Siirry sisältöön

Maisteriopintojen projektikurssi työn ohessa

12.2.2019

Tonja Molin-Juustila, yliopistonlehtori, INTERACT tutkimusyksikkö, Tieto- ja sähkötekniikan tiedekunta, Oulun Yliopisto

tonja.molin-juustila@oulu.fi 
PL 8000, 90014 Oulun Yliopisto 

 

 

YP-osastotunnus-kehittaminen-ja-kokeilut

 

(PDF)

 

Tässä artikkelissa kuvataan kehittämishanke, joka toteutettiin lukuvuonna 2016–17 osana valtakunnallista rakennerahaston (ESR) hanketta: Työelämäjaksoja ja työssäoppimista yliopisto-opintoihin (Tyyli). Oulun yliopiston tietojenkäsittelytieteiden maisteritutkintoon sisältyvä pakollinen opintojakso toteutettiin kahtena pilottikokeiluna työssäkäyvän opiskelijan työpaikalle mahdollisimman pienellä ohjausresurssilla osaamistavoitteista tinkimättä. Kokemukset hankkeesta ovat lupaavia.

 

Tausta

Valtakunnallisen, Tyyli 2015–2018 -hankkeen (Tyyli, 2018) osahankkeena toteutettiin niin ikään valtakunnallinen vuoden mittainen Työelämäyhteistyö yliopisto-opetuksessa-koulutus, jossa osallistujien tavoitteena oli toteuttaa omaan työhön liittyvä työelämäyhteistyön kehittämishanke ja näin parantaa yliopisto-opettajien valmiuksia suunnitella ja toteuttaa työelämälähtöisiä opintojaksoja.

 

Opintojakson tavanomainen toteutus ja kehittämishaaste

Oulun yliopiston tietojenkäsittelytieteiden maisteritutkintoon sisältyy kaikille pakollinen opintojakso Research and Development Project (10 op), jossa opiskelijat toteuttavat 3–5 hengen opiskelijaryhmässä tilaajan laatiman toimeksiannon pohjalta itsenäisen projektityön. Projektimuotoinen oppiminen on varsin tyypillistä tietojenkäsittelytieteiden aloilla (Tynjälä, Pirhonen, Vartiainen & Helle, 2016). Projektien tilaajana toimii jokin aito yritys tai julkinen organisaatio (ohjelmistoyritys, monitieteinen tutkimusryhmä, verohallinto jne.), jolla on tietojenkäsittelytieteen toimialaan liittyvä tarve.

Opintojakso toteutetaan kerran vuodessa syyskuusta joulukuuhun. Kurssin keskeisenä tavoitteena on ammattimaisen projektityön toteuttaminen painottaen erityisesti tilauksen aihepiiriin liittyvän asiantuntijuuden rakentumista. Projekti toteutetaan projektiryhmä-johtoryhmä organisaatiolla, jotta opiskelijat oppisivat myös johtoryhmätyöskentelyä. Opiskelijat toteuttavat projektinsa mahdollisimman itsenäisesti, mutta kullakin projektilla on oma ohjaaja, joka käyttää vain 18h tiedonhankinnan ja raportoinnin ohjaukseen sekä johtoryhmän kokouksiin. Ohjausresurssin vähyyttä kompensoidaan arviointikriteerien läpinäkyvyydellä. Opintojakson numeroarviointia (1–5) tukevaan arviointimatriisiin (ote kuviossa 1) on kiteytetty asiat, joita opintojakson arvioinnissa pidetään tärkeinä.

 

kuvio-1-molin-juustila

Kuvio 1. Ote Research and Development Project -opintojakson arviointimatriisista, jossa näkyy arviointikohteiden numeroarvioinnin pohjana käytettyjä laadullisia luonnehdintoja

 

Opintojakson alussa pidetään pakollinen aloitusluento (3–4h), jolloin käydään läpi kurssin suorittamiseen liittyviä asioita, osaamistavoitteita, arviointimatriisia sekä muita käytännön järjestelyitä. Ammattimaisen projektijohtamisen lisäksi opiskelijat keskittyvät asiantuntijuuden rakentamiseen osana projektityöskentelyä. Opiskelijat etsivät projektiaan tukevaa tutkimustietoa tai muuta ajankohtaista asiantuntijatietoa, kuten kehittäjien keskustelupalstoja tai patentteja.

Opintojakso edellyttää opiskelijalta sitoutumista. Koska moni maisterivaiheen opiskelija tekee opintojensa ohella jo alan töitä, kurssin suorittaminen on koettu hankalana johtuen sen laajuudesta (260h) ja sitovuudesta. Opintojakso jää helposti pullonkaulaksi hidastamaan valmistumista. Opiskelija on voinut suorittaa projektin myös työpaikalleen, mikäli työnantaja on jättänyt projektitilauksen ja näin sitoutunut toimimaan tilaajana opintojaksolla. Sitoutuminen edellyttää koko projektiryhmän työn järjestämistä sekä osallistumista projektin johtoryhmätyöskentelyyn (vähintään 3 kokousta), mikä tarkoittaa yritykselle vähintään n. 20h panostusta. On varsin ymmärrettävää, etteivät kaikki yritykset ole tähän valmiita, eikä tämä vaihtoehto ole jokaiselle työssä käyvälle opiskelijalle mahdollinen.

 

Kehittämishankkeen toteutus

Tässä kehittämishankkeessa Research and Development Project -opintojakso toteutettiin työssäkäyvän opiskelijan työpaikalla omana projektina. Tavoitteena oli, että ohjausresurssi ei ylitä yhden opiskelijan ohjausresurssia (18h/3opiskelijaa = 6h) eikä opintojakson tavoitteista tingitä. Ennakkovaatimuksena oli, että opiskelija saa työnantajan nimeämään ja sitouttamaan itselleen mentorin työpaikaltaan, joka vastaa siitä, että opintojakson suorittaminen tulee näkyväksi ja huomioiduksi työpaikalla.

Kehittämishankkeeseen valittiin syksyllä 2016 kaksi pilottiopiskelijaa, jotka molemmat aloittivat pienen projektin vetäjinä työpaikallaan. Molempien osalta toteutus käynnistyi aloitustapaamisella (1h) ohjaajan kanssa, jolloin käytiin läpi osaamistavoitteet ja arviointimatriisi sekä keskusteltiin siitä, miten nämä ovat saavutettavissa työpaikalla. Tapaamisessa keskusteltiin myös työprojektista, jossa opintojakso toteutetaan ja siihen liittyvästä asiantuntijuudesta, josta opiskelija tulisi hankkimaan tietoa. Sovittiin kurssin arvioinniksi ”hyväksytty” tavoitellen kolmosen suoritusta. Toteutuksen tueksi laadittiin lomake (kuvio 2), joka toisaalta ohjeisti opintojakson toteutusta jäsentämällä erilaisten tehtävien ja niistä syntyvien näytteiden kytkeytymistä varsinaiseen projektityöhön ja toisaalta tuki työnantajan, ohjaajan sekä opiskelijan keskinäistä vuorovaikutusta projektin edetessä sekä työnantajan sitoutumista hankkeeseen (allekirjoituksin).

 

kuvio-2-molin-juustila

Kuvio 2. Ote itsenäisen toteutuksen lomakkeesta, joka jäsentää erilaisia oppimistekoja ja niistä syntyviä näytteitä sekä toimii työnantajan, ohjaajan ja opiskelijan vuorovaikutuksen tukena

 

Opiskelija oli vastuussa toteutuksen etenemisestä itsenäisesti ja täydensi lomakkeelle päivämäärän aina kun jokin tehtävä tuli hoidetuksi ja hyväksytyksi. Toteutuksessa hyödynnettiin myös opintojaksolla käytössä olleita materiaaleja, kuten projektimanuaalia ja projektin lopuksi laadittavaa osaamisen näyteportfoliota opintojakson arvioinnin tukena. Osaamistavoitteiden varmistamiseksi toteutukseen sisällytettiin muutamia tilaisuuksia, joihin opiskelijan toivottiin osallistuvan mentorin myötävaikutuksesta: johtotason kokousosallistuminen, projektin tilanneselvitys johtotasolla sekä asiantuntijaesitys. Tavoitteena oli, että ainakin yksi näistä tilaisuuksista sisältäisi myös viestintää kyseisen projektin asiakkaan kanssa. Opiskelijalta edellytettiin reflektiivisiä päiväkirjamuistioita tilaisuuksista. Kuviossa 3 on rakennekaavio toteutuksesta.

 

kuvio-3-molin-juustila.PNG

Kuvio 3. Research and Development Project -opintojakson rakenne, kun opiskelija suorittaa opintojakson itsenäisesti omalla työpaikallaan

 

Aloitustapaamisen jälkeen opiskelija aloitti perehtymisen sovittuun aiheeseen laatimalla itsenäisesti asiantuntijuusraportin, jota ohjaaja kommentoi (1h). Projektisuunnitelman osalta oppimistehtävänä reflektoitiin yrityksen todellista suunnitelmaa projektimanuaalin pohjaa vasten. Projektin puolessa välissä opiskelija laati väliraportin oman työnsä etenemisestä suhteessa suunniteltuun, ja esitteli raportin mahdollisuuksien mukaan itseään ylemmällä johtotasolla. Projektin aikana pidettävä asiantuntijaesitys toteutettiin mentorin kanssa sopivaksi katsotussa tilanteessa ja sopivaksi katsotulle yleisölle. Molemmat pilottiopiskelijat pitivät esityksen projektin lopussa omalle projektiryhmälleen. Kaikista tehtävistä laadittiin myös päiväkirjareflektiot, joita ohjaaja kommentoi (3h). Projektin lopuksi opiskelija laati projektin loppuraportin projektimanuaalin raporttipohjalle sekä oman näyteportfolionsa. Lopputapaamisessa ohjaajan kanssa (1h) keskusteltiin toteutuksen onnistumisesta ja parannusehdotuksista.

 

Kokemukset ja pohdinta

Kehittämishankkeen kahdesta pilottiopiskelijasta toinen onnistui suorittamaan kurssin tavoiteajassa ja toisella suoritus venyi pitkälle kevääseen 2017. Opintojakson normaalitoteutuksessa on projektin resurssit (260h/opiskelija) ja aikataulu (syyskuu-joulukuu) etukäteen kiinnitettyjä, mutta työelämässä projektin tuloskolmion (tavoitteet, resurssit ja aikataulu) kaikki osa-alueet voivat perustellusti muuttua. Ohjaajan työn organisoinnin kannalta aikataulun venyminen on haasteellista. Kokemus osoitti, että opiskelijan pitää olla todella sitoutunut opintojakson suorittamiseen ja hänen tulee olla itse aktiivinen ohjaajan suuntaan. Mikäli opiskelija ei itse seuraa edistymistään ja pyydä palautetta, ohjaaja voi helposti unohtaa hänet etenkin aikataulun venyessä yli normaalin kurssiaikataulun.

Molemmat opiskelijat löysivät helposti mentorit työpaikaltaan. Mentorit olivat sitoutuneita, suhtautuivat kokeiluun positiivisesti ja heillä oli halu saada toteutusmalli onnistumaan. Toisen pilotin opiskelija ja mentori tapasivat kohtuullisen säännöllisesti koko toteutuksen ajan, mitä voi suositella jatkossakin. Työpaikalla oli nähty mielekkäänä hyödyntää tätä ratkaisua osana opiskelijan kouluttamista projektipäällikön vastuuseen. Johtotason kokousosallistumisen järjestyminen osoittautui yllättävän haasteelliseksi, mutta oli lopulta vaivan arvoista. Toisessa pilotissa sekä opiskelija että mentori olivat välillä molemmat yllättäen isyyslomalla kahden kuukauden ajan, mikä osaltaan vaikutti projektin aikataulun venymiseen. Yritys oli edellistä ”ketterämpi” kehitystyössään eikä johtotason tilaisuuksien järjestämisessä ollut esteitä. Tosin nämä eivät siten muodollisuudeltaan vastanneet täysin kurssin tavoitteita. Palautteessa nousi esiin, että opiskelija voisi reflektoida myös mentorin toimintaa ja mentorilta voisi vastaavasti pyytää palautetta opiskelijan kurssisuorituksesta. Kenties mentorin, ohjaajan ja opiskelijan vuorovaikutusta ja mentorin sitoutumista voisi parhaiten kehittää järjestämällä lyhyt puhelinpalaveri toteutuksen alussa ja lopussa. Tämä samalla korvaisi lomakkeen allekirjoituksiin perustuvan lähestymistavan, joka tuntui hankalalta.

Molemmat pilottiopiskelijat osallistuivat aloitusluennolle ja kokivat sen hyödylliseksi. Aloitustapaaminen ja ohjaajan kanssa yhdessä sovittuihin materiaaleihin tutustuminen voisivat kuitenkin riittää orientaationa tällaisessa toteutustavassa. Ennakkoon epäilytti, josko oman asiantuntijuuden rakentaminen ja sen reflektointi koettaisiin ylimääräiseksi lisätyöksi, jonka sovittaminen aitoihin työkäytänteisiin saattaisi osoittautua haasteelliseksi. Yllättäen pilottihankkeissa vastaanotto oli kuitenkin varsin positiivista ja asiantuntijuuden systemaattinen rakentaminen ja sen dokumentointi projektin kuluessa herätti työpaikalla yleisempääkin mielenkiintoa. Lopuksi pilottien arviointi tuotti hämmennystä. Opiskelijan laatima näyteportfolio liitteineen osoittautui toisen pilotin kohdalla niin perusteelliseksi, että sen numeroarviointi olisi hyvinkin voinut olla mahdollista. Esimerkiksi opiskelijan laatimat päiväkirjareflektiot vaikuttivat todella hyviltä ja asiantuntijuuden esitysdiat erinomaisilta. Sen sijaan toisen pilottiopiskelijan laatimat dokumentit olivat varsin minimaalisia ja olisivat kaivanneet monelta osin parannuksia. Opiskelijan oma sitoutuminen ja vastuu oman suorituksensa dokumentoinnista ja edistymisestä siis korostui entisestään, mutta myös yrityksessä vallitsevien projektikäytäntöjen kypsyys sekä mentorin sitoutuminen näyttävät heijastuvan opiskelijan suorituksiin. Näin ollen ”hyväksytty” suoritus on suositus myös jatkossa.

Ohjaajan kannalta kokemus on hämmentävän positiivinen. Laajemmin tarkasteltuna hanketta voi pitää yhdenlaisena keinona lisätä yritysten ja yliopiston yhteistyötä opintojen edistämiseksi (Tynjälä, 2008). Tällä tavalla jalkautumalla opiskelijan työpaikalle on opiskelijan välityksellä mahdollista päästä aitiopaikalle kohtaamaan työelämän muuttuvia osaamistarpeita. Kenties perinteistä kurssiprojektia paremmin tämä toteutus myös edistää asiantuntijuuden rakentamisen käytänteiden integroimista osaksi aitoja työkäytänteitä. Tämä osaltaan tukee jatkuvaa työssäoppimisen mallia, uusien tietojen omaksumista ja näiden tietojen pohjalta uusien taitojen kartuttamista (World Economic Forum, 2016). Parhaimmillaan yliopisto-ohjaus tuo mukanaan uutta näkökulmaa myös työpaikalle.

 

Lähteet

Tynjälä, P. (2008). Perspectives into learning at the workplace. Educational Research Review, 3, 130–154. Haettu osoitteesta https://doi.org/10.1016/j.edurev.2007.12.001

Tynjälä, P., Pirhonen, M., Vartiainen, T. & Helle, L. (2009). Educating IT project managers through project-based learning: A working-life perspective. Communications of the Association for Information Systems, 24, 270–288. Haettu osoitteesta https://doi.org/10.17705/1CAIS.02416

Tyyli. (29.1.2018). Tyyli – Työelämäjaksoja ja työssäoppimista yliopisto-opintoihin 2015–2017. Haettu osoitteesta https://tyylihanke.wordpress.com/

World Economic Forum. (2016). The Future of jobs – employment, skills and workforce strategy for the fourth industrial revolution (Global Challenge Insight Report). Haettu osoitteesta http://www3.weforum.org/docs/WEF_Future_of_Jobs.pdf

 

 

 

 

 

No comments yet

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.