Skip to content

Onnistuneen yhteisöllisen verkko-oppimisen edellytykset – näkökulmina yliopisto-opiskelijoiden kokemukset ja verkkovuorovaikutus

12.5.2014

Vuopala kirj kuva

Essi Vuopala

Kutsuesitelmät ja lektiot

Arvoisa kustos, arvoisa vastaväittäjä, hyvä yleisö,

Tarve yhteisöllisten työskentelytapojen kehittämiseen ja tutkimiseen nousee tämän päivän yhteiskunnan ja työelämän asettamista haasteista. Ihmisten niin arki- kuin työelämässä kohtaamat ongelmat ovat yhä monimuotoisempia, ja niiden ratkaiseminen edellyttää erilaisten tietojen ja asiantuntijuuksien yhdistämistä. Taidot työskennellä yhdessä osana ryhmiä ja tiimejä erilaisissa niin kasvokkaisissa kuin virtuaalisissa ympäristöissä ovatkin keskeisiä edellytyksiä työelämän haasteiden ratkaisemisessa, ja näitä taitoja tulisi kehittää jo koulu- ja opiskeluaikana.

Yhteisöllinen oppiminen ja erilaiset ryhmätyöskentelyn tavat ovat vakiintuneet oppilaitosten käytäntöihin niin perus- kuin korkeakoulutuksessa. Yhdessä opiskelun merkitystä korostetaan koulujen ja oppilaitosten strategioissa ja opetussuunnitelmissa sekä laajemmin kansallisten ja kansainvälisten tulevaisuuden opetusta koskevien selontekojen linjauksissa.

Hiljattain julkaistussa aikuisten PISA-tutkimuksessa korostetaan yhdessä tekemisen taitoja osana työtehtävien menestyksekästä hoitamista ammattialasta riippumatta. Suomen Akatemian ja Tekesin yhteistyönä kirjoittamassa Finnsight 2015 -raportissa puolestaan todetaan tulevaisuuden oppimistarpeen täyttämisen edellyttävän yhteisöllistä oppimista ja monen ihmisen kokemusten ja asiantuntemuksen hyödyntämistä. Samoin opetus- ja kulttuuriministeriön Koulutuksen tietoyhteiskuntakehittäminen 2020 -selvityksessä painotetaan oppijan jatkuvan muutoskyvyn, vuorovaikutustaitojen ja yhteisöllisten taitojen merkitystä yksilöllisten ominaisuuksien rinnalla. Myös Oulun yliopisto korostaa yhteisöllisen oppimisen ja moninaisten opiskeluympäristöjen merkitystä osana korkeatasoista yliopisto-opiskelua.

Oppimisen tutkimus tukee vahvasti näkemystä yhteisöllisen oppimisen tehokkuudesta yksin opiskeluun verrattuna. Yhdessä opiskelu käynnistää parhaimmillaan tärkeitä oppimisen mekanismeja, kuten selittämistä, argumentointia, kysymistä ja perspektiivin ottamista. On kuitenkin tärkeää muistaa, että oppimista ei tapahdu siksi, että oppijat laitetaan työskentelemään yhdessä, ja että kaikenlainen vuorovaikutus ei ole oppimisen kannalta tehokasta. Yhteisöllistä oppimista leimaa oppijoiden sitoutuminen yhteiseen tavoitteeseen ja tietoinen ponnistelu päämäärän eteen keskustellen, tietoa jakaen ja oppijoiden asiantuntijuuksia yhdistäen. Yhteisöllinen oppiminen ei ole spontaani prosessi, ja yhteisöllisten oppimistilanteiden suunnittelun, toteutuksen ja ohjauksen näkökulmasta on tärkeää tunnistaa niitä tekijöitä, jotka vaikuttavat yhteisöllisen oppimisen onnistumiseen.

Vaikka viimeaikainen oppimisen tutkimus on tuottanut runsaasti tietoa yhteisöllisen oppimisen edellytyksistä, aihepiirin lisätutkimukselle on edelleen tarve. Yhteisöllisen oppimisen onnistumiseen vaikuttavia tekijöitä on harvoin tutkittu opiskelijoiden näkökulmasta käsin, ja tämän väitöstutkimuksen yhtenä keskeisenä tavoitteena on ollut täydentää puuttuvaa tietoa yhteisöllisen oppimisen edellytyksistä yliopisto-opiskelijoiden kokemana. Toinen tämän tutkimuksen keskeinen tavoite on ollut lisätä tietoa onnistuneissa yhteisöllisen oppimisen tilanteissa esiintyvästä vuorovaikutuksesta nimenomaan autenttisten oppimistilanteiden aikana, toisin kuin useissa aiemmissa yhteisöllistä vuorovaikutusta koskevissa tutkimuksissa, jotka on toteutettu lyhytkestoisina laboratoriotutkimuksina.

Viime aikoina on tutkittu erityisen paljon sitä, miten pedagogisilla järjestelyillä voidaan vaikuttaa oppijoiden välisen vuorovaikutuksen laatuun. Kiinnostus on kohdistunut etenkin pedagogisten käsikirjoitusten eli skriptien mahdollisuuksiin edistää yhteisöllistä oppimista. Skriptit sisältävät toimintaohjeita siitä, miten opiskelijoiden tulisi työskennellä ryhmässä yhteisöllisen oppimisen saavuttamiseksi. Tulokset skriptien hyödyllisyydestä ovat kuitenkin osin ristiriitaisia, ja tämän tutkimuksen kolmas tavoite on täydentää olemassa olevaa tutkimusta pedagogisten skriptien vaikutuksista vuorovaikutuksen muotoihin.

Tässä tutkimuksessa kiinnostus kohdistui erilaisissa verkko-oppimisympäristöissä tapahtuvan yhteisöllisen oppimisen edellytyksiin. Tutkimus on toteutettu kahtena toisiaan täydentävänä tapaustutkimuksena, ja aineistot on kerätty oppimisen ja koulutusteknologian opintoihin kuuluvilta kansainvälisiltä verkkokursseilta. Tarkemmat tutkimuskysymykset olivat:

Minkä tekijöiden opiskelijat kokivat edistävän ja vaikeuttavan yhteisöllistä oppimista verkkokurssin aikana?

Millaisina yhteisöllisen oppimisen tilanteet ilmenivät verkkovuorovaikutuksen muodoissa?

Millainen vaikutus pedagogisilla skripteillä oli yhteisölliseen oppimiseen?

Aineisto koostuu opiskelijoiden kirjoittamista oppimispäiväkirjoista, haastatteluista, kyselylomakkeista sekä verkkokeskusteluaineistoista. Aineistoa on käsitelty pääasiassa laadullisin menetelmin, mutta myös määrällisiä menetelmiä on hyödynnetty laadullisen analyysin tukena.

Tutkimuksen tulokset osoittavat yhteisöllisen oppimisen onnistumisen olevan monen tekijän summa. Useat niin oppijaryhmään, opiskeluympäristöön kuin yksittäiseen oppijaan liittyvät tekijät vaikuttavat siihen, missä määrin yksilö hyötyy ryhmässä toimimisesta.

Tämän tutkimuksen tulokset ovat linjassa aiempien tutkimusten kanssa korostaessaan ryhmätekijöiden, erityisesti sosiaalisen vuorovaikutuksen, keskeistä roolia yhteisöllisen oppimisen onnistumisessa.

Opiskelijat kokivat sujuvan vuorovaikutuksen, vastavuoroisten keskusteluiden ja argumentoivan keskusteluotteen merkittäviksi yhteisöllistä oppimista edistäviksi tekijöiksi. Opiskelijoiden käymien verkkokeskusteluiden analyysi tuki tätä tulosta. Onnistuneissa yhteisöllisen oppimisen tilanteissa keskustelut olivat sisällöiltään laajoja ja otteeltaan kommentoivia. Vähemmän onnistuneissa tilanteissa puolestaan keskustelut jäivät usein uuden tiedon esittämisen tasolle ilman esitettyjen ajatusten edelleen kehittelyä. Yllättävää kuitenkin oli, että jopa kaikkein onnistuneimmissa ryhmissä vuorovaikutus keskittyi harvoin opittavien sisältöjen syvälliseen teoreettiseen käsittelyyn. Sekä uusi tieto että kommentit pohjautuivat teoriaa ja tutkimustietoa enemmän oppijoiden omiin kokemuksiin ja mielipiteisiin. Tämä korostui erityisesti reaaliaikaisissa virtuaalisissa keskusteluissa.

Merkittävää yhteisöllisen oppimisen tilanteissa esiintyvässä vuorovaikutuksessa oli myös, että yhteisöllisessä oppimisessaan onnistuneet ryhmät käsittelivät keskusteluissaan paljon ryhmän työskentelyä opiskeltavien sisältöjen ohella. Onnistuneet ryhmät käyttivät paljon aikaa yhteisen toiminnan suunnitteluun ja organisointiin, kuten työskentelyn aikatauluttamiseen sekä työnjaosta ja vastuista sopimiseen. Vuorovaikutus keskittyi onnistuneissa ryhmissä myös sosioemotionaaliselle tasolle, jolloin puheenvuorot ja keskusteluviestit pyrkivät jännityksen lieventämiseen tai yhteenkuuluvaisuuden ilmaisemiseen.

Sosiaalisen vuorovaikutuksen ohella muutkin oppijaryhmään liittyvät tekijät koettiin merkittäviksi yhteisöllisen oppimisen edellytyksiksi. Opiskelijat kokivat koulutus- ja kulttuuritaustoiltaan homogeenisen ryhmän tukevan yhteisöllistä oppimista heterogeenistä ryhmää paremmin. Samoin yhteinen äidinkieli antoi opiskelijoiden kokemusten mukaan paremmat lähtökohdat sujuvalle vuorovaikutukselle ja yhteisölliselle oppimiselle kuin viestintä vieraalla kielellä. Myös positiivinen, kannustava ja luottamuksellinen ryhmäilmapiiri koettiin yhteisöllistä oppimista edistäväksi tekijäksi.

Oppimisympäristöön liittyvät tekijät koettiin lähes yhtä merkityksellisiksi yhteisöllisen oppimisen edellytyksiksi ryhmätekijöiden kanssa. Erityisesti oppimistehtävän muodolla koettiin olevan tärkeä merkitys yhteisöllisen oppimisen onnistumisessa. Oppimistehtävän tuli opiskelijoiden mukaan edellyttää kaikkien ryhmän jäsenten osallistumista, ja parhaana pidettiinkin sellaista oppimistehtävää, jota ei voinut suorittaa ilman jokaisen jäsenen aktiivista panosta. Toisin sanoen opiskelijat kokivat yksityiskohtaisen skriptin tukevan yhteisöllistä oppimista väljää paremmin.

Vuorovaikutuksen muotoja analysoitaessa pedagogisilla skripteillä ei kuitenkaan havaittu olevan vaikutusta vuorovaikutuksen muotojen vaihteluun. Skriptien mukaisesti työskennelleiden pienryhmien työskentely oli kyllä aktiivisempaa kuin ilman skriptiä työskennelleiden ryhmien, mutta vuorovaikutuksen muodot eivät poikenneet merkittävästi skriptattujen ja ei-skriptattujen ryhmien välillä.

Ohjaajan rooli yhteisöllisen oppimisen edistämisessä on merkittävä paitsi oppimistehtävien laatijana ja oppimistilanteiden suunnittelijana myös oppimisprosessin aikaisena tukijana erityisesti yhteisöllisen oppimistilanteen tai verkkokurssin aluksi. Ohjaaja voi tukea ryhmien yhteisöllistä työskentelyä kysymällä keskustelua herättäviä kysymyksiä, vetämällä yhteen verkkokeskusteluita sekä motivoimalla ryhmää työskentelemään yhdessä. Toisinaan opiskelijat kokivat jo ohjaajan läsnäolon verkossa riittävän edistämään ryhmän työskentelyä, koska ohjaajan näkyvyys antaa varmuuden tunteen siitä, että ryhmän työskentely etenee kohti oppimistavoitteita.

Teknologian rooli yhteisöllisen oppimisen edellytyksenä ei noussut merkittävään asemaan tässä tutkimuksessa. Opiskelijat kuitenkin kokivat, että parhaimmillaan teknologia tarjoaa opiskelijoille monipuolisia välineitä sekä reaali- että ei-reaaliaikaiseen vuorovaikutukseen. Opiskelijat kokivat tärkeäksi myös sen, että teknologia tarjoaa mahdollisuuden niin kirjoitettuun kuin suulliseen viestintään. Vuorovaikutuksen muotoja tarkasteltaessa kävi kuitenkin ilmi, että teknologialla voi olla merkitystä vuorovaikutuksen laatuun. Tämä tutkimus osoitti, että ei-reaaliaikaiset keskustelut esimerkiksi Moodle- ja Optima-verkkoympäristöissä olivat reaaliaikaisia keskusteluita useammin teoreettista tietoa esittäviä, kun taas Skypessä ja SecondLifessa käydyissä reaaliaikaisissa keskusteluissa puheenvuorot esitettiin useimmiten lyhyinä toteamuksina.

Yksilötekijöihin liittyen opiskelijat kokivat oman aktiivisen osallistumisen olevan tärkeää koko ryhmän oppimisen kannalta. Opiskelijat korostivat yhteisöllisen oppimisen vaativan kuitenkin aikaa ja toisaalta myös taitoja opiskella yhteisöllisesti.

Käytännössä tämän tutkimuksen tulokset tukevat yhteisöllisten verkko-oppimistilanteiden suunnittelua, toteutusta ja arviointia. Ensinnä huomiota tulee kiinnittää oppijaryhmien muodostamiseen. Hyvin erilaisista lähtökohdista ja kulttuureista muodostuva oppijaryhmä voi kohdata haasteita yhteisen työskentelyperustan luomisessa ja yhteisöllisessä työskentelyssä, erityisesti jos ryhmäytymiseen ja tutustumiseen ei käytetä tarpeeksi aikaa oppimistilanteen alussa. Toiseksi oppimistehtävä on kriittinen onnistuneen yhteisöllisen verkko-oppimisen edellytys. Yhteisöllisyyttä tukeva oppimistehtävä sitouttaa jokaisen ryhmän jäsenen työskentelemään tasapuolisesti yhteisen ongelman parissa. Tärkeää on myös valita teknologia siten, että se tukee halutunkaltaista vuorovaikutusta. Ohjaajan toiminnan näkökulmasta on tärkeä tiedostaa, että myös opiskeltavaan sisältöön liittymätön keskustelu voi olla tärkeää yhteisöllisen oppimisen onnistumisen kannalta.

Kokonaisvaltainen yhteisöllisen oppimisen tutkimus on ollut vähäistä. Teoreettisesti tämän tutkimuksen kiinnostava anti liittyykin erityisesti yhteisöllisen oppimisen eri puolien tarkastelun yhdistämiseen. Toiseksi aiemmista tutkimuksista poiketen tässä tutkimuksessa vertailtiin vuorovaikutusmuotojen eroja erilaisissa oppimisympäristöissä työskenneltäessä. Viimeiseksi tämä tutkimus on tuonut myös metodista näkökulmaa yhteisöllisen oppimisen tutkimiseen, erityisesti opiskelijoiden kokemusten näkökulmasta.

Pyydän Teitä, rouva professori, kasvatustieteiden tiedekunnan määräämänä vastaväittäjänä esittämään ne muistutukset ja huomautukset, joihin katsotte väitöskirjani antavan aihetta.

Kirjoittaja väitteli kasvatustieteiden tohtoriksi 1.11.2013 Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa, jossa hän toimii yliopistonopettajana.

PDF

 

No comments yet

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s