Siirry sisältöön

Socrative jatkuvan oppimisen tukena lääketieteellisen biokemian ja molekyylibiologian kurssilla

22.8.2022

Joni M. Mäki, FT, lääketieteellisen biokemian ja molekyylibiologian dosentti, yliopistotutkija

biokemian ja molekyylilääketieteen tiedekunta, Oulun yliopisto

joni.maki@oulu.fi

Me kaikki opimme asioita eri tavalla ja käytämme opiskelussamme sellaisia menetelmiä, jotka sopivat meille itsellemme parhaiten. Tämän vuoksi opettajan olisi hyvä tarjota kurssillansa erilaisia opetusmateriaaleja, jolloin opiskelijan motivaatio ja tiedon sisäistäminen eivät vaarannu yksipuolisen opetustavan vuoksi. Tässä artikkelissa esittelemäni Socrative on menetelmä, jonka avulla opetusta voidaan monipuolistaa ilman mittavampaa panostusta vuosiksi eteenpäin, kunhan kysymykset on laadittu oikealla tavalla. Tulosteni mukaan opiskelijat ovat olleet erinomaisen tyytyväisiä Socrativeen, sillä se on auttanut heitä sisäistämään asioita paremmin ja vieläpä vaivattomalla tavalla itsenäisesti.

Opetuskokeilun tausta

Tässä opetuskokeilussa tarkoitukseni oli tukea jatkuvaa oppimista Oulun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan lääketieteellisen biokemian ja molekyylibiologian opintojaksolla, jonka laajuus on 13 opintopistettä. Lääketieteen ja hammaslääketieteen perusopintoihin kuuluva opintojakso opetetaan ensimmäisen lukuvuoden kevätlukukautena, ja siihen osallistuu noin 200 opiskelijaa vuosittain. Jatkuvaa oppimista tuetaan muutoin opintojaksolla lähinnä välitenttien, potilastehtävien sekä ryhmätöiden avulla. Opiskelijat ovat kuitenkin palautteessaan toivoneet ylimääräisiä tehtäviä luentojen tueksi, ja tällä toiveella oli merkittävä vaikutus tämän opetuskokeilun aloittamiseen.

Koska opettajaresurssimme ovat varsin rajalliset, päädyin digitalisoimaan opetuksemme osia Socrative-sovelluksen (https://socrative.com/) avulla, jota on käytetty muuallakin opiskelijoiden oppimistulosten parantamiseen (Abdulla, 2018; Balta, Perera-Rodríguez & Hervás-Gómez, 2018). Tärkeimpiä valintakriteereitä olivat erityisesti sovelluksen helppokäyttöisyys mobiililaitteiden avulla, tehtävien itseselittävyys, edullinen tai ilmainen hankintahinta ja oppilaiden edistymisen seuraaminen reaaliajassa. Mobiililaitteiden ja tietokoneiden hyödyntäminen on ollut arkipäivää jo kauan peruskouluissa sekä lukioissa, ja mobiililaitteiden käyttö opiskelun tukimuotona niin opetuksen yhteydessä kuin omalla ajallaan etänä tutkitusti sitouttaa opiskelijoita opiskelemaan ja tukee siten jatkuvaa oppimista (Awedh, Mueen, Zafar & Manzoor, 2014; Dakka, 2015; Dervan, 2014; Heaslip, Donovan & Cullen, 2014; Heflin, Shewmaker & Nguyen, 2017).

Socrative jatkuvan oppimisen apuvälineenä

Socrativea varten tein kurssille satoja erilaisia monivalinta- sekä väittämätehtäviä, joiden vastausten perusteet selitetään myös itse tehtävässä opiskelijan annettua vastauksensa. Tällöin sovellus myös opettaa opiskelijaa ajattelemaan asioista halutulla tavalla ja auttaa siksi oppimaan. Socrative-kyselyt valmisteltiin kokeilumuotoisesti omista luennoistani, joita on yhteensä 29 tuntia tällä kurssilla ja jotka kattavat opintojakson keskeisimpiä aihekokonaisuuksia.

Kutakin luentotuntia varten tehtiin 15–20 kysymystä. Kysymykset tehtiin mittaamaan mahdollisimman vähän niin sanottua nippelitietoa, ja ne keskittyvät enemmänkin ydinasioiden ja laajempien kokonaisuuksien ymmärtämiseen. Perusideana oli, että jokaisen luentokokonaisuuden jälkeen Socrative-kysely oli auki aina lopputenttiin saakka.

Kun opiskelija haluaa luennon jälkeen testata osaamistaan opetetusta asiasta, hän avaa mobiililaitteestaan Socrative-sovelluksen ja tekee kyselytestin. Tällöin Socrative arpoo kysymyksiä satunnaisessa järjestyksessä, jolloin opiskelija ei totu vastaamaan kysymyksiin kysymysjärjestyksen perusteella. Lisäksi tiettyihin kysymyksiin laitettiin hyvin samantyyppisiä osioita, mikä vaikeuttaa pelkästään ulkomuistista tehtäviä valintoja. Lisäksi monivalintakysymyksissä on usein useampia oikeita vastauksia, mikä myös monipuolistaa oppimistapahtumaa. Kun oppilas sitten vastaa esitettyyn kysymykseen, Socrative antaa opiskelijan nähtäväksi selitelaatikon, jossa selitetään, miksi vastaus on oikein tai väärin (kuvio 1). Tämän lisäksi selitelaatikoissa on usein myös kysymystä täydentävää lisätietoa, joka auttaa oppilasta edelleen sisäistämään ja soveltamaan oppimiaan asioita. Usein kysymykset ovat myös lääketieteellisesti relevantteja, sillä sen on todettu lisäävän opiskelijoiden motivaatiota tehtävien suorittamiseen (Afshar & Han, 2014).

Kuvio 1. Näkymä Socrativesta mobiililaitteessa. Selityslaatikon avulla tehtävään voidaan lisätä selventävää tietoa, joka auttaa ymmärtämään asiaa

Kun oppilas on vastannut kaikkiin kysymyksiin, hän näkee tehtävänsä pisteytettyinä. Oppilas voi toistaa testin niin useita kertoja kuin haluaa. Socrativen käyttäminen oli opiskelijoille vapaaehtoista, ja tunnistetiedot kyselyistä oli laitettu aina luentolehtisiin sekä Moodleen. Socrativessa opettaja voi seurata reaaliajassa, miten oppilaat suoriutuvat eri tehtävistä. Tällöin opettaja saa palautteen oppimisesta ja voi parantaa mahdollisesti opetuksensa laatua seuraava kertaa ajatellen. Samalla voidaan seurata, kuinka paljon opiskelijat yleensä omatoimisesti käyttävät opetusmenetelmää.

Itse oppitunneilla Socrativen kysymyksiä ei suoraan samassa muodossa käsitelty, vaan niiden tarkoituksena on esittää oppitunnin ydinasiat itseopiskelun yhteydessä mahdollisimman monesta erilaisesta näkökulmasta kerraten kokonaisuuksia ja jopa muiden oppituntien aiheistoja. Tosin samantyyppisiä kysymyksiä esitettiin kontaktiluennoilla Kahoot!ohjelman avulla, joka sopii paremmin oppitunnilla käytettäväksi välineeksi ja samalla avaa etukäteen myös Socrativen kysymysmalleja ja niiden hyödyllisyyttä opiskelijoille. Kahoot!-kyselyissä selitelaatikon korvaa opettaja, joka selventää läpikäytyjä vastausvaihtoehtoja. Kurssin ollessa jo käynnissä avasin osan Socrative-kyselyistä opiskelijoiden käyttöön jo ennen varsinaista oppituntia heidän pyynnöstään, ja aktiivisimmat opiskelijat käyttivätkin tällöin Socrativea hyväkseen jo ennen varsinaista oppituntia tutustuakseen jo ennakkoon heille tarjottuun oppimateriaaliin.

Opiskelijoiden palautteista

Socrativen käytöstä ja hyödyllisyydestä kerättiin palaute opintojakson jälkeen, ja siihen vastasi yhteensä 187 lääketieteen ja hammaslääketieteen opiskelijaa (kuvio 2 ja taulukko 1). Palautteen perusteella haluttiin arvioida, olisiko Socrative oppimisvälineenä tässä muodossa hyödyllinen ja edistäisikö se jatkuvaa oppimista. Palautteen mukaan 91 prosenttia (171/187) opiskelijoista oli käyttänyt Socrativea jatkuvan oppimisen tukena opintojakson aikana, ja 85 prosenttia oppilaista oli vakuuttunut siitä, että se tukee oppimista sekä tentteihin valmistautumista (taulukko 1). Näin laaja vapaaehtoinen sovelluksen käyttäminen tuli minulle täysin yllätyksenä, mutta samalla se kertoo sovelluksen hyödyllisyydestä ja helppokäyttöisyydestä sekä ennen kaikkea kysymysten onnistuneesta laadinnasta.

Taulukko 1. Socrative sai hyvät arvioinnit opiskelijoilta oppimisen tukimuotona. Vain harva koki Socrativen olevan hyödytön oppimisen edistämisessä

Valtaosa opiskelijoista antoi Socrativesta todella positiivista sanallista palautetta, ja opiskelijat haluaisivat kaikista luennoista vastaavia Socrative-kysymyksiä. Kooste saadusta palautteesta on nähtävissä kuviossa 2. Palautteessa kiiteltiin erityisesti keskeisimpien asioiden esille tuomista kysymysten avulla sekä selitelaatikon oppimista edistävää vaikutusta. Selitelaatikon sisältö oppimisessa ja käsitteiden sisäistämisessä on hyvin keskeistä, ja siksi motivoi opiskelijoita käyttämään sovellusta (Abdulla, 2018). Tämän vuoksi huolimaton tai epäolennaisten kysymysten laadinta voi vähentää opiskelijoiden mielenkiintoa tehtävien tekemiseen.

Kuvio 2. Opiskelijapalautteeseen perustuvat kysymysmallien hyvät ja huonot piirteet

Hyvinä pidettiin kysymyksiä, jotka integroivat eri luennoilla käsiteltyjä asioita kokonaisuudeksi, mikä on lääketieteessä varsin tärkeää. Lisäksi pidettiin kysymyksistä, joiden selitelaatikko opetti tuntemaan asiaa jopa laajemmin kuin kysymysvaihtoehdot itsessänsä (kuvio 3). Kysymysten pituus tuntuu olevan oleellinen asia opiskelijoiden vastaamisinnon kannalta. Parhaiten toimivia kysymyksiä opiskelijapalautteen perusteella ovat ne, joiden vaihtoehtoiset vastaukset ovat suhteellisen lyhyitä, esimerkiksi yhden tai kahden lauseen mittaisia taikka yksittäisiä termejä tai sanoja (kuvio 3).

Kuvio 3. Esimerkkejä hyvin toimivista kysymysmalleista. Vastausvaihtoehtojen määrä ei saisi olla liian suuri. Selitelaatikko on hyvä, mikäli se opettaa oppilasta havaitsemaan, miksi vastaukset ovat oikein tai väärin. Lisäksi hyvinä pidettiin selitelaatikkoja, jotka avaavat asioita myös laajemmin ja jopa yhdistävät eri luentokokonaisuuksia

Mikäli vastausvaihtoehdot ovat pitempiä (kuvio 4, kysymys 1), osa opiskelijoista pitää niiden läpikäymistä raskaana. Myöskään selitelaatikon teksti ei saisi olla samasta syystä suhteettoman pitkä; yleensä yhden tai kaksi virkettä sisältävä laatikko on ilmeisesti vielä suhteellisen toimiva (kuvio 3). Näihin seikkoihin vaikuttaa kuitenkin paljon kysyttävä asia, ja ilmeisesti kysymysten ja selitelaatikoiden tekstin pituus aiheuttaa ongelmia vain pienelle osalle opiskelijoista. Kuitenkin selitelaatikon puuttumista pidettiin erityisen huonona asiana yleisesti (kuvio 4).

Kuvio 4. Esimerkkejä huonosti toimivista kysymysmalleista.Huonoina pidettiin kysymyksiä, joiden vastausvaihtoehdot olivat liian monimutkaisia tai sekavia tai jotka veivät liikaa aikaa. Selitelaatikon puuttuminen koettiin ongelmaksi, sillä se ei opettanut ymmärtämään asiaa

Myös vastausvaihtoehtojen lukumäärä voi merkittävästi vaikuttaa opiskelijoiden vastausintoon. Ilmeisesti kolme tai neljä vastausvaihtoehtoa sisältävät kysymykset ovat suositumpia kuin ne, joissa on merkittävästi enemmän vaihtoehtoja. Tämän vuoksi olisi parempi jakaa laajempi kysymys pienempiin osiin, jolloin vastausvaihtoehdot jakautuisivat tasaisemmin useammalle kysymykselle.

Oppilaat toivoivat palautteessaan myös opintojakson muiden luennoitsijoiden valmistelevan luennoistaan vastaavia kysymyksiä. Siksi palautteen perusteella Socrative tuntuu toimivan erinomaisesti jatkuvan oppimisen tukena, kunhan siinä esiintyvät kysymykset ja selitelaatikot tukevat ja monipuolistavat oikealla tavalla oppimista. Monivalinta- ja väittämäkysymyksiä voi toki tehdä muillekin oppimisalustoille, kuten esimerkiksi Moodleen. Tärkeintä kuitenkin tuntuu olevan sovelluksen helppokäyttöisyys mobiililaitteissa ja erityisesti kysymysten sekä selitelaatikoiden laadukkuus, joka auttaa oppilaita ymmärtämään opintojakson ydinainessisältöä. Tähän ilmaisenakin saatava Socrative on helppo ja käytännöllinen vaihtoehto. Tässä kehittämiskokeilussa käytetyt Socrative-kysymykset ovat saatavilla MEDigi-hankkeen verkkosivustolla (www.medigi.fi).

Lähteet

Abdulla, M. H. (2018). The use of an online student response system to support learning of Physiology during lectures to medical students. Education and Information Technologies 23(6), 2931–2946. https://doi.org/10.1007/s10639-018-9752-0

Afshar, M. & Han, Z. (2014). Teaching and learning medical biochemistry: Perspectives from a student and an educator. Medical Science Educator, 24(3), 339–341. Saatavilla https://doi.org/10.1007/s40670-014-0004-7

Awedh, M., Mueen, A., Zafar, B. & Manzoor, U. (2014). Using Socrative and smartphones for the support of collaborative learning. International Journal on Integrating Technology in Education (IJITE), 3(4), 17–24. Saatavilla https://doi.org/10.5121/ijite.2014.3402

Balta, N., Perera-Rodríquez, V.-H. & Hervás-Gómez, C. (2018). Using socrative as an online homework platform to increase students’ exam scores. Education and Information Technologies, 23(2), 837–850. Saatavilla https://doi.org/10.1007/s10639-017-9638-6

Dakka, S. M. (2015). Using Socrative to enhance in-class student engagement and collaboration. International Journal on Integrating Technology in Education (IJITE), 4(3), 13–19. Saatavilla https://doi.org/10.5121/ijite.2015.4302

Dervan, P. (2014). Increasing in-class student engagement using Socrative (an online Student Response System): A report. All Ireland Journal Higher Education, 6(3), 1801–1813. Saatavilla https://ojs.aishe.org/index.php/aishe-j/article/view/180/283

Heaslip, G., Donovan, P. & Cullen, J. G. (2014). Student response systems and learner engagement in large classes. Active Learning in Higher Education, 15(1), 11–24. Saatavilla https://doi.org/10.1177/1469787413514648

Heflin, H., Shewmaker, J. & Nguyen, J. (2017). Impact of mobile technology on student attitudes, engagement, and learning. Computers & Education, 107, 91–99. Saatavilla https://doi.org/10.1016/j.compedu.2017.01.006

No comments yet

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

%d bloggaajaa tykkää tästä: