Akkreditoinnista tukea koulutuksen vertailtavuuteen ja opetussuunnitelmatyöhön

Annikka Nurkka, Mikko Kuisma, Hanna Niemelä, Taija Okkola & Ritva Tuunila

Lappeenrannan teknillinen yliopisto (LUT) päätti toteuttaa ulkopuolisen arvioinnin parantaakseen koulutuksensa laatua. Arviointimenetelmäksi valittiin kansainvälinen akkreditointi, ja tekniikan alaa arvioitiin ASIIN- ja EUR-ACE-kriteeristöjen mukaan. Lappeenrannan teknillisen yliopiston laadunarviointi oli ensimmäinen teknillistieteellisen alan akkreditointi Suomessa ja Pohjoismaissa. Prosessin tuloksena yliopisto ja koulutusohjelmat saivat uusia menetelmiä opetussuunnitelmatyöhön ja tutkintojen laadunvarmistukseen. Artikkelissa kerrotaan kokemuksista ja tuloksista kemiantekniikan, sähkötekniikan ja tuotantotalouden koulutusohjelmien arviointiprosesseista.

Yliopistokoulutus kansainvälistyy

Kuluneella 2000-luvulla on kehitetty voimakkaasti korkeakoulutusta. Useat tieteenalaverkostot ovat tukeneet aktiivisesti korkeakouluja Bolognan prosessissa sekä tutkintotavoitteisen koulutuksen tuottamisessa ja kehittämisessä. Verkostot ovat perinteisesti pitäneet seminaareja ja koulutuksia sekä tuottaneet erilaisia julkaisuja, mutta usein myös toteuttaneet arviointeja ja akkreditointeja.

Akkreditoinnilla tarkoitetaan pätevyyden toteamista kansainvälisin kriteerein. Akkreditoinneilla halutaan tukea koulutuksen kehittämistä, tutkintojen vertailtavuutta sekä tutkinnon suorittaneiden työllistymistä ja liikkuvuutta kansainvälisillä työmarkkinoilla. Koulutusohjelman arvioi ulkopuolinen arviointiryhmä, ja akkreditointipäätöksen tekee akkreditointiorganisaation päättävä elin.

Eurooppalaiset insinööritieteiden verkostot ryhtyivät kehittämään yleisiä teknistieteellisen alan tutkinto-ohjelmien akkreditointeja vuonna 2004 Euroopan unionin tukemana.  Yhteistyöprojektissa luotiin EUR-ACE-akkreditointimenettely (European Accredited Engineer), joka toimii pohjana insinööritieteiden koulutusta arvioitaessa.

Saksalaisen ASIIN-organisaation kansainvälinen akkreditointi on tarkoitettu teknillistieteellisille ja luonnontieteellisille koulutusohjelmille, ja se noudattaa Bolognan sopimusta. ASIIN-organisaatio voi myöntää ASIIN-laatuleiman yhteydessä EUR-ACE-laatuleiman (kuva 1). (ASIIN e.V., 2010; ENAEE Administrative Council, 2008.)    

Kuva 1. ASIIN- ja EUR-ACE-laatuleimat

Lappeenrannan teknillisen yliopiston johto linjasi vuonna 2009, että yliopiston tulee vahvistaa koulutuksen laadunvarmistusta sekä tutkintojen kansainvälistä tunnistettavuutta ja vertailtavuutta hakemalla kansainvälistä akkreditointia. Lappeenrannan teknillinen yliopisto päätti hakea ASIIN- ja EUR-ACE-akkreditointeja, koska ne soveltuvat hyvin yliopiston edustamille teknillistieteellisille tutkinto-ohjelmille.

Arviointia eurooppalaisin mittarein

EUR-ACE®-standardi antaa insinöörikoulutuksen tuottamille kompetensseille viitekehyksen ja periaatteet, joiden mukaan tutkinto-ohjelmat arvioidaan. EUR-ACE®-standardi pitää sisällään seuraavat osaamisalueet, joiden mukaan osaamistavoitteet kandidaatin ja maisterin tutkinnoille on määritelty:

• tieteellisen ajattelun, matematiikan ja oman teknillistieteellisen alan perustiedot ja osaaminen,
• teknisten ilmiöiden analyysi- ja ongelmanratkaisutaidot,
• suunnittelutaidot,
• tieteellisen tutkimustyön toteuttaminen,
• teknillistieteellisen osaamisen soveltaminen käytännön harjoituksissa tai työssä sekä
• yleiset valmiudet: ryhmätyötaidot, kommunikaatiovalmiudet, projektityö- ja johtamisvalmiudet, tiedonhankinnan ja jatkuvan oppimisen edellyttämät valmiudet, asenteelliset ja eettiset valmiudet.

ASIIN:n kriteeristö sisältää EUR-ACE®-standardin osaamisalueet ja täsmentää niitä alakohtaisissa kriteereissä. Niissä kuvataan ne tutkinto-ohjelman piirteet, joita laadukkaalta ohjelmalta edellytetään. Kriteereiden toteutumista arvioidaan sekä yliopiston itsearviointiraportin että arviointivierailun perusteella. Itsearviointiraportissa kuvataan akkreditoitavasta tutkinto-ohjelmasta kirjallisesti ja erilaisten näyttöjen avulla muun muassa seuraavat asiat:

• koulutuksen tavoitteet ja asetetut osaamistavoitteet, 
• koulutuksen tarve ja kysyntä,
• opiskelijavalinta,
• opintojen toteutus: tutkinnon sisältö ja rakenne, pedagoginen lähestymistapa, työmäärän mitoitus, opintopistejärjestelmä, osaamisen arviointimenetelmät,
• kumppanuudet ja partnerit,
• resurssit: henkilöstö, talous ja infrastruktuuri,
• opetuksen ja opiskelun tukipalvelut,
• määrälliset ja laadulliset tulokset ja tavoitteiden saavuttaminen sekä
• laadunhallinnan menettelyt.

Kuvio 1. Akkreditointiprosessin eteneminen

Valmistautuminen vaatii aikaa

Itsearviointiraportissa kuvataan koulutukseen käytettävät resurssit, opintojen aikaiset toimenpiteet sekä tutkinto-ohjelman tulokset. Keskeistä on osoittaa, että tutkinto on harkittu ja linjakas kokonaisuus.

Akkreditoitavalta tutkinto-ohjelmalta edellytetään osaamistavoitteisiin perustuvaa tutkintorakennetta. Onnistuneen akkreditoinnin taustalla on vuosien systemaattinen opetussuunnitelmatyö, opetuksen kehittämistä sekä huolellista dokumentointia. Keskeistä itsearviointiraportissa on, että tavoitteiden kuvaamisen lisäksi osoitetaan, millä keinoilla tavoitteisiin päästään. Esimerkiksi koko tutkinnon osaamistavoitteiden toteutuminen kuvataan liittämällä yksittäiset opintojaksot tutkinnon tavoitteisiin. Yksittäisistä opintojaksoista on kerrottava opetukseen ja arviointiin käytetyt menetelmät. Lisäksi on osoitettava, että opetusmenetelmät tukevat osaamistavoitteiden saavuttamista.

Opetussuunnitelmatyö näyttäytyy ensisijaisesti keinona saavuttaa koko tutkinnon tavoitteet ja resursoida tutkintoja mielekkäästi. Opetussuunnitelmatyö alkaa määrittelemällä, millaisia opiskelijoita tutkinto-ohjelmaan valitaan, minkä jälkeen analysoidaan perusteellisesti, miten ja mihin valmistuneet työllistyvät. Myös opetussuunnitelmatyön johtamis- ja koordinointivastuiden tulee olla selkeät.

Itsearviointiraportissa on oltava palautteita useiden vuosien ajalta. Lappeenrannan teknillisen yliopiston koulutusohjelmat esittivät muun muassa opiskelijoiden opintojaksopalautteiden keskiarvot 4–5 vuoden ajalta. Myös valmistuneiden opiskelijoiden antamaa palautetta hyödynnettiin. Koulutusohjelmien työelämäyhteydet sekä saadut työelämäpalautteet kirjattiin itsearviointiraporttiin.

Koulutusohjelmaan tutustuu kansainvälinen asiantuntijaryhmä, joka koostuu alan professoreista sekä teollisuuden asiantuntijoista. Lisäksi ryhmään voi kuulua alan opiskelija. Ryhmän vierailu kestää 1–2 päivää. Vierailun aikana ryhmä haastattelee yliopiston ja koulutusohjelman johtoa, opetushenkilökuntaa ja opiskelijoita sekä tutustuu yliopiston opetustiloihin, laboratorioihin ja laitteisiin. Lisäksi ryhmä tutustuu erilaisiin ja eritasoisiin opinnäyte-, harjoitus- ja projektitöihin, tentteihin sekä opetusmateriaaleihin. Myös opintosuoritusten arvosteluperiaatteet ja arviointikriteerit esitetään arviointiryhmälle.

Arvokasta palautetta koulutuksesta

Palautetta saadaan arviointiprosessin eri vaiheissa. ASIIN antaa palautetta itsearviointiraportin ensimmäisestä versiosta, ennen kuin lopullinen raportti lähetetään arviointiryhmälle. Arviointivierailun jälkeen koulutusohjelmilla on vielä mahdollisuus täydentää omaa raporttiaan.

Arviointiryhmän raportti toimitetaan yliopistoon kommentoitavaksi noin kuukauden kuluessa arviointivierailusta. ASIIN antaa lopullisen raportin akkreditointipäätöksen yhteydessä. Yksityiskohtainen raportti sisältää positiivisia havaintoja sekä kehittämisehdotuksia, jotka perustuvat sekä itsearviointiraporttiin että arviointivierailuun. Mikäli akkreditointi on myönnetty ehdollisena, raportti sisältää korjausvaatimuksia, joihin koulutusohjelman on vastattava annetun ajan kuluessa.

Arviointipalautteessa Lappeenrannan teknillisen yliopiston tutkintotavoitteisen koulutuksen vahvuudet nousivat hyvin esiin: tutkintojen sekä opintojaksojen osaamistavoitteet on kuvattu onnistuneesti, opiskelijat ja opetushenkilökunta ovat sitoutuneita ja motivoituneita, yliopiston tilat ja laboratoriot ovat hyvin varustettuja, laadunhallinnan menettelyt ja palautemekanismit ovat monipuoliset.

Suomessa on tavallista suorittaa maisterin tutkinnon opintoja, ennen kuin kandidaatin tutkinto on valmis. Tätä mahdollisuutta arvioijat kritisoivat eniten. Myös kandidaatin tutkinnon aseman ja työmarkkinakelpoisuuden nähtiin vaativan Suomessa terävöittämistä Bolognan sopimuksen mukaisesti. Muina kehittämiskohteina arvioijat nostivat esiin työharjoittelun kuvaamisen, arvioimisen ja integroimisen muihin opintoihin entistä vahvemmin sekä diploma supplementin tietosisältöjen kehittämisen.

Yliopistolaiset kokevat akkreditoinnin tärkeäksi

Akkreditoinnin ja myönnetyn laatuleiman vaikutuksia muun muassa kansainväliseen toimintaan, opetuksen laatuun ja rekrytointiin seurataan jatkossa tarkasti. Ensimmäisiä kokemuksia ja vaikutuksia selvitettiin Lappeenrannan teknillisen yliopiston opetushenkilökunnalle teetetyillä kyselyillä sekä yliopiston ja koulutusohjelmien johtoa haastattelemalla. Alustavien tulosten mukaan lähes kaikki vastaajat (78 %) näkevät akkreditoinnin vaikuttaneen merkittävästi opetussuunnitelmatyöhön. Usein mainittiin muun muassa opintojen mitoituksen ja aikataulutuksen sekä tutkintojen tavoitteiden tarkempi kuvaaminen. Akkreditointityön nähtiin vaikuttaneen monin tavoin positiivisesti opetuksen kehittämistyöhön. Yksittäisiin opintojaksoihin tai opettajien työhön akkreditoinnin ei nähty vaikuttavan, mutta vastaajista 87 % piti akkreditointia kuitenkin tärkeänä koko yliopistolle.

Erityisen merkittäväksi akkreditointi nähtiin yliopistojen kansainväliselle toiminnalle. Esimerkiksi vaihtosopimuksia tehtäessä opetuksen laadusta on hyvä olla todisteena jokin laatuleima yliopistojen keskinäisen vertailun ja julkaisutilastojen lisäksi. Opiskelijalle laatuleima varmistaa, että koulutus antaa vähintään tutkinnon edellyttämät valmiudet yleiseurooppalaisten kriteereiden mukaan. Myönnetyn laatuleiman odotetaan myös edistävän opiskelijarekrytointia.

Akkreditointi ei ole pelkkä muodollisuus

Kaikki arvioinnin vaiheet vaativat erittäin huolellista valmistautumista, joten resursseja akkreditointiin on varattava. Varovasti arvioiden yhden koulutusohjelman arviointiin käytettiin Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa noin 1 200–1 500 työtuntia. Prosessin eri vaiheissa saadut palautteet osoittautuivat erittäin hyödyllisiksi, kun koulutusta kehitetään kohti kansainvälistä huippua.

Akkreditoinnin läpäisseet koulutusohjelmat kokivat prosessin erittäin arvokkaaksi. Siinä varmistettiin, että tutkintojen sisällöt ja osaamistavoitteet vastaavat alan kansainvälisiä vaatimuksia. Lisäksi akkreditoinnit vahvistivat merkittävästi tutkinto-ohjelmien johtamista, arviointia ja kehittämistä sekä kansainvälistä vertailtavuutta.

Kirjoittajat työskentelevät Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa. Annikka Nurkka toimii yliopiston laatupäällikkönä. Mikko Kuisma ja Hanna Niemelä työskentelevät tutkijaopettajina sähkötekniikan koulutusohjelmassa. Taija Okkola toimii kehittämiskoordinaattorina tuotantotalouden laitoksella ja Ritva Tuunila tutkijaopettajana kemiantekniikan koulutusohjelmassa.

LÄHTEET

ASIIN e.V. (2010). General criteria for the accreditation of degree programmes. Luettu 14.3.2012, http://www.asiin-ev.de/pages/en/asiin-e.-v/programme-accreditation/general-criteria-and-ssc.php?lang=EN.

ENAEE Administrative Council (2008). EUR-ACE Framework standards for the accreditation of engineering programmes. Luettu 14.3.2012, http://www.enaee.eu/eur-ace-system/eur-ace-framewrk-standards

PDF