Uudistetun erikoispsykologikoulutuksen työelämäyhteydet

Kari Lehti

kari.lehti@helsinki.fi

(PDF)

Vuoden 2015 alussa tuli voimaan lakiuudistus, joka tähtää huippuasiantuntemuksen ja asiantuntijuuden kehittämiseen yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa. Lain määrittelemät erikoistumiskoulutukset ovat uusi koulutusmuoto, jolla vahvistetaan työelämässä toimivien asiantuntijoiden ammatillista kehittymistä.

Yksi uudistuksen olennaisista elementeistä on korkeakoulujen yhteistyö työelämän kanssa. Yliopistolain 7 a §:ssä todetaan, että erikoistumiskoulutusten valmistelussa ”on tehtävä yhteistyötä työ- ja elinkeinoelämän edustajien kanssa”. Lisäksi lain esitöissä todetaan, että erikoistumiskoulutukset ”perustuvat työelämän ja työelämässä toimivien asiantuntijoiden ja sellaisiksi tähtäävien tarpeisiin”. Näiden tarpeiden selvittämiseksi toimiva yhteys korkeakoulujen ja työelämän välillä on välttämätön.

Psykologian alalla ammatillisen kehittymisen tarve on tunnistettu jo pitkään, ja erikoispsykologikoulutus on yli 20 vuoden ajan antanut psykologeille työssään tarvitsemia valmiuksia. Erikoistumiskoulutuksia koskeva uudistus potkaisi liikkeelle myös erikoispsykologien koulutuksen uudistamisen. Uudistuksen koordinointivastuu lankesi luonnostaan kansalliselle Psykonet-yliopistoverkostolle.

Erikoispsykologikoulutuksia uudistettaessa on otettu ja pidetty yhteyttä useisiin työelämän tahoihin. Tiivis yhteys on jo aiemmin ollut Psykologiliittoon, mutta tämän lisäksi yhteyttä otettiin yhteyttä kattavasti sosiaali- ja terveysalan julkisiin ja yksityisiin toimijoihin.

Keväällä 2015 Psykonet järjesti seminaarin otsikolla ”Erikoispsykologikoulutus ja työelämä”. Seminaarissa työelämän edustajia olivat lähettäneet muun muassa HYKS, TE-keskukset, Tampereen kaupunki ja yksityiset terveysalan yritykset. Seminaarin aikana todettiin moneen otteeseen erikoispsykologikoulutuksen tärkeys. Toisaalta erikoispsykologikoulutuksen katsottiin palvelleen työelämän tarpeita eri tavoin erikoisalasta riippuen.

Työelämän edustajat näkivät tärkeäksi, että työnantajien tietoisuutta erikoispsykologikoulutuksista lisättäisiin – tämän katsottiin kohottavan paitsi koulutuksen arvostusta, mahdollisesti myös erikoispsykologin palkkatasoa. Tietoisuuden lisäämisen ja erikoispsykologin osaamisen kirkastamisen katsottiin edellyttävän aktiivista toimintaa erikoispsykologeilta itseltään. Yleisesti erikoispsykologikoulutuksen toivottiin vahvistavan kykyä oman asiantuntijuuden artikuloimiseen ja näkyväksi tekemiseen erilaisissa verkostoissa.

Työelämän edustajien puheenvuoroissa erikoispsykologilta kaivattiin myös keskeneräisyyden sietämistä, konsultoivaa työotetta sekä rohkeutta hakeutua myös perinteisen hoitotyön ulkopuolisiin tehtäviin, kuten kehittämis- ja suunnitteluprojekteihin. Tärkeäksi taidoksi nähtiin myös kyky kehittää omaa osaamista joustavasti yhteistyössä muiden kanssa. Tieteellisyyttä, teoreettisen tiedon hallitsemista ja kykyä tieteelliseen kirjoittamiseen pidettiin tärkeinä, mutta toisaalta koulutuksen toivottiin antavan nykyistä paremmat menetelmävalmiudet käytännön työhön. Koulutukseen myös ehdotettiin sisällytettäväksi monipuolisempia koulutusmuotoja, joista osan voisi toteuttaa yhteistyössä työelämän kanssa.

Erikoispsykologikoulutuksen kehitystyötä tehtiin lisäksi laajalle vastaanottajajoukolle lähetetyllä kyselyllä. Erikoispsykologikoulutusten kehittäminen ei ole jäänyt tähän, vaan työelämällä on edustajansa jokaisen kuuden erikoispsykologikoulutuksen[1] johtoryhmässä. Lisäksi myös vuonna 2017 järjestettiin työelämäseminaari ja toteutettiin kyselytutkimus psykologien koulutustarpeista.

Psykologit toimivat asiantuntijoina monenlaisissa organisaatioissa sekä työtehtävissä, joiden menestyksekäs hoitaminen edellyttää yhä moninaisempia tietoja, taitoja ja valmiuksia. Tarve psykologisen asiantuntijatiedon laajemmalle hyödyntämiselle on ilmeinen. Asiantuntijana työskentelevän psykologin on paitsi hallittava alansa käsitteellinen, tieteellinen ja vaikuttavaksi havaittu tieto, myös kyettävä soveltamaan tätä tietoa tehokkaasti, ymmärrettävästi ja ihmisläheisesti. Erilaissa organisaatioissa työskenteleviltä asiantuntijapsykologeilta edellytetään itsenäisen, aktiivisen työotteen ohella kykyä palvella ammattitaidollaan sujuvasti myös laajempaa verkostoa.

Tämän ymmärryksen saavuttamiseksi on erittäin tärkeää jatkaa psykologien ja työelämän yhteistyötä. Psykonet-verkostolla on hyvin sujuneesta työelämäyhteistyöstä vankka kokemus.

[1] Aiemmin kehitys- ja kasvatuspsykologia, nyt lapset ja nuoret; kliininen mielenterveyspsykologia; neuropsykologia; psykoterapia; terveyspsykologia; työ- ja organisaatiopsykologia.