Skip to content

Kielen oppimisen ja opettamisen teknologiat -kurssilla katse kohti tulevaa

20.12.2017

Sanna Pelttari, Pekka Lintunen ja Maarit Mutta
sanpel@utu.fi, pekka.lintunen@utu.fi, maamut@utu.fi

 

 


 

Turun yliopiston kieli- ja käännöstieteiden laitoksessa on järjestetty neljä kertaa kielen oppimisen ja opettamisen teknologioita käsittelevä kurssi. Kurssin tavoitteena on valmentaa tulevia kieltenopettajia työelämän digihaasteisiin. Kurssilla tutustutaan teknologiavälitteiseen kielen oppimiseen ja opettamiseen teorian, käytännön ja jaetun asiantuntijuuden näkökulmista. Kurssi koostuu luennoista ja ryhmä- ja yksilötehtävistä sekä jonkin opetuskäyttöön sopivan teknologiasovelluksen esittelystä. Jaetun asiantuntijuuden periaatteesta kumpuavan kurssin on todettu vastaavan tulevien kieltenopettajien tarpeita erinomaisesti, ja se kiinnostaa laajemmalti myös muita opiskelijoita. Kysyntää tämän kaltaisiin työelämärelevanssia lisääviin kursseihin on selvästi tarjontaa enemmän.

 

Johdanto

Turun yliopiston kieli- ja käännöstieteiden laitoksessa järjestettiin keväällä 2017 neljättä kertaa Kielen oppimisen ja opettamisen teknologiat (KOOT) -kurssi. Tuleville kieltenopettajille tarkoitetun kurssin päätavoitteena on pohtia, miten kielen opettamisessa ja oppimisessa voidaan hyödyntää teknologisia välineitä, sovelluksia ja ympäristöjä. Lähtökohtana on näkemys, että nykyiset vuosisadan vaihteessa syntyneet opiskelijat ovat ns. diginatiiveja, jotka hallitsevat tietyntyyppistä arjen sosiaalisen median vuorovaikutusta, mutta joille ammatilliset digitaaliset, eri teknologioiden tukemat ympäristöt voivat olla vieraampia (Mutta, Pelttari, Lintunen, Johansson, 2014; Williams, Abraham & Bostelmann, 2014). Pitää kuitenkin huomioida, että kaikki nuoret opiskelijat eivät ole välttämättä samalla tavalla omaksuneet taitoja käyttää erilaisia digitaalisen teknologian sovelluksia. Tavoitteena on kouluttaa heitä tulevan ammattialan käytäntöihin. Kurssilla kasvatetaan opiskelijoiden tietoisuutta teknologioiden hyödyistä ja haasteista käytännönläheisesti jaetun asiantuntijuuden periaatteen avulla. Taustalla on näkemys siitä, etteivät opettajien ja opiskelijoiden roolit ole enää niin selvärajaiset, ja oppimistilanteessa käytännön vuorovaikutus on monen suuntaista (Jalkanen & Taalas, 2015; Mutta ym., 2014).

Kurssiin kuuluu seitsemän tapaamista, joilla tutustutaan teknologiavälitteiseen kielenoppimiseen (CALL, MALL) ja eri teknologisiin sovelluksiin vieraan kielen oppimisen ja opettamisen näkökulmasta (mm. sähköinen oppimisalusta Moodle, verkkomateriaalit, mobiilioppiminen, sosiaalinen media). Kurssin aikana opiskelijat pitävät myös seminaariesityksen (45 min), jonka pohjana on tutkimuskirjallisuuteen perustuva ryhmätyö jonkin kielitaidon osa-alueen kehittämiseen hyödynnettävästä sovelluksesta. Tehtävänä oli hakea aiheesta tutkimustietoa, opetella käyttämään jotakin aihepiiriin sopivaa sovellusta ja opettaa sen käyttö muille opiskelijoille. Tässä harjoituksessa kriittinen lukutaito, lähdekirjallisuuden analysointi ja toisaalta mahdollisten sovellusvaihtoehtojen puntarointi ovat avainasemassa.  Kurssin yhteistyökumppaneita ovat Sanoma Pro ja Turun yliopiston Brahea-keskuksen Areal Research and Development -yksikkö (ARD). Tässä kirjoituksessa kerrotaan kurssin kehityksestä näinä neljänä vuotena. Esimerkit ovat kevään 2017 kurssilta.

Opetustarjonnassa kurssin mentävä aukko

Kieli- ja käännöstieteiden laitoksella on järjestetty vuodesta 2014 lähtien yhä enenevissä määrin eri oppiaineiden yhteiskursseja. KOOT-kurssi on yksi niistä. Viiden opintopisteen laajuinen KOOT-kurssi on tarkoitettu pääasiassa syventävissä opinnoissa oleville tuleville kieltenopettajille. Kurssin vastuuopettajat ovat englannin, espanjan ja ranskan oppiaineista. Kurssin suunnitteluun ja järjestämiseen ryhdyttiin, koska laitoksella koettiin tarpeelliseksi vastata digiajan haasteisiin: kielten laitoksen on tarjottava kielten oppimisen ja opettamisen teknologioista ajankohtaista ja tutkimustietoon perustuvaa koulutusta tuleville kieltenopettajille.

Vuonna 2017 opiskelijat vastasivat Webropol-kyselyyn, jossa selvitettiin muun muassa opiskelijoiden kielitaitoon ja -tietoisuuteen liittyviä asioita ja opiskelijoiden näkemyksiä kielten tai kielitaidon merkityksestä tämän päivän yhteiskunnassa sekä omassa elämässään. Lisäksi kyselyllä kartoitettiin opiskelijoiden asenteita kielten opetuksen ja oppimisen teknologioita kohtaan. Kysely oli muokattu CSLP:n (Centre for the Study of Learning and Performance) teknologioiden käyttöönottoa käsittelevien kyselylomakkeiden pohjalta (ks. myös Lintunen, Mutta & Pelttari, 2017; Mutta, Lintunen & Pelttari, 2017).

Kurssi on herättänyt alusta alkaen kiinnostusta sen käytännönläheisyyden ja työelämään orientoitumisen vuoksi, mutta kurssille on päässyt vain noin kolmannes hakijoista, mikä johtuu käytetyn tietokoneluokan kapasiteetista ja kurssin keskustelevasta luonteesta. Valintakriteereinä ovat olleet ensisijaisesti suoritetut opintopisteet sekä se, että opiskelijat ovat oppimisen ja opettamisen opintopolulla. Tänä vuonna laitoksen kaikkien kieliaineiden opiskelijoilla oli mahdollisuus osallistua kurssille, kun taas aikaisempina vuosina kurssille pääsivät vain vastuuopettajien oppiaineiden opiskelijat. Taulukko 1 kuvaa kurssin kehitystä. Kurssin luentoja on vuosittain päivitetty jonkin verran, joskin aihepiirit ovat pysyneet samanlaisina.

 

Taulukko 1. KOOT-kurssin kehitys (taulukko suurenee klikkaamalla)

 

 

 

 

 

 

Opettajat antoivat kurssin alussa opiskelijoille ideoita kielen opettamisen ja oppimisen eri näkökulmista, joista opiskelijat sitten valitsivat omalle ryhmälleen sopivan. Jaetun asiantuntijuuden näkökulmasta ryhmätyöskentely toimi opiskelijoiden mukaan hyvin ja antoi arvokasta taitotietoa siitä, miten ryhmässä toimitaan ja miten kukin opettaa toinen toisilleen esimerkiksi olennaiset kohdat lukemastaan lähdekirjallisuudesta. Toisaalta esiteltävän sovelluksen haltuunotto vaati myös jakamista: joissakin tapauksissa joku ryhmän jäsenistä opetti ryhmäläisille jo hallitsemastaan sovelluksesta olennaisen ja joissakin tapauksissa ryhmäläiset oppivat yhdessä käyttämään kyseistä sovellusta. Ryhmätyöprosessin lopuksi ryhmät laativat työstään esityksen (esim. PowerPoint, Prezi tms.) kaikille kurssilaisille. Seuraavassa esimerkkejä vuoden 2017 sovelluksista ja teemoista:

Sähköiset kokeet (Sanoma Pron oppimateriaalit)
Kieliopin opetus (ViLLE)
Arviointi (SIRI-sovellus)
Käänteinen luokkahuone (PlayPosit)
Suullinen kielitaito (VoiceThread)
Sanaston oppiminen (Explain Everyhing)
Ääntäminen (Twitter)

 

Tänä vuonna seminaariesityksiin (neljä seminaaria) oli myös muutamia vapaita paikkoja kurssin ulkopuolisille, laitoksen henkilökunnalle tai muille opiskelijoille. Ulkopuoliset kuulijat tekivät sovellusesitelmistä todellisia esittelytilanteita.

Lisäksi ryhmät ovat kirjoittaneet ryhmätyöstä ja siihen liittyvästä prosessista raportin. Vuosina 2016 ja 2017 kurssin suorittamiseen on kuulunut myös ulkopuolisilta suljetun kurssiblogin ylläpitäminen. Tänä vuonna postausten määrää vähennettiin: jokainen ryhmä teki yhden blogipostauksen kurssin luennoista ja jokaisen opiskelijan vastuulla oli kirjoittaa vähintään kaksi kommenttia kevään aikana. Postaus- ja kommentointivuorot olivat etukäteen sovittuja.

 

Mitä olemme oppineet yhdessä?

Jaetun asiantuntijuuden hyödyntämisen edut ovat mittavat sekä opettajien että opiskelijoiden näkökulmasta. Opettajat kokevat sen osittain vapauttavaksi, koska sen kautta tietoisesti sallitaan tietynlainen ”keskeneräisyys” tai se, että opettajakin saa olla oppijan roolissa yhdessä opiskelijoiden kanssa. Opiskelijoita jaettu asiantuntijuus puolestaan voimaannuttaa ja antaa heille positiivista vastuuta asioiden oppimisessa ja toisaalta opettamisessa. Tämä voi parhaimmillaan motivoida asioiden aktiiviseen opiskeluun ja sitä myöten tehokkaampaan oppimiseen. Tällä kurssilla jaettu asiantuntijuus toteutui konkreettisesti sekä ryhmätöiden että bloggaamisen kautta.

Tällä kurssilla bloggaaminen toteutettiin suomeksi, koska kurssilaiset olivat eri kieliaineista. Kurssiblogit osoittavat, että postauksiin panostettiin: blogit olivat huoliteltuja ja käsittelemäänsä aihetta syvällisesti analysoivia. Vaikka kurssin blogi oli suljettu eli sinne pääsivät vain kurssille osallistujat, blogin ”julkisuus” ja vertaisarviointi asettivat riman korkeammalle verrattuna siihen, että opiskelijat olisivat vain kirjoittaneet oppimispäiväkirjaa opettajalle. Jaettu asiantuntijuus oli postauksissa implisiittisesti läsnä, sillä postaukset olivat yhdessä laadittuja. Toisaalta tiedon, mielipiteiden ynnä muun jakaminen näkyi eksplisiittisesti kommentointiosioissa, joissa toteutui varsinainen opiskelijoiden vuoropuhelu. Parhaimmissa blogeissa kerrottiin tunnilla käsitellyistä asioista ja pohdittiin niiden merkitystä suhteessa ympäröivään yhteiskuntaan.

Opiskelijoiden ryhmätyöraporteista, blogipostauksista ja -kommenteista näkee, että opiskelijat oppivat kurssin aikana sovelluksista, aiheeseen liittyvistä tutkimustuloksista sekä käytännön haasteista (mm. tekniikka, tarjonnan määrä). He oppivat myös käyttämään joitakin näistä sovelluksista yhdessä muiden kurssilaisten kanssa.

 

(1) Olen jo käynyt pedagogiset ja tämän myötä nähnyt teknologian käyttöä kouluissa käytännössä, mutta kurssilla olemassa olevien ohjelmien ja sovellusten valtava määrä ja monipuolinen kenttä tuli paremmin esille. Lisäksi seminaareissa käytiin läpi uusinta tutkimustietoa ja perehdyttiin tarkemmin hyväksi havaittuihin ohjelmiin, sekä puhuttiin paljon opetusteknologioiden lukuisista haasteista.

 


(2) Kurssilla oivalsin ehkä selkeämmin, että teknologiaa voi todellakin käyttää kaikkiin kielen osa-alueisiin, mutta myös kuinka tärkeää oikeasti oppimisen kannalta hyödyllisen sovelluksen löytyminen on.

 

Kurssin aikana toistuvasti esiin tulleiden kommenttien ja palautteen perusteella on selvää, että kevään 2017 kurssilaiset suhtautuivat lähtökohtaisesti myönteisesti teknologioiden käyttöön kielen oppimisessa ja opettamisessa. Opiskelijat pitivät kuitenkin huolestuttavana, jos teknologiaa käytetään vain teknologian vuoksi ja jos se ei palvele oppimista. Sen täytyy toimia ”virkistäjänä” ja opetuksen monipuolistajana.

 

(3) Huono opetus on sellaista, jossa teknologia kulkee itse oppimisen edellä. En pidä siitä, jos ohjelmia tai sovelluksia käytetään ”pakosta” tai ”muodin vuoksi”. Huono kielenoppimiseen valjastettu teknologia on sellaista, joka ei tarjoa oppijalle mitään tarkoituksenmukaista sisältöä.

 

Me KOOT-kurssin opettajat olemme tyytyväisiä kurssin sisältöön ja sen kehittämismahdollisuuksiin, yhteistyöhön Sanoma Pron ja Brahea-keskuksen kanssa sekä erityisesti opiskelijoiden kanssa jaetun asiantuntijuuden kautta tapahtuvaan oppimiseen.

 

Miten tästä eteenpäin?

Kurssille on jatkuvasti enemmän tulijoita kuin voimme sinne ottaa, ja osa kurssin ulkopuolelle jääneistä opiskelijoista onkin toivonut etäosallistumisvaihtoehtoa tai verkkokurssivaihtoehtoa. Suuri osa kurssin antia on kuitenkin osaamisen ja oppimisen jakaminen kontaktitunneilla, joten emme halua tulevaisuudessakaan luopua tästä, vaan mietimme millaisia hybridimuotoja olisi mahdollista kehittää. Voisiko luomamme ”perinteisen” kurssin rinnalla olla hybridikurssi, joka yhdistää verkossa tapahtuvan opetuksen (Echo 360, MOOC, Moodle) kontaktitunteihin (seminaari-istunnot) ja blogi-interaktioon? KOOT-kurssi elää ajassa ja pyrkii ennakoimaan tulevien kieltenopettajien tarvitsemia teknologisia valmiuksia myös jatkossa.

 

Sanna Pelttari työskentelee espanjan kielen yliopisto-opettajana, Pekka Lintunen toimii englannin kielen yliopistonlehtorina ja Maarit Mutta ranskan kielen yliopistonlehtorina. Kaikki ovat töissä Turun yliopistossa.

 

LÄHTEET

Arslan. R. Ş & Şahin-Kızıl, A. (2010). How can the use of blog software facilitate the writing process of English language learners? Computer Assisted Language Learning, 23 (3), 183−197.

Centre for the Study of Learning and Performance (CSLP). Kyselylomakkeet vapaasti saatavilla tutkimuskäyttöön. Luettu 13.6.2017, https://www.concordia.ca/research/learning-performance/knowledge-transfer/instruments.html.

Jalkanen, J. & Taalas, P. (2015). Monimediaisen kielten opetuksen tutkimus: teknologian integroinnista pedagogiseen kehittämiseen. Teoksessa T. Jakonen, J. Jalkanen, T. Paakkinen & M. Suni (toim.) Kielen oppimisen virtauksia. Flows of language learning. AFinLAn vuosikirja 2015. Suomen soveltavan kielitieteen yhdistyksen julkaisuja n:o 73. Jyväskylä, 172–186.

Lintunen, P., Mutta, M. & Pelttari, S. (2017). Profiling language learners in hybrid learning contexts: Learners’ perceptions. EuroCALL Review, 25 (1), 61–75. Luettu 13.6.2017, https://polipapers.upv.es/index.php/eurocall/issue/view/710.

Miyazoe, T. & Anderson, T. (2010). Learning outcomes and students’ perceptions of online writing: Simultaneous implementation of a forum, blog, and wiki in an EFL blended learning setting. System, 38, 185–199.

Mutta, M. Lintunen, P., & Pelttari, S. (2017). Kielitaito ja informaalin oppimisen kontekstit: kielten opiskelijoiden ja yhteiskuntatieteilijöiden käsityksiä kielitaidosta ja teknologioiden hyödyntämisestä oppimisen tukena.  Teoksessa S. Latomaa, N. Lilja & E. Luukka (toim.) Kielitietoisuus eriarvoistuvassa yhteiskunnassa – Language awareness in an increasingly unequal society. AFinLAn vuosikirja 2017. Jyväskylä: Suomen soveltavan kielitieteen yhdistyksen julkaisuja 75, 181–200. Saatavissa: https://journal.fi/afinlavk/issue/view/4674

Mutta, M., Pelttari, S., Lintunen, P., & Johansson, M. (2014). Tutkiva oppiminen ja vieraiden kielten opetus – diginatiivit teknologisessa oppimisympäristössä. Kieli, koulutus ja yhteiskunta. Luettu 13.6.2017, http://www.kieliverkosto.fi/article/tutkiva-oppiminen-ja-vieraiden-kielten-opetus-diginatiivit-teknologisessa-oppimisymparistossa/.

Ozkan, M. ( 2015). Wikis and blogs in foreign language learning from the perspectives of learners. Procedia – Social and Behavioral Sciences 192, 672–678.

Sun, Y. & Chang, Y. (2012). Blogging to learn: Becoming EFL academic writers through collaborative dialogues. Language Learning & Technology, 16 (1), 43–61.

Williams, L., Abraham, L. B., & Bostelmann, E. D. (2014). A survey-driven study of the use of digital tools for language learning and teaching. Teoksessa J. Pettes Guikema & L. Williams (toim.) Digital literacies in foreign and second language education. Texas State University: CALICO, 29–67.

 

PDF

No comments yet

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s