Käänteinen opetus graafisen suunnittelun koulutuksessa

Mirja Lönegren
mirja.lonegren[at]ulapland.fi

Tässä artikkelissa kuvataan opetuskokeilu, jonka tavoitteena oli hyödyntää käänteisen opetuksen menetelmää (eng. flipped clasroom) sekä aktivoivia ryhmätyöskentelymenetelmiä tietokoneohjelmistojen ja etenkin internetsivujen tuottamisessa tarvittavien HMTL-kuvauskielen ja CSS-tyyliohjeiden opetuksessa graafisen suunnittelun koulutusohjelmassa Lapin yliopistossa. Opiskelijoille annettiin itsenäiseksi oppimistehtäväksi verkkotutoriaali aiheesta HTML ja CSS. Oppiminen purettiin kontaktitunnilla aktivoivan ryhmätyöskentelymenetelmän Learning cafén keinoin. Kokeilussa opiskelijat oppivat HTML:n ja CSS:n perusteita, sekä miten hyödyntää verkossa olevia oppimateriaaleja myös tulevaisuudessa. Käänteinen luokkahuone ratkaisi opintojakson ajankäytöllisiä haasteita. Aktivoivat oppimismenetelmät tarjosivat mielekkään tavan yhdistää opiskelijoiden valmiudet itsenäiseen työskentelyyn sekä mahdollisuuden kontaktituntien käyttämiseen keskustelevaan ryhmätyöskentelyyn. Mielestäni käänteinen luokkahuone antoi aikaa ja tilaa myös erilaisille oppijoille ja aktivoi arempiakin opiskelijoita keskusteluihin kontaktitunneilla.

Julkaisun suunnittelu sähköiseen mediaan -opintojakso

Opintojakso on kuuden opintopisteen kokonaisuus Lapin yliopiston graafisen suunnittelun kandidaatin tutkinnon pääaineopinnoissa. Oppimistavoitteina on, että opiskelija osaa määritellä sähköisen julkaisun erityispiirteitä, keskeisiä termejä ja suunnitteluprosessia sekä kuvata sähköisten julkaisujen visuaalisten rakenteiden eroja eri päätelaitteille. Opiskelijat suunnittelevat ja tuottavat sähköisen julkaisun ja käyttöliittymän visuaalisen ilmeen ja esittelevät sen opintojakson lopussa. Opintojaksolla perehdytään sähköisen julkaisun visuaaliseen ja rakenteelliseen suunnitteluun sekä suunnitteluprosessiin, konseptointiin, visualisointiin ja käytettävyyteen. Opintojaksolla tutustutaan myös internetsivujen toteutuksessa tarvittavien HTML-kuvauskielen ja CSS-tyyliohjeiden perusteisiin. Opetusmenetelminä ovat luennot, harjoitukset ja itsenäinen työskentely. Graafisen suunnittelun aineopintojaksot toteutetaan pienryhmissä ja opintojaksoille osallistuu yleensä noin 15 opiskelijaa.

Opintojaksoa uudistettiin vuonna 2015, jolloin opintopisteet laajenivat kolmesta opintopisteestä kuuteen opintopisteeseen, ja siihen liitettiin sisältöjä opintosuunnitelmasta poistuvilta opintojaksoilta. Aikaisemmin omina opintojaksoinaan toteutetut graafisen suunnittelun ohjelmisto-opetukset sisällytettiin graafisen suunnittelun pääaineen opintojaksoihin.

Käänteisen opetuksen kokeilun lähtökohdat

Tutustuin käänteinen luokkahuone ja Learning café -menetelmiin pedagogisten opintojeni työpajapäivillä, joissa tutustuimme aktivoiviin opetusmenetelmiin. Käänteinen luokkahuone voidaan yksinkertaisimmillaan määritellä siten, että opetustapahtumat, jotka ovat ennen tapahtuneet luokkahuoneessa, tapahtuvat nyt luokkahuoneen ulkopuolella (Lage, Platt, & Treglia, 2000). Bergmann ja Sams (2014) näkevät käänteisen opetuksen niin, että opettaminen jaetaan yksilölle luokan ulkopuolella (videot tai muu oppimissisältö), ja strategisempi yhteinen aika luokkahuoneessa käytetään ryhmätöihin ja yksilölliseen ohjaamiseen.

Halusin kehittää opintojakson opettajavetoista luennointia vuorovaikutteisemmaksi sekä aktivoida opiskelijoita syventymään käsiteltäviin aiheisiin itsenäisesti. Kokeilin käytännössä, voisiko käänteinen opetus helpottaa opintojakson ajankäytöllisiä haasteita ja antaa tilaa vuorovaikutukselle ja yhteisille pohdinnoille.

Toteutin keväällä 2016 opetuskokeilun, jonka tavoitteena oli hyödyntää aktivoivia opetusmenetelmiä tietokoneohjelmistojen ja etenkin HTML:n ja CSS:n opetuksessa. Opintojakson oppimistavoitteiden ja sisällön laajuus sekä rajallinen kontaktituntien määrä kannustivat opetuskokeilun toteuttamiseen. Haasteita HTML-kielen ja CSS-tyyliohjeiden opetuksessa – tai yleensäkin tietokoneohjelmistojen opetuksessa – ovat hitaus ja opiskelijoiden erilaiset valmiudet työskentelyyn tietokoneilla. Usein yksittäisen opiskelijan ongelmat kuluttavat opiskelijaryhmän yhteistä kontaktituntiaikaa. Esimerkiksi koodikielten perusteiden opiskelussa yhdellä opiskelijalla voi olla vaikeuksia edetä tehtävässä. Usein opettaja joutuu keskeyttämään yhteisen opetuksen ja löytämään ratkaisun opiskelijan ongelmaan.

Toteutus

Opiskelijat ohjeistettiin suorittamaan itsenäisenä oppimistehtävänä Codeacademyn tutoriaali: HTML & CSS. Tehtävät pohjautuvat reaalimaailman esimerkkeihin, ja opiskelija voi myöhemmin soveltaa oppimaansa itsenäiseen työskentelyyn. Tutoriaalin arvioitu suorittamisaika on 7 tuntia. Käytännössä opiskelijat suorittivat oppimistehtävän suullisen kyselyn perusteella 4–9 tunnissa. Jokaisen opiskelijan edistyminen oppimistehtävässä tarkastettiin kontaktitunnilla. Keskustelin myös henkilökohtaisesti jokaisen opiskelijan kanssa oppimistehtävän tekemisestä ja siihen liittyvästä aihepiiristä yhteisillä tapaamiskerroilla.

Oppiminen purettiin HTML & CSS -Learning caféssa kontaktitunnilla. Tarkoituksena oli aktivoida opiskelijoita keskustelemaan, jakamaan kokemuksiaan sekä rakentamaan myös yhteisiä näkemyksiä käsiteltävästä aiheesta. Learning café on ryhmätyöskentelymenetelmä, joka luetaan aktivoiviin opetusmenetelmiin (Ylitalo, 2012). Learning cafén suunnittelussa hyödynsin opettajan pedagogisten opintojen aktivoivien työtapojen työpajapäivien kokemuksia sekä kirjallista materiaalia (Ylitalo, 2012; Hyppönen & Linden, 2009).

HTML & CSS -Learning caféssa opetustilan pöydät järjestettiin kahvilamaisesti. Esittelin opiskelijoille päivän aiheen ja aikataulun sekä pidin lyhyen (15 min) kertaavan ja pohjustavan luennon käsiteltävästä aiheesta. Luennon tarkoituksena oli pohjustaa Learning cafén opetustilannetta yhdessä opiskelijoiden tekemän verkkotutoriaalin kanssa. Luennolla esittelin myös Learning cafén toimintaperiaatteet. Opiskelijat asettuivat pöytiin pieniin, 3–4 hengen ryhmiin. Pöytiä oli kolme, ja niihin oli ennakkoon aseteltu isot julisteet, keskusteluun johdattelevat kysymykset ja kyniä.

Jokaisesta pöydästä valittiin kirjuri, joka pysyi paikallaan, kun muut ryhmän jäsenet vaihtoivat pöytää. Kirjuri kirjoitti keskustelun tulokset paperille tiivistetysti. Kaikki opiskelijat kävivät joka pöydässä osallistuen pöytien teemojen keskusteluihin. Aikaraja pöydissä oli enintään 15 minuuttia, jonka jälkeen opiskelijat vaihtoivat pöytää. Opiskelutilanteeseen haettiin rentoa kahvilamaista ilmapiiriä, joka rohkaisee keskusteluun. Pöytiin jäävä kirjuri esitteli uudelle ryhmälle aikaisempien ryhmien keskusteluiden tulokset. Uudet pöydän jäsenet saivat lisätä uusia näkökulmia, kommentteja ja kysymyksiä. Kun opiskelijat olivat vierailleet jokaisessa pöydässä, kirjurit nostivat julisteet seinälle ja esittelivät yhteisesti kaikkien teemojen koonnit. Keskustelua virisi myös tässä vaiheessa, ja opettaja ja opiskelijat nostivat vieläkin esiin kysymyksiä, kokemuksia ja tuntemuksia aiheesta.

HTML & CSS -Learning caféssa syntyi virkeitä keskusteluita aiheesta, josta on kokemukseni mukaan hankala saada keskustelua aikaiseksi opettajavetoisessa opetustilanteessa. Keskusteluissa pohdittiin esimerkiksi, mitä hyötyä opiskelijoille olisi tulevaisuudessa HTML:n ja CSS:n osaamisesta sekä itsenäisestä opiskelusta. Taulukossa 1 on esitetty learning caféiden teemat ja opiskelijoiden koonnit kurssista.

Taulukko 1. HTML & CSS -Learning cafén teemat ja opiskelijoiden yhteiset koonnit

Pohdinta

Lopuksi arvioin aktivoivien oppimismenetelmien ja käänteisen luokkahuoneen toimivuutta osana opintojakson kokonaisuutta opettajan näkökulmasta ja opiskelijoiden suullisen sekä kirjallisen palautteen perusteella. Opettajan näkökulmasta opetuskokeilu onnistui. Hidas opettajavetoinen ohjelmisto-opetus siirtyi opiskelijan itsenäiseksi työskentelyksi avaten aikaa keskusteluihin ja yksilölliseen ohjaamiseen kontaktitunneilla. Käänteinen luokkahuone tarjosi mielekkään tavan yhdistää opiskelijoiden valmiudet itsenäiseen työskentelyyn sekä mahdollisuuden kontaktituntien käyttämiseen keskustelevaan ryhmätyöskentelyyn.

Opiskelijat oppivat HTML:n ja CSS:n perusteita sekä sen, miten hyödyntää verkossa olevia oppimismateriaaleja. Tulevaisuudessa on tärkeä päivittää ammattiosaamista itsenäisesti, ja tästä kokeilusta opiskelijat saivat kokemusta verkkomateriaalin hyödyntämisestä itsenäisessä oppimisessa. Tutkimusten mukaan yhteiskunta ja työelämän rakenteet ovat muuttuneet, ja elinikäinen oppiminen on nostettu tärkeäksi yksilölle. Ennen normaalina ja ihanteena pidettiin yhtä pysyvää työpaikkaa. Tällä hetkellä yksilön työuran nähdään koostuvan pirstaleisista työsuhteista ja ehkäpä siinä välillä tapahtuvasta oppimisesta ja itsensä kehittämisestä. (Malinen & Sallila, 2005.)

Palautteen perusteella opiskelijat kokivat itsenäisen oppimistehtävän hyödylliseksi. Opiskelijat kokivat oppimisen mielekkääksi, sillä he saivat edetä tehtävissä yksilölliseen tahtiinsa. Verkkotutoriaalin tekeminen tuntui opiskelijoista jopa ajanvietteeltä, ja sitä verrattiin ongelmanratkaisupeleihin.

”Tutoriaalit oli yllättävän hyvä keino opetella asioita, jokainen sai mennä omaan tahtiin ja tarvittaessa oli kuitenkin mahdollisuus kysyä apua opettajalta.”

”Erilaisten tutoriaalien seuraaminen ja käyttö itsenäisessä työskentelyssä oli iso apu oppimisessa. Lisäksi Codecademyn avulla koodeihin perehtyminen oli jännää ja hauskaa, vaikka välillä meinasi mennä kuppi nurin.”

Graafisen suunnittelun opiskelijat olivat opetuskokeilussa erittäin aktiivisia. Aikaisemmissa tutkimuksissa on kuitenkin ilmennyt, että kaikilla opiskelijoilla ei aina ole valmiuksia itsenäiseen oppimiseen ja oppimisresurssien käyttämiseen. Kypsemmillä opiskelijoilla voi olla enemmän valmiuksia itsenäiseen opiskeluun ja erilaisiin oppimisen malleihin. Joskus ongelmaksi myös voi koitua, että opiskelijoille annetaan verkkoresursseja, mutta he eivät käytä niitä. (McNamara, 2015.)

Kokeilua voidaan jatkaa myös muilla opintojaksoilla. Lisänä opiskelijat voisivat ryhmäytyä vaikkapa sosiaalisissa medioissa, jolloin he saisivat tukea esimerkiksi tutoriaalien tekemiseen vertaisiltaan. Jos opettajakin olisi mukana sosiaalisen median ryhmissä, tämä vaatisi opettajan reaktioajalta paljon ja mielestäni kuormittaisi myös iltoja.

Learning cafén keskusteluissa opiskelijat oppivat myös toisiltaan ja reflektoivat kokemuksiaan yhdessä. Mielestäni opetuskokeilussani aktivoivat ryhmäkeskustelut rohkaisivat hiljaisempiakin opiskelijoita jakamaan kokemuksiaan käsiteltävästä aiheesta.

Ryhmäkeskustelut kannustivat arvioimaan omaa oppimistapaa ja liittämään opittua asiaa tulevaisuudessa graafisella alalla työskentelyyn. Koin opettajana yhteiset kontaktitunnit opiskelijoiden kanssa erittäin mielekkäiksi ja innostaviksi vuorovaikutuksen ja kiinnostavien keskusteluiden myötä.

Mirja Lönegren työskentelee graafisen suunnittelun yliopistonlehtorina Lapin yliopistossa.

Internetsivut

https://www.codecademy.com/learn/web

LÄHTEET

Bergmann J., & Sams A. (2014). Flipped learning: gateway to student engagement. Eugene: International Society for Technology in Education.

Hyppönen, O., & Lindén, S. (2009). Opettajan käsikirja – opintojaksojen rakenteet, opetusmenetelmät ja arviointi. Teknillisen korkeakoulun Opetuksen ja opiskelun tuen julkaisuja 4/2009. Espoo: Teknillinen korkeakoulu, Opetuksen ja opiskelun tuki.

Lage, M. J., & Platt, G. J., & Treglia, M. (2000). Inverting the classroom: A gateway to creating an inclusive learning environment. Journal of Economic Education, 31, 30–43.

Malinen, A., & Sallila, P. (2005). Elämänlaajuinen oppiminen ja aikuiskasvatus. Helsinki: Kansanvalistusseura.

McNamara, P. (2015). The influence of MOOCs to enhance graphic design education. Art, Design & Communication in Higher Education, 14 (1), 57–69.

Ylitalo, A. (2012). Aktivoivia opetusmenetelmiä -luentosarja. Tritorian EduLab. Luettu 13.9.2016, http://www.slideshare.net/aylitalo/aktivoivia-opetusmenetelmi.

PDF