Skip to content

Onnea Peda-forum 20 vuotta!

9.5.2014

PF-Toimittajalta

Suomen yliopistojen opettajat ja koulutuksen kehittäjät ovat jo 20 vuoden ajan voineet toimia yhteistyössä Peda-forum-verkoston välityksellä. Yliopistopedagogiikka-lehti, entiseltä nimeltään Peda-forum-tiedotuslehti, onnittelee katto-organisaatiotaan kunnioitettavan toimintaiän saavuttamisesta! Kiitos kuuluu monille, erityisesti pitkäaikaiselle koordinaattorille Merja Maikkolalle. Verkoston 20-vuotisesta taipaleesta voi lukea tarkemmin Lappalaisen ja kollegoiden artikkelista sekä lehden arkistosta löytyvästä Karjalaisen kollegoineen kirjoittamasta 10-vuotishistoriikista. Palan ylipistopedagogiikan historiaa esittelee myös Suomen ensimmäisen korkeakoulupedagogiikan tutkimusassistentin Annikki Järvisen henkilökuva.

Tämänkertainen Yliopistopedagogiikka-lehden numero on juhlavuoden kunniaksi omistettu erityisesti yliopistojemme pedagogisille koulutuksille. Pyysimme lehteen kuvauksen kaikista yliopistoistamme, ja jokainen myös sellaisen lähetti. On kiinnostavaa nähdä, miten samanlaisia ja toisaalta erilaisia toteutukset ovat. Opetuksen järjestämistavoissa ja resursseissa on jonkin verran eroja: toisissa yliopistoissa opetus järjestetään yhteistyössä kasvatustieteen laitoksen tai tiedekunnan kanssa, kun taas toisissa toimijana on erillinen opetuksen kehittämisyksikkö. Opetettavien sisältöjen yhä suurempaan samankaltaistumiseen on vaikuttanut vahvasti Peda-forum-verkoston alla toimiva Yliopistopedagogiikan kouluttajien ja kehittäjien verkosto, jonka tehtävänä on ollut tarjota vertaistukea kouluttajille ja kehittäjille sekä tukea yliopistopedagogiikan koulutusten kehittämisessä. Yhteistyönä on luotu esimerkiksi kompetenssimatriisi, johon kerättiin yhdessä keskeisiä suuntaviivoja 10 opintopisteen koulutuksille. Tavoitteena on ollut, että 10 opintopisteen laajuiset yliopistopedagogiikan koulutukset ovat hyväksiluettavissa eri yliopistoissa, kun koulutukset perustuvat yhteisesti määriteltyihin kompetenssivaatimuksiin. Koulutusten keskeisistä piirteistä koottiin tähän numeroon myös taulukko, jotta koulutusten kokonaisuus olisi helpommin hahmotettavissa.

Yliopistopedagogiset koulutukset ovat vakiinnuttaneet Suomessa asemansa Peda-forumin 20-vuotisen taipaleen aikana, joskin monenlaista haastetta matkan varrella on ollut, kuten Lappalaisen ja kollegoiden artikkelista käy ilmi. Haasteita yliopistopedagogiikalle ja yliopistojen opettajille on luvassa jatkossakin. Pari viikkoa sitten opetus- ja kulttuuriministeriö tiedotti, että korkeakoulujen aloituspaikkoja lisätään noin 3000:lla vuosina 2014–2015. Lisäykseen on varattu noin 6000 euroa yhtä lisäopiskelijaa kohden1. Nähtäväksi jää, miten yliopistot ja niiden tiedekunnat tai yksiköt rahoituksen suuntaavat – onko opettajavoimaan tulossa lisäystä vai onko tavoitteena, että opettajat opettavat yhä enemmän tämänhetkisillä resursseilla. Tietyillä aloilla luentosalien seinät pullistelevat jo nyt opiskelijamäärästä, joten haastetta opetuksen järjestämiselle riittää. Peruskoulujärjestelmän puolellahan määritellään luokkakoko, mutta yliopistossa opiskelijamäärää voi paisuttaa rajattomasti. Yliopistojen opiskelijamäärä on lähes tuplaantunut 80-luvulta tähän päivään tultaessa, mutta opettajamäärä on pysynyt suunnilleen samana2. Opetuksen laadun perään silti kuulutetaan – olisi siis saatava aikaan enemmän ja parempaa nyt jo niukoilla resursseilla. Yliopistopedagogiikan koulutuksissa kuulee opettajien hädän: työmäärä kasvaa kasvamistaan ja laatupaineet sekä opetuksen että tutkimuksen suhteen hipovat pilviä. Lisäksi lisääntyneet hallinnolliset toiminnot, erityisesti erilaiset sähköiset järjestelmät, nakertavat työaikaa.

Enemmän, nopeammin ja laadukkaammin pitäisi siis saada tuotettua osaamista. Samanaikaisesti oppimis- ja asiantuntijuustutkimukset tuottavat tuloksia, että syvällinen oppiminen on hidas ja monimutkainen prosessi, ja asiantuntijuus tarvitsee kehittyäkseen aikaa ja vuorovaikutusta opettajan kanssa. Opiskelijoilta kysyttäessä USA:ssa ja Saksassa vuorovaikutteisuus opiskelijan ja opettajan välillä nousee yhdeksi tärkeimmistä laatutekijöistä ja sama suuntaus näkyy Suomenkin kandipalautteessa3. Esimerkiksi kysymys ”Kuinka usein olet keskustellut opettajien kanssa opetustilanteen ulkopuolella opintojaksoihin liittyvistä asioista ja käsitteistä?” näyttää mittaavan opiskelijoiden mielestä laadukasta opetusta. Myös oppimis- ja asiantuntijuustutkimuksen näkökulmasta vuorovaikutteisuus on varteenotettava laadukkaan oppimisen osatekijä. Suomen yliopistoissa tähän seikkaan kuitenkaan ei ole kiinnitetty huomiota, vaan kysymys on ollut lähinnä, kuinka monta opetustuntia yksi opettaja pystyy hoitamaan. Opettaja-opiskelija-vuorovaikutuksen lisäksi opiskelijoiden välisen vuorovaikutuksen on monissa tutkimuksissa todettu edistävän oppimisen laatua. Yhteistyötaitojen oppiminen luo myös edellytyksiä laadukkaan asiantuntijuuden kehittymiselle, kuten Essi Vuopalan lektio tässä Yliopistopedagogiikan numerossa osoittaa. Näitä taitoja tulisi kehittää opintojen aikana substanssiosaamisen rinnalla. Laadukas osaaminen tuntuu siis olevan kaikkien tavoitteena, mutta mitä itse asiassa on laatu? Åke Finne esittää artikkelissaan kiinnostavan mallin yliopistokoulutuksen laadun kategorioista ja ulottuvuuksista. Laadusta puhuttaessa voimme tarkoittaa esimerkiksi politiikan, yliopiston, opiskelijan tai opettajan näkökulmaa. Näiden eri kategorioiden erottaminen auttaa pohtimaan syvällisemmin, mitä milloinkin laadulla tarkoitamme.

Yliopistopedagogiikka-lehden tavoitteena on antaa opettajille ideoita opetuksen kehittämiseen. Opetuksen ja oppimisen laadun parantumisen lisäksi toivottavaa on myös, että nämä ideat auttavat opettajia jaksamaan opetustyössään paremmin. Yliopistopedagogiikan kouluttajat ovat kuulleet opiskelijoiltaan, että koulutukset ovat voimaannuttaneet heitä työssään – tämä havainto tukee sitä ajatusta, että opetuksen kehittäminen on monesta suunnasta katsottuna hyödyllistä. Tärkeää on myös kehittää yliopistopedagogiikan opintoja vastaamaan opettajien tarpeita. Aino-Maija Lahtinen ja Anne Nevgi kuvaavat yliopistopedagogisen koulutuksen kuvauksen lisäksi erillisessä artikkelissa tarkemmin koulutuksensa sisälle rakennettua opettajana kehittymisen juonnetta. Tällaiset koulutusten kuvaukset ovat tervetulleita jatkossa muiltakin yliopistoilta, sillä ne auttavat ideoimaan tärkeitä sisältöjä ja opetusmuotoja opettajiemme koulutukseen. Tärkeää koulutusten kehittämisessä on myös kansainvälinen yhteistyö. Matti Lappalainen ja Anne Nevgi kertovat pohjoismaalais-balttilaisen opetuksen kehittäjien verkostosta, joka tukee toiminnallaan omalta osaltaan yliopistojen opetuksen kehittymistä.

Tohtoriopiskelijoiden ohjaajia askarruttava kysymys on erimuotoisten väitöskirjojen ohjaus. Pirjo Nikander ja Nelli Piattoeva esittelevät kirjoituksessaan artikkeliväitöskirjan erityispiirteitä ja herättelevät keskustelua artikkeliväitöskirjan muodosta: tutkijakoulun kurssin lopputulemana oli, että yhteenvetoluvulle tarvittaisiin tieteenalasta riippumattomia linjauksia. Tässä numerossa pureudutaan myös opettajan tunteisiin: minkälaista on opettajien tunneosaaminen? Maarit Anselan ja Anita Malisen mukaan nyt on aika puhua tunteista. On tärkeää tiedostaa, miten tunteet vaikuttavat opettajana toimimiseemme ja minkälainen yliopisto on opettajalle työskentely-ympäristönä tunteiden osalta. Tunteiden lisäksi ihmisoikeudet ovat asia, joka yliopistoissa ei ole saanut riittävästi huomiota. Heidi Ponsiluoma esittelee Ihmisoikeuskeskuksen uutta julkaisua ihmisoikeuskasvatuksen ja -koulutuksen toteutumisesta Suomen koulutusjärjestelmässä.

Aurinkoista kevättä ja tarmoa pedagogisiin kehittämishankkeisiin kaikille toivottaa


Mari Murtonen

Yliopistotutkija, yliopistopedagogiikan dosentti

Päätoimittaja

[1] Turun Sanomat (2014). Korkeakoulut hakivat 5000:ta lisäpaikkaa. 6.5.2014, 5.

[2] Sintonen, K. (2010). Opettaja-opiskelijasuhteen suuri harppaus. Acatiimi, 2010(6). Viitattu 6.5.2014, http://www.acatiimi.fi/6_2010/06_10_06.php

[3] Silvén, O. (2013). Opetuksen laadusta ja opiskelijapalautteista. Esitys YOPALA-työryhmässä 25.9.2013.

 

PDF

 

 

 

 

No comments yet

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s