Skip to content

Plagioinnin syyt ja yliopisto-opetuksen keinot puuttua niihin

3.5.2012

Erika Löfström & Pauliina Kupila

 

Helsingin yliopistossa on vuoden 2011 aikana pilotoitu kahta plagiaatintunnistamisjärjestelmää. Tarkastelemme opettajien ja opiskelijoiden näkemyksiä plagiointiin vaikuttavista tekijöistä. Faktorianalyysin perusteella voimme erottaa kolme toisistaan eroavaa taustatekijöiden ryhmää: tahattoman plagioinnin, tietoisen plagioinnin sekä tilannesidonnaisen plagioinnin. Pohdimme lopuksi, millaisin keinoin yliopisto-opetuksessa näistä tekijöistä johtuvaan plagiointiin voidaan tarttua.

 

Johdanto

Tarkastelimme Peda-forum-lehden numerossa 2/2011 (Löfström & Kupila, 2011) opettajien ja opiskelijoiden näkemyksiä siitä, miten plagiaatintunnistamisjärjestelmää on Helsingin yliopiston pilottikokeilussa hyödynnetty ohjauksen tukena ja minkälaisia ajatuksia opettajilla ja opiskelijoilla on järjestelmän mahdollisuuksista tukea oppimista. Pilottiin osallistuneet opettajat hyödynsivät järjestelmää pääsääntöisesti töiden tarkistukseen ja huomattavasti vähemmän tieteellisen kirjoittamisen ohjauksen tukena. Opiskelijat kuitenkin toivoivat järjestelmältä nimenomaan ohjausta. Pilottiin osallistui opettajia ja opiskelijoita seitsemästä tiedekunnasta ja kahdesta erillislaitoksesta/yksiköstä. Pilotin toteutuksesta vastasi Helsingin yliopiston opetusteknologiakeskus. Tässä artikkelissa tarkastelemme opettajien ja opiskelijoiden näkemyksiä plagioinnin syistä ja pohdimme niiden pedagogisia seurauksia. Plagiointiin johtavien syiden tarkastelu auttaa suunnittelemaan ohjausta ja kohdentamaan ohjausresursseja.

 

Opiskelijat tunnistavat plagioinnin ilmiönä. He kuitenkin hahmottavat monet tieteellisen kirjoittamisen konventiot normatiivisina käskyinä ja kieltoina, joiden taustalla olevia periaatteita pohditaan harvoin. Samalla opiskelijat ilmaisevat turhautuvansa ottaessaan haltuun vaikeaa oppimisprosessia (Löfström, 2011). Omat taidot eivät varsinkaan opintojen alkuvaiheessa välttämättä riitä toimimaan ihanteen mukaisesti, mistä seuraa turhautumista, ristiriitaisia tunteita ja stressiä. Plagiointiin liittyvä pelko ja sen välttelystä aiheutuva stressi vievät huomiota pois lähteidenkäytöstä (Abasi & Graves, 2008). Tutkimukset viittaavat siihen, että plagiointi on usein tahatonta eikä oppimisprosessille anneta aina riittävästi tilaa. Erilaisten rangaistusten ja sanktioiden liittäminen plagiointiin saattaa estää tärkeitä oppimisprosesseja (Angélil-Carter, 2000).

 

Menetelmä

Plagioinnin tutkiminen ilmiönä on metodologisesti haasteellista, ja siihen sisältyy paradoksaalinen vaatimus: jotta ilmiötä voidaan tarkastella, pitäisi vastaajien kertoa rehellisesti omasta mahdollisesta epärehellisyydestään (Walker, 2010). Tästä syystä kysymykset, jotka ovat muotoa ”Jos olet plagioinut, mitkä olivat siihen johtaneet syyt?”, eivät tuota luotettavaa tietoa. Kysyimme siksi: ”Kuinka merkittävästi arvioit seuraavien seikkojen vaikuttavan opiskelijoiden plagiointiin?” Esitimme yhdeksän väittämää (ks. taulukko 1), jotka perustuvat aiemmissa tutkimuksissa tunnistettuihin syihin sekä opettajien ja opiskelijoiden kanssa käymiimme keskusteluihin. Arvelemme, että nämä näkemykset, vaikkakaan ne eivät kuvasta opiskelijoiden omakohtaista suhdetta plagiointiin, kertovat opiskelutodellisuuteen sidoksissa olevista käsityksistä.

 

Kysely oli strukturoitu, ja se sisälsi avoimia kysymyksiä. Käytimme viisiportaista vastausasteikkoa. Tässä artikkelissa tarkastelemme niitä kyselyn tuloksia, jotka liittyvät plagioinnin taustasyihin. Vastaajat olivat plagiaatintunnistamisjärjestelmän pilotointiin osallistuneita opettajia ja heidän opiskelijoitaan. He vastasivat kyselyyn anonyymisti verkossa, ja osallistuminen oli vapaaehtoista. Saimme 134 vastausta, joista 30 oli opettajilta ja 104 opiskelijoilta. Analyysimenetelminä olivat faktorianalyysi varimax-rotaatiolla ja t-testi.

 

Tulokset: tahaton, tietoinen ja tilannesidonnainen plagiointi

Faktorianalyysi tuotti kolme faktoria, joiden ominaisarvo ylitti yhden. Ensimmäisen ja vahvimman faktorin nimesimme ”tietoiseksi plagioinniksi”, ja sille latautuivat väittämät 3, 4, 5, 6 ja 7. Faktorin ominaisarvo oli 3,087, ja se selittää noin 34 % vaihtelusta. Faktorin väittämät kuvaavat tietoista toimintaa, jota perustellaan esimerkiksi sillä, että opiskelutoverit plagioivat tai että plagiointi ei ole vakava asia. Väittämät kuvaavat epäkypsää asennetta opiskeluun ja opintoihin. Päämääränä ei ole oppiminen ja kehittyminen vaan pikemminkin pyrkimys suorittaa opinnot ”pois alta” tai päästä opinnoista läpi mahdollisimman vähällä vaivalla. Faktorin luotettavuus on kohtalainen: Cronbachin alpha on 0,739.

 

Toisen faktorin nimesimme ”tilannesidonnaiseksi plagioinniksi”. Sen ominaisarvo oli 1,385, ja sille latautuivat väittämät 8 ja 9. Faktori selittää noin 15 % vaihtelusta. Faktorin väittämät liittyvät opintoihin tai muuhun opintojen ulkopuoliseen elämään, joka aiheuttaa plagiointiin johtavia olosuhteita. Cronbachin alpha ylsi 0,820:een.

 

Kolmannen faktorin nimesimme ”tahattomaksi plagioinniksi”, ja sille latautuivat väittämät 1 ja 2, jotka kuvaavat tietämättömyyttä tai riittämättömiä taitoja. Faktorin ominaisarvo oli 1,252, ja se selittää noin 14 % vaihtelusta. Faktorin luotettavuus jää kuitenkin heikoksi: Cronbachin alpha on 0,538.

 

Taulukko 1. Väittämien latautuminen kolmelle faktorille

 

Vertasimme opiskelijoiden ja opettajien näkemysten eroja. Opettajat arvioivat opiskelijoita useammin, että opiskelijat periaatteessa tietävät, miten tieteellistä tekstiä tulisi tuottaa, mutta heidän omat taidot eivät siihen riitä [t(43,508) = –3,039, p < .01]. Opettajat myös arvioivat tilastollisesti merkitsevästi useammin, että opiskelijoiden mielestä plagiointi ei ole vakava asia [t(48,846) = –2,913, p < .01], opiskelijat plagioivat, koska kiinni jäämisen riski on pieni [t(59,296) = –2,440, p < .05], ja opiskelijoiden mielestä plagioinnista seuraavat rangaistukset tai sanktiot ovat vähäiset [t(132) = –4.337, p = .000]. Kaiken kaikkiaan opettajien ja opiskelijoiden näkemykset olivat kuitenkin samansuuntaiset. Molemmat ryhmät arvioivat tietämättömyyden ja riittämättömät taidot merkittävimmiksi plagiointiin johtaviksi syiksi. Piittaamattomuus oli kolmanneksi merkittävin ja tilannesidonnaiset tekijät neljänneksi merkittävin syy plagiointiin (taulukko 2).

 

Taulukko 2. Yleisimmät plagioinnin syyt opiskelijoiden ja opettajien arvioiden mukaan

 

Pohdinta

Tulokset innostivat meitä pohtimaan, millaisin keinoin eri syistä johtuvaan plagiointiin voidaan vaikuttaa. Tarkastelemme erityisesti pedagogisia keinoja puuttua plagiointiin emmekä pohdi sanktioiden tai muiden toimenpiteiden merkitystä todetuissa vilppitapauksissa. Pyrimme nostamaan esille opetuksen kehittämisen näkökulmasta kiinnostavia kysymyksiä.

 

Faktorianalyysissä erottui kolme pääasiallista plagiointiin johtavien syiden ryhmää. Eniten yllätti kenties toinen, tilannesidonnaisen plagioinnin faktori. Tietoinen ja tahaton plagiointi tunnistetaan toisistaan eroaviksi ilmiöiksi (mm. Abasi & Graves, 2008; Gullifer & Tyson, 2010; Laird, 2001; Sutherland-Smith, 2005), mutta kyselymme viittaa siihen, että tilannesidonnaiset tekijät muodostavat vielä oman ryhmänsä. Niihin liittyy tietoisen plagioinnin elementti, mutta toisin kuin epäkypsässä opiskeluasenteessa plagiointiin turvaudutaan pääsääntöisesti siksi, että pyritään hallitsemaan kaoottista tilannetta pikemminkin kuin pääsemään opinnoista läpi mahdollisimman vähällä vaivalla. Suurin ongelma ei siis välttämättä ole opiskelijan asenteissa opintoihinsa tai oppimiseen yleensä.

 

Minkälaisin keinoin plagiointiin sitten tulisi puuttua? Tilannesidonnaisen plagioinnin vähentämiseksi ehdotamme tehokasta opiskelutaitojen opetusta. Tilannesidonnaisessa plagioinnissa syyt näyttäisivät löytyvän olosuhteista, jolloin hedelmällisintä olisi ohjata opiskelijaa opintojen suunnittelussa, opintojen oikea-aikaisessa ajoituksessa ja riittävien resurssien varaamisessa opintoihin. Resursseina voisi tässä nähdä omien henkilökohtaisten voimavarojen ja ajallisten resurssien lisäksi opiskeluryhmän tarjoaman tuen. Kun omien opintojen organisointi ja suunnittelu osoittautuu hankalaksi tai jos opiskelustrategioissa turvaudutaan pinnalliseen ulkoa oppimiseen, muodostavat pienet muutokset tai odottamattomat tapahtumat tai tehtävät yllättävän suuria haasteita opiskelulle. Tällaisessa tilanteessa syntyy kiusaus plagioida, jolloin plagiointi muodostuu selviytymisstrategiaksi. Tärkeää on keskittyä kehittämään opiskelutaitoja ja tunnistamaan ja hyödyntämään erilaisia voimavaroja ja resursseja. Tieteellisen kirjoittamisen taidoissa saattaa toki myös olla puutteita, mutta ne eivät välttämättä muodosta ensisijaista pedagogisen intervention kohdetta.

 

Tutkijat ovat puhuneet voimakkaasti sen puolesta, että opiskelijat tulee tutustuttaa eettisiin periaatteisiin ja akateemisen rehellisyyden (academic integrity) merkitykseen (Gullifer & Tyson, 2010). Opettajien ja opiskelijoiden näkemykset plagioinnin pääasiallisista syistä olivat hyvin samansuuntaiset, joskin opettajat arvelivat opiskelijoita useammin plagioinnin olevan tietoista. Nähdäksemme tietoiseen plagiointiin voidaan puuttua kannustamalla pohtimaan, millaista on hyvä oppiminen ja minkälaiseksi kirjoittajaksi kukin itse haluaisi kehittyä. Tietoiseen plagiointiin, jonka taustalla on epäkypsä asennoituminen opiskeluun ja opintoihin, tulisi vaikuttaa opintojen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa keskustelemalla siitä, mitä on yliopisto-opiskelu ja minkälaista oppimista yliopistossa tavoitellaan.

 

Tahatonta plagiointia pidettiin yleisimpänä plagioinnin syynä. Siihen voidaan tehokkaimmin puuttua opettamalla tieteellistä kirjoittamista. Samalla opiskelijoille olisi annettava mahdollisuus kehittää omaa ”kirjoittajaääntä” (mm. Angélil-Carter, 2000). Tärkeää on luoda ilmapiiri, jossa oppimiselle on tilaa ilman plagiointiin liitettyä epämääräistä sanktioiden ja seuraamusten pelkoa ja niin sanottua plagioinnin välttämisestä aiheutuvaa stressiä.

 

Aineisto kertoo mielestämme tärkeää viestiä opetuksen kehittäjille: plagioinnin syyt ovat moninaiset, mutta tunnistamalla niitä voimme kohdentaa ohjausta sinne, missä ongelman juuret ovat.

 

Erika Löfström toimii akatemiatutkijana Helsingin yliopiston Yliopistopedagogiikan tutkimus- ja kehittämisyksikössä. Pauliina Kupila työskentelee verkkopedagogiikan asiantuntijana Helsingin yliopiston opetusteknologiakeskuksessa.

 

LÄHTEET

Abasi, A. R. & Graves, B. (2008). Academic literacy and plagiarism: conversations with international graduate students and disciplinary professors. Journal of English for Academic Purposes, 7, 221–233.

Angélil-Carter, S. (2000). Stolen language? Plagiarism in writing. London: Pearson Education.

Gullifer, J. & Tyson, G.A. (2010). Exploring university students’ perceptions of plagiarism: a focus group study. Studies in Higher Education, 35 (4), 463–481.

Laird, E. (2001). We all pay for internet plagiarism. Chronicle of Higher Education, 47 (44), B5.

Löfström, E. (2011). ”Does plagiarism mean anything? LOL” Students’ conceptions of writing and citing. Journal of Academic Ethics, 9, 257–275.

Löfström, E. & Kupila, P. (2011). Plagiaatintunnistamisjärjestelmä oppimisen ohjaamisen välineenä? Peda-forum – yliopistopedagoginen aikakausjulkaisu, 18 (2), 17–20.

Sutherland-Smith, W. (2005). Pandora’s box: academic perceptions of student plagiarism in writing. Journal of English for Academic Purposes, 4, 83–95.

Walker, J. (2010). Measuring plagiarism: researching what students do, not what they say they do. Studies in Higher Education, 35 (1), 41–59.

PDF

7 kommenttia leave one →
  1. Olli-Pekka Lunden permalink
    15.5.2012 10.32

    Olen jo vuosia opettanut sekä suomalaisia että ulkomaalaisia tekniikan opiskelijoita. Minulla on sellainen käsitys, että plagiointiin sortuu useammin tietyistä kulttuuritaustoista tulevat opiskelijat. Suomalaiset opiskelijat eivät plagioi kovin herkästi. En halua nyt tässä mainita ts. leimata mitään kulttuuria. Suomalaisilla tuntuu olevan sellainen asenne, että ”jos en osaa niin en sano mitään”. Tietyistä kulttuureista tulevat taas mielellään toistavat sitä, mitä ovat auktoriteeteiltä kuulleet. Ikäänkuin meikäläiset olisi koulittu itsenäisemmiksi. Mene ja tiedä!

  2. Mira Huusko permalink
    15.5.2012 13.26

    Hei Erika ja Pauliina!

    Omassa tutkimuksessamme (Huusko ja Jokinen 2001) käsittelimme myös yliopisto-opiskelun epäeettisen toiminnan syitä. Jos aihe kiinnostaa, vilkaiskaapa tutkimuksemme nimeltä En minä, mutta pojat – yliopisto-opiskeluun liittävä epäeettinen toiminta sivistyksen ja tuloksellisuuden ristivedossa. Myös Kari Silpiö on kirjoittanut aiheesta otsikolla ”Opiskeluvilppi ja plagiointi korkeakoulujen opintosuorituksissa”. Ystävällisin terveisin, Mira Huusko

  3. Sari Fröjd permalink
    21.5.2012 15.23

    Nähdäksenne siis ” tietoiseen plagiointiin voidaan puuttua kannustamalla pohtimaan, millaista on hyvä oppiminen ja minkälaiseksi kirjoittajaksi kukin itse haluaisi kehittyä.” Voi olla, että joku tahallaan plagioiva opiskelija tuosta ottaisikin opikseen. Olen myös sitä mieltä, että monia tieteelliseen kirjoittamiseen liittyviä asioita tulisi opettaa jo heti opintojen alusta alkaen. Ei esimerkiksi kannata vain sanoa, että ei saa plagioida, vaan kertoa tarkemmin plagioinnista ja sen seurauksista omalle oppimiselle.
    Mutta rehellisyyden nimissä meidän opettajien on tunnustettava, että osalle opiskelijoita opiskelun tarkoituksena on saada johonkin ammattiin tai palkankorotukseen tai muuhun etuun oikeuttavat paperit. Emmekä me välttämättä kykene heidän asenteeseensa vaikuttamaan. Sellaisillakin ihmisillä on oikeus opiskella yliopistossa. Eikä heidän asenteensa suinkaan ole epäkypsä: sehän on parhaimmillaan tehokas tapa saavuttaa haluttu sosioekonominen asema. Ainoa tapa saada nämä kursseja pois alta suorittavat opiskelijat oppimaan jotakin – vaikka vahingossa – on laatia sellaisia oppimisen osoittamiskeinoja, joista ei selviä ulkoa lukemalla tai plagioimalla.
    Omat opiskelijani, jotka ovat jääneet kiinni plagioinnista, ovat kertoneet suoran lainauksen jääneen vahingossa tekstiin. Olen sitten heitä ohjeistanut, että suora lainaus kannattaa aina merkitä lainausmerkkeihin jo siinä vaiheessa, kun sen liittää keskeneräiseen tekstiin. Jos myöhemmin haluaa käyttää lainauksessa olevaa tietoa omin sanoin, voi poistaa alkuperäisen lauseen. Ja jos taas omia sanoja ei keksi ja lause jää tekstiin, se on jo valmiiksi lainausmerkeissä.
    terv: Sari Fröjd, yliassistentti TAY

  4. Kari Silpiö permalink
    21.5.2012 16.07

    Raportti “Opiskeluvilppi ja plagiointi korkeakoulujen opintosuorituksissa” löytyy osoitteesta
    http://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-22244

  5. Kari Silpiö permalink
    23.5.2012 8.27

    Edellä mainitussa raportissa ”Opiskeluvilppi ja plagiointi korkeakoulujen opintosuorituksissa” esitetään mm. seuraavat kirjallisuuteen perustuvat yhteenvedot:
    * Plagioinnin syyt => plagioinnin esiintymistä lisääviä taustatekijöitä (s. 88)
    * Yliopisto-opetuksen keinot puuttua niihin => korkeakoulun konkreettinen tarkistuslista opiskeluvilpin ja plagioinnin vastaista toimintaa varten (s. 103)

    Raportissa analysoidaan käsitettä ”plagiointi opintosuorituksessa” (student plagiarism) ja korostetaan, että tämän käsitteen ala eroaa yleiskäsitteen ”plagiointi” (plagiarism) alasta. Kyseessä on kaksi eri käsitettä.

  6. Erika Löfström permalink
    23.5.2012 18.57

    Mukavaa, että artikkelimme on herättänyt keskustelua tästä tärkeästä aiheesta. Uusi Yliopistopedagogiikka-verkkolehti näyttää siis toimivan hyvin. Kiitokset lehden tekijöille!

    Sarin kommentti nostaa esille asenteisiin vaikuttamisen problematiikkaa. Esimerkiksi opettajankoulutuksessa on paljon tutkittu opettajauskomuksia (mm. Kagan 1992; Calderhead 1996; Joram & Gabriele 1998, ks. myös Pajares 1992). Uskomuksiin vaikuttaminen on haasteellista, koska opiskelijat tulevat koulutukseen jo melko vakiintunein uskomuksin varustettuina. Nämä uskomukset ovat muovautuneet mm. omien koulukokemusten kautta. Samalla tavalla asenteet esimerkiksi oppimista ja opiskelua kohtaan voivat olla syvään juurtuneita ja niihin vaikuttaminen vaikeaa. Toisaalta, jos opiskelijalla on kykyä kyseenalaistaa omia uskomuksiaan ja asenteitaan on muutos mahdollinen. Tällaisen syvällisen reflektion tukeminen onkin varmasti yksi haastavimmista yliopisto-opetuksen tehtävistä, mutta samalla se on toimintaa pedagogiikan ytimessä. Yliopisto-opettaja on tärkeässä roolissa, sillä hän voi kannustaa opiskelijoita pohtimaan omaa oppimistaan ja tunnistamaan mahdollisia ongelmia siinä. Yksittäiset yliopisto-opettajat, jotka vetävät kandi- ja graduseminaareja, opettavat tieteellistä kirjoittamista jne. ovat avainasemassa ja tekevät erittäin tärkeää työtä.

    Asennemuutos on tärkeää siinä tapauksessa, että opiskelijalla on ongelmallinen/epäkypsä asenne opiskeluun. Tuolla epäkypsällä asenteella tarkoitamme tässä artikkelissa sellaista asennetta, joka ilmenee plagiointiin johtavana toimintana ja johon liittyy seuraavia piirteitä: plagioidaan, koska kiinni jäämisen riski on pieni suhteessa hyötyyn; koska muutkin tekevät niin; koska rangaistukset tai sanktiot ovat vähäiset tai koska opiskeluun suhtaudutaan piittaamattomasti. Opiskelumotivaation (ns. mastery orientation ja sisäinen motivoituneisuus opiskeltavaa sisältöä kohtaan versus ns. performance orientation ja ulkoinen motivoituminen tavoitteena status työmarkkinoilla tai sosioekonominen asema, ks. mm. Pintrichin teokset) suhdetta plagiointiin emme tässä tutkimuksessamme ole tarkastelleet. Ehkä siinä onkin jollekin tutkijalle empiirisen jatkotutkimuksen aihe : )

  7. Kari Silpiö permalink
    24.5.2012 16.25

    Parhaillaan käynnissä oleva EU-rahoitteinen IPPHEAE-projekti on keräämässä tietoja nykyisistä korkeakoulujen keinoista ja toimitatavoista plagiointiin puuttumisessa. Projekti on kiinnostunut saamaan tietoa myös Suomesta. Tarkemmat tiedot projektin tavoitteista ja kyselytutkimuksesta löytyvät projektin sivuilta (http://ippheae.eu).

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s