötäillä kielenhuollon periaatteita. Jos tekstissä käytetään tieteellisiä termejä, lauseiden sisältö siirtyy helposti substantiiveihin eli teonnimityksiin. Kokeilusta, kehittämisprojektista tai tutkimuksesta kannattaa kuitenkin pyrkiä kertomaan verbeillä eli teonsanoilla, kuten selvittää ja kehittää, sen sijaan että tekisi selvitystä tai toteuttaisi opetuksen kehittämistä. Kun substantiivin seurana esiintyy verbi olla, suorittaa, tehdä, toteuttaa, aiheuttaa tai edellyttää, on syytä purkaa teonnimi verbiksi (toteuttaa tutkimus à tutkia). Vaikka sanat toimesta, osalta, taholta tai suhteen houkuttelisivat, käytä ilmaisukykyisempää sijamuotoa. Sen sijaan lauseenvastikkeita yksinkertaisempaa on usein käyttää sivulauseita. Noudattamalla kielenhuollon sääntöjä tekstistä tulee havainnollista, tiivistä ja dynaamista ja sitä on helppo lukea.

 

Jos tekstin sujuvuus arveluttaa, hyvä ajatus on antaa käsikirjoitus luettavaksi kollegalle, joka ei ole perehtynyt tekstissä kuvattuun tutkimukseen. Kollegan palautteen mukaan tekstiä kannattaa muokata. Omaa tekstiä on syytä lukea myös itse ja hioa kieltä sekä jäsentää tekstiä tarkoituksenmukaiseksi.

 

Pienryhmätyöskentely rohkaisi kirjoittamaan

Kirjoittajakoulun pienryhmissä syntyi monia oivalluksia yliopistopedagogisesta kirjoittamisesta. Kirjoittamista pohdittiin sekä opetuskokeilujen että tieteellisten artikkelien näkökulmasta.

 

Pohdittiin muun muassa opetuskokeilukirjoitusten lukijoiden monimuotoista joukkoa: kirjoittaja ei kirjoita kasvatustieteen tutkijoille vaan opettajakollegoille, minkä vuoksi tekstien tulee olla mielenkiintoisia ja ymmärrettäviä eri alojen opettajille. Opetuskokeilukirjoituksen ei tarvitse rakentua niin, että ensin kuvataan vanha toimintatapa ja uudistukset, minkä jälkeen pohditaan, miten uudistukset onnistuivat. Kirjoituksissa voidaan myös pohtia olemassa olevia toimintatapoja kriittisesti jossakin viitekehyksessä. Keskusteltiin myös artikkelin rakenteesta ja napakasta esitystavasta. Ryhmäläiset totesivat, että ohjeet ja malli artikkelin rakenteesta auttavat kirjoittamaan opetuskokeilusta. Kun työpajassa käytiin yhdessä läpi artikkelin kirjoittamisen ongelmia, monet rohkaistuivat ja kynnys kirjoittaa omaa artikkelia madaltui.

 

 

Työpajan pienryhmissä keskusteltiin tieteellisen artikkelin ja opetuskokeilutekstin kirjoittamisesta.

(Kuva: Janne Lehtinen)

 

Tieteellisten artikkelien olemusta pohtineissa pienryhmissä todettiin, että vaikka pedagogisessa kirjoittamisessa tavoite yhdistää eri tieteenaloja on tärkeä, tavoitetta on vaikea saavuttaa tieteenalojen erilaisten lähestymistapojen ja kysymystenasettelujen takia. Esimerkiksi tekniikan alalla on tyypillistä asettaa tutkimuskysymys muotoon miten, joka pedagogisessa kirjoittamisessa johtaa ilmiön kuvaamiseen, mutta ei tieteelliseen artikkeliin tarvittavaan analysoivaan ja tutkimusongelmaan vastaavaan otteeseen. Pedagogisen kouluttamisen ja kehittämisen tehtävissä toimiville on tuttua, että koulutus tuottaa runsaasti aineistoa ja tutkimiseen houkuttavia näkökulmia, mutta artikkelin aihetta on vaikea rajata. Pajoissa huomattiin kuitenkin myös se, miten eri tieteenalalta tulevan kollegan kysymys voi auttaa tarkentamaan omaa tutkimusasetelmaa. Siksi monitieteisyys ja monet näkökulmat myös hyödyttävät tutkimuksen jäsentämistä artikkeliksi.

 

Pienryhmien keskustelu koettiin tärkeäksi, ja se motivoi tarttumaan näppäimistöön. Kirjoittajakoulun osallistujat halusivat hakeutua myös kollegoidensa pariin keskustelemaan pedagogisesta tutkimuksesta ja sen julkaisemisesta. Työpajaan osallistuneet pitivät pajaa tärkeänä ja toivoivat kirjoittajakoulua tulevillekin Peda-forum-päiville.

 

Kirjoittajat ovat Yliopistopedagogiikka-lehden toimitusneuvoston jäseniä. Mari Murtonen on lehden päätoimittaja ja toimii yliopistotutkijana Turun yliopiston opettajankoulutuslaitoksella. Anne Nevgi on toimitusneuvoston puheenjohtaja ja työskentelee yliopistonlehtorina Helsingin yliopiston Yliopistopedagogiikan tutkimus- ja kehittämisyksikössä. Sanna Vehviläinen toimii yliopistotutkijana Tampereen yliopiston kasvatustieteiden yksikössä. Eetu-Pekka Heikkinen työskentelee yliopistonopettajana Oulun yliopiston prosessi- ja ympäristötekniikan osastolla. Kaisa Kiuttu on lehden toimittaja ja toimitusneuvoston sihteeri. Hän toimii tutkimusamanuenssina Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksessa.

 

PDF

 

No comments yet

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s