Yliopistopedagogiikan opinnot Oulun yliopistossa

Merja Maikkola, Sirpa Suni & Raimo Kaasila

Oulun yliopistossa voi opiskella 25 opintopisteen laajuiset yliopistopedagogiikan opinnnot sekä 35 opintopisteen laajuiset pedagogiset opinnot. Opinnot tuottavat opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen mukaisen opettajan kelpoisuuden. Yliopistopedagogiikan 25 opintopisteen opintoihin voivat hakea kaikki Oulun yliopistossa opetustehtävissä toimivat. Pedagogisiin opintoihin voi hakea, kun 25 opintopisteen opinnot on suoritettu.

Lyhytkursseista pitkäkestoiseen koulutukseen

Oulun yliopistossa on järjestetty pedagogista lyhytkoulutusta 1970-luvulta lähtien. 1990-luvulla perustettiin hallintopalveluihin opetuksen kehittämisyksikkö, joka vastasi pedagogisen koulutuksen järjestämisestä koko yliopiston henkilökunnalle. Koulutukset olivat laajuudeltaan pääasiassa 1–15 opintoviikkoa tai -pistettä. Koulutukset pohjautuivat kokemusperäiseen ja toiminnalliseen oppimiseen sekä tutkivaan työotteeseen. 2000-luvun puolivälissä havaittiin tarve pitkäkestoisemmalle pedagogiselle koulutukselle, joka on riittävän pitkä opettajana kehittymiselle. Syksyllä 2010 yliopistopedagogiikan koulutus siirrettiin kasvatustieteiden tiedekuntaan. Vuosina 2010–2012 koulutusta toteutettiin Huippuopettajat-ESR-hankerahoituksella.

Yliopistopedagogiikkaa
henkilökunnalle ja tutkijakoululaisille

Yliopistopedagogiikan 25 opintopisteen opintoihin voivat hakea kaikki Oulun yliopistossa opetustehtävissä toimivat. Oulun yliopiston rekrytointiohjeen mukaan

Opetuspainotteisissa tehtävissä toimivien henkilöiden odotetaan suorittavan kahden vuoden kuluessa työsuhteen aloittamisesta vähintään 25 opintopisteen verran yliopistopedagogisia tai niihin rinnastettavia opintoja, ellei valitulla ole näitä opintoja suoritettuna työsuhteen alkaessa. Tämä koskee toistaiseksi tai vähintään viiden vuoden määräajaksi työsuhteeseen valittuja henkilöitä, joiden työsuhde alkaa 1.8.2012 tai sen jälkeen.

35 opintopisteen opintoihin valittavan opiskelijan edeltäviin opintoihin on kuuluttava yliopistopedagogiikan 25 opintopisteen opinnot, joihin sisältyy ohjattu ja arvioitu opetusharjoittelu. Syksystä 2012 lähtien Oulun yliopiston tutkijakoulu on organisoinut yhteistyössä kasvatustieteiden tiedekunnan kanssa tohtoriopiskelijoilleen Yliopistopedagogiikan perusteet -kurssin. Kurssin laajuus on 2 opintopistettä.

Opintojen tavoite ja opetussuunnitelma

Yliopistopedagogiikan opintojen tavoitteena on tukea opettajaidentiteetin muotoutumista, vahvistaa osaamista sekä kehittää persoonallista opetustyyliä ja -näkemystä. Tavoitteena on kehittää myös opetustaitoja ja pedagogista ajattelua sekä vahvistaa tutkivaa työotetta opetustyössä. Tavoitteena on kollegiaalinen yhteistyö yli tiedekuntarajojen. Koulutuksessa yhdistetään teoria ja käytäntö toiminnallista ja tutkivaa työotetta hyödyntäen. Koulutuksen teemoina ovat oman työn reflektointi, oman käyttöteorian näkyväksi tekeminen ja sen kautta oman osaamisen tunnistaminen, kollegiaalisuus, jaettu asiantuntijuus ja vuorovaikutus sekä yhteisistä kokemuksista oppiminen.

Yliopistopedagogiikan opinnot (25 op):

• Yliopistopedagogiikan perusteet, 11 op
• Kehittämishankkeena toteutettava ohjattu opetusharjoittelu, 9 op
• Tutkimusperustainen opettajuus, 5 op

Pedagogisten opintojen kokonaisuus yliopisto-opettajille (35 op):

• Kasvatustieteen perusopinnot, 16 op
• Ainedidaktinen tutkimus, 8 op
• Erityispedagogiikka, 2 op
• Harjoittelu (laaja-alainen opettaja), 7 op
• Reflektiivinen opettajuus, 2 op

25 opintopisteen ja 35 opintopisteen opinnot tuottavat yhdessä opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen (A865/2005) mukaisen opettajan kelpoisuuden pedagogisissa opinnoissa.

Opintojen ajoitus, tarjonta,
kesto ja opiskelijamäärät

Syksyisin alkaa yhdestä kahteen yliopistopedagogiikan opintojen 25 opintopisteen ryhmää ja yksi 35 opintopisteen ryhmä. 25 opintopisteen opintoihin otetaan 20 opiskelijaa ryhmää kohden ja 35 opintopisteen opintoihin noin 10 opiskelijaa. 25 opintopisteen opinnot kestävät kaksi vuotta. 35 opintopisteen opinnot on mitoitettu kahdelle vuodelle, mutta ne voi tehdä myös yhden vuoden aikana. Tohtoriopiskelijoiden 2 opintopisteen kurssi Yliopistopedagogiikan perusteet järjestetään syksyisin ja keväisin 20 opiskelijan ryhmissä. Ryhmiä toteutetaan kysynnän mukaan 2–3 lukukaudessa. Yksi ryhmä toteutetaan englanninkielisenä.

Opintojen tarjoaja, resurssit ja henkilökunta

Opintojen järjestämisestä ja opetussuunnitelman kehittämisestä vastaa kasvatustieteiden tiedekunta. 25 opintopisteen opintojen yhdestä ryhmästä vastaa yliopistopedagogiikan kouluttaja ja työnohjaaja sekä toisesta ryhmästä yliopistonlehtori. Uudesta tutkimusperustaisen opettajuuden kurssista vastaa opettajankoulutuksen professori, joka toimii myös yliopistopedagogiikan vastuuprofessorina. 35 opintopisteen opintoja toteuttaa lisäksi tiedekunnan muu opetushenkilökunta.

Harjoittelun toteuttaminen opinnoissa

Opettajan pedagogisiin opintoihin yliopisto-opettajille (60 op) sisältyy opetusharjoittelua 16 opintopistettä kolmessa eri opintojaksossa. Yksi harjoittelu tehdään omassa opetustyössä (9 op), toinen perus- tai toisella asteella (3 op) ja kolmas korkeakoulussa, yrityksessä tai muussa vapaavalintaisessa paikassa (4 op), kuitenkin muualla kuin omassa työpaikassa.

Omassa työssä kehittämishankkeena toteutettavan ohjatun opetusharjoittelun (9 op) tavoitteena on vahvistaa opettajaidentiteettiä ja kehittää persoonallista opetustyyliä ja -näkemystä. Tavoitteena on tutkimuksellinen ote omassa työssä. Tavoitteena on myös perehtyä omaan työympäristöön ja työhön syvällisemmin opetuksen kehittämisen ja tutkimuksen näkökulmasta. Opetusharjoittelun ohjaajana toimii mentori, joka on omalta tieteenalalta. Mentorilla tulee olla opettajanpätevyys.

Opettajan pedagogisiin opintoihin (35 op) sisältyvän harjoittelun (7 op) tavoitteena on, että yliopisto-opettaja osaa soveltaa opettajalta vaadittavaa osaamista toisella asteella ja korkea-asteella. Lisäksi keskeisenä tavoitteena on opettajan taito reflektoida laaja-alaista opettajuutta ja omaa opetusosaamista.

Muuta huomioitavaa opinnoissa

Yliopistopedagogiikan opinnot (25 op) toteutetaan niin, että opiskelijat toimivat samassa 20 opiskelijan ryhmässä koko kahden vuoden ajan. Koulutuksessa keskeistä on kokemuksellinen oppiminen ja oppimisprosessi. Koulutus poikkeaa perinteisestä yliopistokoulutuksesta, koska se sisältää paljon toiminnallista työskentelyä ja oman toiminnan reflektointia sekä opetus- ja ohjauskäytänteiden jakamista monitieteisissä pienryhmissä. Opiskelijat kertovat opinnoista muun muassa seuraavasti:

Opintojen alussa pidin tavoitteenani lähinnä oman opetuksen kehittämistä, mutta yllätyksekseni opinnot alkoivat vaikuttaa myös omaan identiteettiini positiivisessa mielessä. Tähän oli mielestäni syynä kurssilla käytetyt opetusmenetelmät intensiivisine lähipäivineen ja reflektioon ohjaavine tehtävineen ja ryhmäytyminen. ”Mukavuusalueen ulkopuolella kasvaa” sopisi kurssin motoksi.

Ennen kuin koulutus alkoi, ajattelin, että opiskelisimme ns. perinteisin menetelmin (luentoja + kalvoja) ja varasinkin ensimmäiseksi Hype-lähipäiväksi kaikenlaista oheistoimintaa. Kaltaiselleni ”introvertille” ensimmäinen lähipäivä oli suoranainen järkytys, kun istuimmekin ringissä ja ”osallistua” piti aktiivisesti jokaisen koko päivän ajan. Lähipäivän jälkeen olin aivan ”puhki” niin henkisesti, että myös fyysisesti. Seuraavia lähipäiviä oppi kuitenkin odottamaan, sillä jokaisesta on saanut paljon irti ja mielettömästi hyviä ideoita. Vaikka reflektointi ja omien ajatusten penkominen ja jäsentäminen onkin ollut välillä rankkaa, niin täytyy sanoa, että itsetuntemus on kyllä kurssin aikana lisääntynyt valtavasti.

Opetusharjoittelussa jokainen yliopistopedagogiikan opiskelija perehtyy valitsemaansa kohteeseen työelämässä. Se voi olla esimerkiksi yritys, tutkimuslaitos, järjestö, säätiö, viranomainen, kaupunki tai sairaala oman alan mukaan. Työelämään perehtymisen tavoitteena on tehostaa yhteistyötä työelämän kanssa sekä vahvistaa yliopisto-opettajien työelämätietoutta ja yliopisto-opiskelijoiden työelämäorientaation kehittymistä. Työelämätietoisuutta edistävällä harjoittelulla koulutettavat perehtyvät oman alansa työelämään ja soveltavat kokemustaan oman opetustyönsä kehittämiseen. Parhaimmillaan työelämään perehtyminen mahdollistaa uusien työelämäsuhteiden luomisen tai vahvistaa jo olemassa olevia yhteistyösuhteita.

25 opintopisteen opinnoissa korostetaan sitä, että yksilö on yhteisönsä jäsen. Muutos yksittäisen opettajan pedagogisessa toiminnassa vaikuttaa koko hänen yhteisöönsä. Opetusharjoittelun kehittämishanke nivoutuu koko työyhteisöön:

Opintojen yhteydessä tehtävä kehittämishanke liittyy keskeisesti oman työn kehittämiseen sekä verkostoitumiseen opettajakollegoiden kanssa, ja toivonkin, että työyhteisö hyötyy näistä myös hankkeen päättymisen jälkeen.

Yliopistopedagoginen tutkimus

Oulun yliopistossa aloitettiin yliopistopedagoginen tutkimus koulutuksen siirryttyä kasvatustieteiden tiedekuntaan 2010. Tutkimusryhmän vetäjänä toimii opettajankoulutuksen professori, ja ryhmän jäseninä ovat muun muassa yliopistopedagogiikan kurssien opettajat. Yliopistopedagogiikan tutkimusryhmä tutkii erityisesti yliopistopedagogisten opintojen vaikuttavuutta, kuten yliopiston opettajien opettajaidentiteetin kehittymistä opintojen aikana, heidän pedagogisen ajattelunsa ja opetuskäytäntöjensä kehittymistä, reflektiotaitojen kehittymistä, vertaistuen merkitystä, opiskelijapalautteen merkitystä ja väitöskirjaohjauksen kehittämistä.

Yliopistopedagogisessa tutkimuksessa voidaan myös hyödyntää ainedidaktiikan tutkimuksen tutkimustuloksia yliopistokontekstissa. Yliopistopedagogiikan opintoihin osallistuvat perehtyvät kasvatustieteessä käytettyihin tutkimusmenetelmiin ja tekevät opinnoissa artikkeleita muun muassa omista opetusharjoittelussa toteuttamistaan kehittämishankkeista. Artikkeleita on julkaistu hyvätasoisissa kansainvälissä tieteellisissä lehdissä. Yliopistopedagogiikan opintojen yhtenä tavoitteena onkin, että yliopisto-opettajat voivat opintojen aikana pedagogisen tutkimuksen kautta toteuttaa opetuksen ja tutkimuksen välistä vuoropuhelua. Tarkoituksena on myös, että yliopistopedagogiikan opintoihin osallistuvat saavat tutkittua tietoa eri tiedekunnissa toteutetuista opetuskokeiluista ja voivat toteuttaa samantyyppisiä kokeiluja myös omilla kursseillaan. Tavoitteet linkittyvät myös tutkimusperustaisen opettajankoulutuksen kehittämiseen, joka on yksi Oulun yliopiston strategian painoalue.

Tulevaisuuden haasteet

Yliopistopedagogisen koulutuksen ja pedagogisen tuen tarve on kasvanut vuosi vuodelta. Yliopistopedagogisen pätevöitymis- ja täydennyskoulutuksen kysyntä ylittää selkeästi tarjonnan. Tilannetta ei helpota se, että opiskelijamäärät kasvavat ja yliopisto-opettajien työmäärä lisääntyy. Suurimpana haasteena onkin säilyttää pedagogisten opintojen aikana syttynyt innostus ja kiinnostus opiskelijalähtöiseen opetukseen:

Opettajiksi kursseille kelpaavat täysin epäpätevät henkilöt, lähinnä otetaan ketä satutaan saamaan tai luodaan yleispäteviä sääntöjä siitä, että kaikilla (tutkijoilla) on velvollisuus osallistua opetukseen… Lisäksi voi vain miettiä, miten laadukasta opetus on kun sitä tekevät henkilöt jotka eivät ole siitä kiinnostuneita ja tekevät sen vastentahtoisesti eivätkä omaa siihen tarvittavaa koulutusta… Opettajina epäpätevien henkilöiden käytön lisäksi opetuksen hoitamiseen resursoitu henkilömäärä on aivan liian vähäinen. Opetuksen odotetaan olevan korkeatasoista erilaiset oppijat huomioon ottaen, mutta käytännössä tämä on mahdotonta ylisuurien ryhmäkokojen vuoksi. Ylipäätään yliopiston pitäisi panostaa opetukseen huomattavasti enemmän, jotta linjakas, pätevien opettajien vetämä opetus olisi mahdollista toteuttaa käytännössä.

Opetuksen kehittäminen on prosessi, ei yksittäinen toimenpide. Vaikka näenkin itseni nyt opettajana, en ole kuitenkaan valmis opettaja, vaan vasta polkuni alussa. Tavoitteenani on tulla rohkeammaksi opettajaksi, joka kokeilee ennakkoluulottomasti uusia tapoja opettaa, jos näkee niiden tukevan opiskelijoiden kehitystä. Joustavat oppimisympäristöt ovat osa tulevaisuutta. Lähitulevaisuudessa näen kehittämiskohteeksi tenttisaleissa tehtävistä tenteistä luopumisen ja oppimisen varmistamisen muita keinoja käyttäen. Opetuksen kehittäminen ja muuttaminen palvelee myös itseä: se tarjoaa mahdollisuuden oppia lisää ja estää urautumista ja tylsistymistä opetukseen. Tavoite on myös saada joskus opettaa mahdollisimman uutta ja ajankohtaista tutkimustietoa sekä kytkeä tarkemmin oma ammattitaito opettamaani alaan.

Kirjoittajat työskentelevät Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa. Merja Maikkola toimii suunnittelijana ja Peda-forum-verkoston koordinaattorina, Sirpa Suni toimii projektipäällikkönä ja Raimo Kaasila professorina.

PDF