Yliopistopedagogiset opinnot Turun yliopistossa

Mari Murtonen & Matti Lappalainen

Turun yliopiston yliopisto-opettajan pedagogiset opinnot ovat laajuudeltaan 60 opintopistettä. Opinnot sisältävät kolme kokonaisuutta: Yliopistopedagogiikka 1 (10 op), Yliopistopedagogiikka 2 (15 op) ja Yliopistopedagogiikka 3 (35 op). Opiskelijaksi voivat hakeutua kaikki Turun yliopiston opettajat.

Koulutusten käynnistyminen ja laajentuminen

Kuten monissa muissakin suomalaisissa yliopistoissa (ks. esim. Järvinen, 1974; Komiteanmietintö, 1979), myös Turun yliopistossa järjestettiin 1980-luvun alussa yliopistopedagogista koulutusta. Dokumenttiaineistoa löytyy esimerkiksi kolmen päivän internaattikoulutuksesta Seilin saaressa. 1980-luvun alkuvuosien jälkeen toiminta kuitenkin tyrehtyi (Murtonen & Lappalainen, 2013).

Säännöllisesti Turun yliopistossa on voinut opiskella yliopistopedagogiikkaa vuodesta 1996 lähtien. Ensimmäiset 10 vuotta koulutus järjestettiin henkilöstökoulutuksena, aluksi 4 opintoviikon, sitten 5 opintoviikon ja vuoden 2005 tutkinnonuudistuksen myötä 10 opintopisteen laajuisena. Opintojen järjestämisestä vastasi yliopiston kehittämisyksikkö, mutta alusta saakka koulutusta on ollut suunnittelemassa ja toteuttamassa myös kasvatustieteiden tiedekunnan henkilökuntaa.

Vuonna 2007 yliopisto osoitti kasvatustieteiden tiedekunnalle tehtäväksi käynnistää laajemmat yliopistopedagogiikan opinnot. Keskeinen periaate oli, että opetus perustuu tutkimukseen, minkä vuoksi tiedekunnan laitoksille, opettajankoulutuslaitokselle ja kasvatustieteiden laitokselle, perustettiin määräaikaiset erikoistutkijan tehtävät. Vuonna 2007 tarjolle tulivat 25 opintopisteen opinnot ja vuodesta 2009 lähtien on voinut opiskella laaja-alaisen opettajakelpoisuuden tuottavat 60 opintopisteen pedagogiset opinnot yliopisto-opettajalle. Vuonna 2012 toiminta vakinaistettiin tiedekunnassa: opettajankoulutuslaitokselle perustettiin yliopistotutkijan tehtävä ja kasvatustieteiden laitokselle tutkijatohtorin tehtävä. Tiedekunnan opintojen rinnalla yliopisto on koko ajan järjestänyt henkilöstökoulutuksena 10 opintopisteen opintoja, sillä halukkaita opintoihin on ollut enemmän kuin tiedekunta on omiin opintoihinsa voinut ottaa. Lisäksi lääketieteellinen tiedekunta järjestää omaa 10 opintopisteen yliopistopedagogiikan peruskurssia.

Ketkä voivat opiskella yliopistopedagogiikkaa?

Opiskelijaksi yliopistopedagogiikan opintoihin ovat voineet hakeutua kaikki opettajat Turun yliopistosta sekä Turun kauppakorkeakoulusta, joka vuonna 2010 yhdistyi Turun yliopiston kanssa. Opintoihin on hyväksytty myös opettajia Åbo Akademista. Vaatimuksena opiskelijaksi valinnassa on, että opintojen aikana on pidettävänä opetusta.

Opetussuunnitelman runko 2013

Yliopisto-opettajan pedagogiset opinnot (60 op) sisältävät seuraavat kokonaisuudet ja opintojaksot.

Yliopistopedagogiikka 1, 10 op

• yPEDA p1 Yliopistopedagogiikan perusteet, 10 op

Yliopistopedagogiikka 2, 15 op

• yPEDA p2 Opettaminen, oppiminen ja oppimisympäristöt, 6 op
• yPEDA p3 Yliopisto rakenteellisena ja kulttuurisena toimintaympäristönä, 4 op
• yPEDA p4 Opetustyön ajankohtaiset haasteet, 5 op

Yliopistopedagogiikka 3, 35 op

• yPEDA a1 Yliopistopedagoginen harjoittelu, 12 op
• yPEDA a2 Opetuksen teoria ja käytäntö, 6 op
• yPEDA a3 Korkeakoulutuksen hallinto ja kehittäminen 4 op
• yPEDA a4 Tieteenalakohtaiset teemat, 5 op
• yPEDA a5 Tutkimus opetustyön tukena, 8 op

Opintojen ajoitus, tarjonta,
kesto ja opiskelijamäärät

Joka syksy alkaa opintojakso Yliopistopedagogiikka 1 eli Yliopistopedagogiikan perusteet (10 op), jota opiskelee kasvatustieteiden tiedekunnassa noin 25 opiskelijaa. Lääketieteen tiedekunnassa opiskelee samoin noin 25 opiskelijan ryhmä. Nämä 10 opintopisteen opinnot suoritetaan vuodessa. Haku järjestetään syksyn alussa henkilöstön täydennyskoulutuksena suoraan yliopistopedagogiikan yksikköön.

Joka syksy alkaa myös Yliopistopedagogiikka 2 (15 op), joka suoritetaan vuoden aikana. Opiskelijoita on noin 20–25. Haku järjestetään kesäkuussa kasvatustieteiden tiedekuntaan.

Joka toinen vuosi, kevätkaudella, alkaa Yliopistopedagogiikka 3 (35 op), jolla opiskelee 16 opiskelijaa. Opinnot kestävät 1,5–2 vuotta. Opiskelemaan haetaan edeltävänä syksynä kasvatustieteiden tiedekuntaan.

Opintojen tarjoaja, resurssit ja henkilökunta

Turun yliopistoon perustettiin 1.8.2013 yliopistopedagogiikan yksikkö UTUPEDA, jonka sijoituspaikka on kasvatustieteiden tiedekunta. Yksikön vastuulle kuuluvat Yliopistopedagogiikka 1–3 -opinnot. Yksikköön kuuluu opettajankoulutuslaitoksen yliopistotutkija, kasvatustieteiden laitoksen tutkijatohtori ja tiedekuntaan sijoitettu johtava suunnittelija. Heidän lisäkseen koulutuksen järjestämiseen osallistuu tuntiopettajia. Opiskelijoita tiedekunnan 10 opintopisteen, 25 opintopisteen ja 60 opintopisteen kokonaisuuksissa on vuosittain noin 60. Lääketieteen pedagogisia opintoja järjestää lääketieteellisen tiedekunnan koulutuksen tutkimus- ja kehittämisyksikkö TUTKE, jossa 10 opintopisteen yliopistopedagogisia opintoja järjestävät yksikön johtaja ja suunnittelija. Opiskelijoita koko Turun yliopistossa 10 opintopisteen perusopinnoissa vuosittain on yhteensä noin 50.

Harjoittelun toteuttaminen

Koulutukseen kuuluu harjoittelu, joka on laajuudeltaan 12 opintopistettä. Harjoittelua sisältyy osittain myös muihin opintojaksoihin, sillä kaikki opinnot pyritään linkittämään mahdollisimman läheisesti opiskelijoiden oman opetustyön kehittämiseen. Esimerkiksi jaksoon Yliopistopedagogiikan perusteet kuuluu käytännönläheinen oman työn kehittämisprojekti. Yhteensä harjoittelu muodostaa valtakunnallisen opettajankoulutuksen ja kasvatusalan tutkintojen kehittämisprojektin suositusten (Jakku-Sihvonen, Tissari & Uusiautti, 2007) mukaisesti noin 20 opintopisteen kokonaisuuden 60 opintopisteen pedagogisista opinnoista.

Harjoittelujakso sisältää kaksi osiota: harjoittelun omassa työssä ja harjoittelun oman työn ulkopuolella. Lisäksi opintojaksolla käydään HOPS-keskusteluja sekä kootaan portfolio koko 35 opintopisteen opinnoista. Opintopistemäärästä voidaan korvata 2 pistettä, mikäli opiskelijalla on kokemusta jossakin muussa kuin omassa yliopistossa opetuksesta.

Oman työn ulkopuolisessa harjoittelussa opiskelija hakeutuu opettamaan toiseen oppilaitokseen tai vähintään toiselle laitokselle omassa yliopistossa. Opiskelijat hankkivat oman työn ulkopuolisen harjoittelupaikan itse ja sopivat itselleen harjoittelun ohjaajan, jonka tehtävä on seurata ohjattavan opetusta ja käydä hänen kanssaan ohjaavia keskusteluja. Harjoittelun ohjaajan ei tarvitse olla pedagogisesti koulutettu, joskin se on tietysti eduksi. Harjoittelija seuraa kohteessa myös muiden opetusta ja saa muilta palautetta omasta opetuksestaan. Harjoittelupaikkoja ovat olleet muun muassa yliopistot, ammattikorkeakoulut, lukiot, Erasmus-vaihto tai muu ulkomainen yliopisto sekä muut aikuiskoulutusinstituutiot. Harjoittelu on mahdollista tehdä myös normaalikoulussa, jota mahdollisuutta noin 2–4 opiskelijaa kustakin tähänastisesta 16 opiskelijan ryhmästä on käyttänyt.

Kun harjoitellaan omassa työssä, tärkeän osan muodostavat oman opetuksen videotallenteet ja niiden analysointi. Videoanalyysissä opiskelijan todellinen opetustilanne videoidaan toisen yliopistopedagogiikan opiskelijan avustuksella ja opiskelija itse valitsee videolta yhden tai kaksi muutaman minuutin näytettä, jotka analysoidaan yliopistopedagogiikan opettajan johdolla pienryhmässä. Tämän lisäksi opiskelijat seuraavat kolmen muun opiskelijan opetusta ja antavat toisilleen palautetta. Yhteisten keskustelujen lisäksi harjoittelut ja niiden reflektio raportoidaan kirjallisesti portfoliossa.

Muuta huomioitavaa opinnoissa

Opintojaksot Opetustyön ajankohtaiset haasteet (5 op) ja Tieteenalakohtaiset teemat (5 op) on suunniteltu siten, että niihin on mahdollista sijoittaa esimerkiksi henkilöstökoulutuksena käytyjä tai omassa oppiaineessa toteutettuja pedagogisia opintoja. Nämä voivat olla jo ennen opintoihin hakeutumista suoritettuja. Näihin jaksoihin soveltuvaa kurssitarjontaa suunnitellaan yhdessä yliopiston keskushallinnossa sijaitsevan ohjauksen ja koulutuksen tukipalvelut -osaston kanssa, joka järjestää yliopiston henkilöstölle lyhytkursseja ja seminaareja opetuksen kehittämisestä.

Tutkimus

Turun yliopisto on linjannut, että tarjottavat opinnot perustuvat yliopistopedagogiseen tutkimukseen. Tämän vuoksi yliopistopedagogiikan yksikön kaikkien työntekijöiden työtehtävissä on mukana tutkimusta. Opintojakson Tutkimus opetustyön tukena tavoitteena on myös tutkivan opetustavan jalkauttaminen opettajien arkeen. Opintojaksolla tehtävän tutkielman avulla opiskelijat tutustuvat oman alansa pedagogiseen tutkimukseen sekä oppivat kasvatustieteellisen tutkimuksen perusajatuksia. Osa opiskelijoista on jatkanut tutkielmansa työstämistä julkaisuksi asti.

Tulevaisuuden haasteet

Turun yliopiston yliopistopedagogisen koulutuksen haasteet tulevaisuudessa liittyvät erityisesti koulutuksen tarjoamiseen yhä useammille osallistujille ja erilaisille kohderyhmille. Tulevaisuudessa tavoitteena on tarjota muun muassa englanninkielisiä opintoja, jatko-opiskelijoiden yliopistopedagogisia opintoja, joita onkin jo kokeiluna järjestetty kahdesti, sekä tieteenalakohtaisia opintoja.

Mari Murtonen toimii yliopistopedagogiikan yliopistotutkijana Turun yliopistossa sekä Yliopistopedagogiikka-lehden päätoimittajana. Matti Lappalainen on johtava suunnittelija Turun yliopiston Yliopistopedagogiikan yksikössä.

INTERNETSIVUT

http://www.utu.fi/fi/yksikot/edu/yksikot/ypeda/Sivut/home.aspx

LÄHTEET

Jakku-Sihvonen, R., Tissari, V. & Uusiautti, S. (2007). Vokke-projektin toimintasuunnitelma ja toimintakertomus 2003–2006. Valtakunnallinen opettajankoulutuksen ja kasvatustieteiden tutkintojen kehittämisprojekti (Vokke).

Järvinen, A. (toim.) (1974). Korkeakouluopettajien peruskoulutuskurssi. Korkeakoulu- ja tiedeosaston julkaisusarja no. 13. Helsinki: Opetusministeriö

Komiteanmietintö (1979). Korkeakouluopettajien pedagoginen koulutus. Korkeakoulupedagogisen koulutuksen suunnittelutoimikunnan mietintö. 1979: 24. Helsinki.

Murtonen, M. & Lappalainen, M. (2013, tulossa). Pedagogical education for university teachers in Finland. The Spanish Network for Educational Development R-EDU (Red Estatal de Docencia Universitaria). R-EDU Special Issue.

PDF