Modernit opetustilat yliopistossa
Mika Pulkkinen & Ritva Tuunila
mika.pulkkinen@lut.fi, ritva.tuunila@lut.fi
Perinteiset luennot perinteisessä luentosalissa eivät juurikaan aktivoi opiskelijoita. Myöskään opettajan ei ole helppoa lähteä aktivoimaan opiskelijoita opetustilojen kiinteiden rakenteiden ja koululuokkamaisuuden vuoksi. Usein opetus tällaisissa perinteisissä opetustiloissa onkin luentomuotoista ja opettajakeskeistä. Moderneilla ja opiskelijan aktivointia mahdollistavilla opetustiloilla, jotka sopivat perinteistä luentosalia paremmin esimerkiksi ryhmätyöskentelyyn, voidaan rikkoa perinteisen luennon kaavaa. Lappeenrannan teknillisellä yliopistolla päätettiin vuonna 2014 remontoida opetustiloja. Tavoitteena oli luoda nykyaikainen, sekä opetusta että oppimista tukeva oppimisympäristö, joka olisi samalla monimuotoinen, muunneltava ja viihtyisä.
Johdanto
Lindholm-Ylänne, Mikkonen, Heikkilä, Parpala ja Pyhältö (2009) toteavat, että vuorovaikutteinen työskentely innostaa ja edesauttaa oppimista. Myös Brooks (2011) on tutkimuksessaan verrannut oppimistuloksia perinteisen ja oppimista aktivoivan luokkahuoneen välillä ja havainnut aktivoivan opetustilan vaikuttavan oppimiseen positiivisesti. Freeman ym. (2014) ovat verranneet aktivoivaa opetusta ja perinteistä luennointia. Heidän mukaansa keskimääräiset oppimistulokset paranevat, kun opetus on aktivoivaa, ja toisaalta perinteiseen luento-opetukseen osallistuvilla opiskelijoilla on suurempi todennäköisyys epäonnistua kurssin osaamistavoitteiden saavuttamisessa.
Opetustilojen modernisoinnin suunnittelu ja toteutus
Lappeenrannan teknillinen yliopisto (LUT) ja Suomen Yliopistokiinteistöt Oy (SYK) päättivät vuonna 2014 uudistaa joitakin LUT:n opetustiloja. Uudistus toteutettiin osana SYK:n RYM SHOK Sisäympäristö -tutkimusohjelmaa, ja tavoitteena oli nykyaikainen, opetusta ja oppimista tukeva oppimisympäristö, joka olisi samalla monimuotoinen, muunneltava ja viihtyisä. Kymenlaakson ammattikorkeakoulun muotoilun opiskelija Kati Anttonen toteutti uudistustyön tila- ja sisustussuunnittelun opinnäytetyönä, jossa hän tutki moderneja oppimisympäristöjä. Opinnäytetyössään Anttonen (2014) piti suunnittelun lähtökohtana tilojen monimuotoisuutta ja muunneltavuutta. Hän huomioi käyttäjien toiveet tilasuunnittelussa ja listasi niistä tärkeimmiksi opetuksen, keskustelun, luovan työn, ryhmätyöskentelyn, tutkimustyön ja oleskelun. Yhtenä lähtökohtana suunnittelussa oli myös luonto, joka näkyy tilojen väreissä ja graafisissa elementeissä.
Anttonen (2014) totesi kalusteiden mahdollistavan muunneltavuuden joustavasti aina perinteisestä opetuksesta ryhmätyöskentelyyn, eikä hän unohtanut tilojen viihtyisyyttä. Hänen mukaansa opetusteknologian hyödyntäminen opetuksessa tukee monikäyttöisyyttä, ja kirjoittamisen ja piirtämisen mahdollistavat seinät edesauttavat oppimisprosessien luovuutta.
Yksi perinteinen pulpettikalusteinen 80-paikkainen luentosali ja yksi laboratorion työtila remontoitiin täysin, ja lisäksi muita opetustiloja uudistettiin. Luentosali oli aiemmin jaettava tila, mutta käytännössä tilaa käytettiin yhtenäisenä, koska sen toisessa päässä oli vain liitutaulu.
Luentosalin seinä- ja lattiapinnat uusittiin ja kalusteet vaihdettiin siirreltäviksi. Saliin tuotiin siirrettäviä kompakteja valkotauluja, ja isoja seinäpintoja pinnoitettiin niin, että niihin pystyi kirjoittamaan valkotaulutusseilla. Myös opiskelijoiden omien laitteiden käyttö huomioitiin tuomalla siirreltäviä sähköpistokepylväitä keskelle salia. Saliin tuotiin myös uutta opetusteknologiaa. Luentosalin toiseen päähän sijoitettiin perinteinen PC:n ja datatykin järjestelmä älypaneelilla varustettuna, ja toiseen päähän sijoitettiin kaksi älytaulua mahdollistamaan monimuotoisen opetuksen ja ryhmätyöskentelyn salissa. Lisäksi saliin asennettiin myöhemmin Echo360-luentotallennusjärjestelmä.
Uudistetun luentosalin takaosa, jossa on kaksi isoa älytaulua. Kuva: Mika Pulkkinen.
Luentosalin etuosa, jossa pieni älypaneeli. Kuva: Mika Pulkkinen.
Laboratorion työtilasta tehtiin yhdistetty neuvottelu- ja ryhmätyötila, jossa uusittiin myös pinnat. Tila kalustettiin siirrettävillä tuoleilla ja pöydillä. Lisäksi tilaan asennettiin älytaulu. Tila suunniteltiin monikäyttöiseksi tilaksi henkilökunnalle ja opiskelijoille. Siellä voi antaa pienryhmäopetusta, järjestää ryhmätyöskentelyä tai ohjausta sekä pitää kokouksia ja koulutuksia.
Uudet tilat ovat yleisilmeeltään valoisia ja rentoja. Tilojen ilmapiirin ja muunneltavuuden toivotaan auttavan opettajia monipuolistamaan opetustaan sekä tietysti inspiroivan opiskelijoiden työskentelyä. Jäykän auditoriotilan tilalle tullut muunneltava opetustila mahdollistaa pedagogisesti monimuotoisen ja vuorovaikutteisen opetustilanteen luomisen. Opettaja voi opetusteknologian ja seinäpintojen ansiosta helposti teettää esimerkiksi aktivoivia ryhmätöitä. Opiskelijoista saadaan näin aktiivisia toimijoita opetustilanteessa. Luokkatilan normaalia parempi sähköpistokevarustelu on myös helpottanut opiskelijoiden omien laitteiden käyttöä opetustilanteissa.
Opettajan kokemuksia uusista tiloista
Luentosaliin tehdyt sisustukselliset ja opetusteknologiset muutokset kannustavat opettajaa jo lähtökohtaisesti muuhun kuin perinteiseen luento-opetukseen, joka sekin kyllä on edelleen mahdollista. Tosin tilassa perinteisesti luennoidessa tulee tunne, että muut tilan tarjoamat mahdollisuudet jäävät käyttämättä. Tällöinkin opettaja voi hyödyntää älytaulua oman esityksensä havainnollistamisessa ja esimerkiksi piirtämällä linkittää luentokalvoilla olevia asioita toisiinsa, mikä voi auttaa visuaalista opiskelijaa ymmärtämään kalvoilla esitetyt asiat paremmin. Luentosalin etuosan älypaneelia voi helposti käyttää myös pienten esimerkkien esittämiseen, mutta se ei sovellu isompien harjoitustehtävien (esimerkiksi laskuharjoitusten) ratkaisualustaksi samoin kuin perinteinen piirtoheitin.
Luokkatilan isommat älytaulut soveltuvat taas hyvin vaikkapa jonkun yhdessä tehtävän esimerkki- tai ryhmätehtävän purkualustaksi. Se on opiskelijoille helppokäyttöinen ja tuntuu, että osa heistä innostuu jo siitä, että sillä pääsee tekemään itse.
Opetustilan pöydissä on pyörät, joten ne voidaan ryhmitellä erikokoisiksi ryhmiksi. Tämä taas mahdollistaa pienten ryhmätehtävien teettämisen vaivattomasti tunnin aikana. Ryhmätehtävät tukevat myös spontaania kansainvälistä ryhmäytymistä niillä opintojaksoilla, joihin osallistuu sekä suomalaisia että kansainvälisiä opiskelijoita. Myös harjoitustehtäviä tehdessään opiskelijat ikään kuin automaattisesti pohtivat ratkaisuja ryhmissä pöytäkunnittain sen sijaan, että kukin yrittäisi ratkaista tehtäviä yksin, kuten yleensä perinteisissä luokkahuoneissa tapahtuu. Opettajan rooli opetustilanteessa on muuttunut ennemminkin kyseleväksi ohjaajaksi, kun opiskelijat työstävät tehtäviä yhdessä. Tunneilla tehtävien ryhmätehtävien purkuun soveltuvat hyvin salin pikkutaulut sekä kirjoittamisen mahdollistavat seinät etenkin silloin, kun jokaisella ryhmällä on oma aihe tai aiheeseen oma näkökulma. Näin kaikkien ryhmien vastaukset jäävät kaikkien näkyville koko ajaksi ja niitä voidaan lopuksi vielä tarkastella isompana kokonaisuutena.
Pienempi remontoitu entinen laboratoriotila soveltuu erinomaisesti ryhmätöiden ohjaustapaamisiin. Tila on sopivan kokoinen 4–6 hengen ryhmätöiden käsittelyyn. Tila on suljettu ja hyvin varusteltu, joten opiskelijoiden on helppo keskittyä omaan työhönsä. Tilan opetusteknologia mahdollistaa ryhmätehtävien katselemisen sekä samanaikaisen muokkaamisen yhdessä. Tällöin muun muassa erillisten papereiden tulostamista ei tarvita.
Opiskelijoiden palautetta
Opiskelijat ovat ottaneet uudet tilat, erityisesti luentosalin, hyvin vastaan. Palautteensa mukaan he ovat muun muassa pitäneet mahdollisuudesta osallistua opetukseen tekemällä yhdessä erilaisia tehtäviä. Luentosalista ja siellä annetusta opetuksesta olemme saaneet opiskelijoilta muun muassa seuraavia kommentteja:
Tila stimuloi opiskelijaa ottamaan aktiivisemman
roolin opetustilanteessa.
Rennompi fiilis –> mukavampi opiskeluilmapiiri.
Erilaista tekemistä tunnin aikana, niin ei ehdi pitkästyä.
Johtopäätökset
Uudet opetustilat ovat saaneet positiivista palautetta niin opettajilta kuin opiskelijoiltakin, jotka molemmat kokevat niiden antavan perinteisiä opetustiloja paremmat mahdollisuudet aktiiviseen oppimiseen, aivan kuten muiden muassa Brooks (2011) ja Freeman ym. (2014) ovat tutkimuksissaan todenneet. Niin rakenteelliset tilaratkaisut kuin tiloihin asennettu uusi helppokäyttöinen opetusteknologiakin ovat merkittävässä roolissa aktivoivan opetustilanteen mahdollistajina. Tilojen uudistaminen on onnistunut, ja uudistamiselle asetetut tavoitteet ovat täyttyneet.
Kirjoittajat ovat Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta. Mika Pulkkinen toimii projektikoordinaattorina opintohallinnossa ja Ritva Tuunila tutkijaopettajana LUT School of Engineering Science -yksikössä.
LÄHTEET
Anttonen, K. (2014). Monimuotoinen oppimisympäristö – tilasuunnitelma Lappeenrannan teknilliselle yliopistolle. Opinnäytetyö, Kymenlaakson ammattikorkeakoulu. Luettu 25.11.2014, http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014081113408.
Brooks, C. D. (2011). Space matters: The impact of formal learning environments on student learning. British Journal of Educational Technology, 42 (5), 719–726.
Freeman, S., Eddya, S. L., McDonough, M., Smith, M. K., Okoroafor, N., Jordt, H., & Wenderoth, M. P. (2014). Active learning increases student performance in science, engineering, and mathematics. Proceedings of the National Academy of Sciences of the United States of America, 111 (23). Luettu 27.11.2015, http://www.pnas.org/content/111/23/8410.full.
Lindblom-Ylänne, S., Mikkonen J., Heikkilä A., Parpala A., & Pyhältö K. (2009). Oppiminen yliopistossa. Teoksessa S. Lindblom-Ylänne & A. Nevgi (toim.), Yliopisto-opettajan käsikirja (s. 70–99). Helsinki: WSOYPro.
Yliopistopedagogiikka 