Kasvatusalojen yliopisto-opiskelijoiden lähtötaso-osaaminen on heikentynyt
Mira Huusko, KT, dosentti, johtava arviointiasiantuntija, Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Karvi
mira.huusko@karvi.fi
Niina Nurkka, FT, koulutuksen kehittämispäällikkö, Humanistinen ammattikorkeakoulu
niina.nurkka@humak.fi

Yhä enemmän opiskelijoita yliopistoihin suoraan ylioppilastutkintojen perusteella
Avainsanat: ylioppilastutkinto, osaaminen, matematiikka, lähtötaso, yliopisto-opinnot, kasvatusalat
Vuonna 2018 käynnistynyt korkeakoulujen opiskelijavalintauudistus korvasi aiemman valintakokeisiin perustuneen järjestelmän enemmän todistusvalintaan pohjautuvalla mallilla. Tämän myötä korkeakouluihin valikoituu yhä enemmän opiskelijoita suoraan ylioppilastutkintojen perusteella. Uudistuksen tavoitteena oli nopeuttaa opintojen aloittamista ja vähentää välivuosia, mutta se muutti samalla opiskelijaprofiileja ja osaamistasoa eri aloilla. (Karhunen, Pekkarinen, Suhonen & Virkola, 2022.) Samaan aikaan valintauudistuksen kanssa kasvatusaloilla on lisätty aloituspaikkoja, erityisesti varhaiskasvatuksen opettajien koulutuksessa.
Keväällä 2025 julkaistussa artikkelissa (Huusko & Nurkka, 2025) tarkastelimme vuonna 2024 aloittaneiden opiskelijoiden aikaisemmin suorittamien tutkintojen ja opintojen läpäisyn ohella korkeakouluopiskelijoiden lähtötaso-osaamista ylioppilaskirjoitusten perusteella ja erityisesti matematiikan osaamista. Saimme tuloksia esitellessämme eniten tarkentavia kysymyksiä kasvatusalojen opiskelijoiden osaamisesta. Tämän keskustelupuheenvuoron tavoitteena on tarkastella kasvatusaloilla aloittavien opiskelijoiden lähtötaso-osaamista ylioppilaskirjoitusten perusteella sekä matematiikan kirjoittamisen laajuutta vuosina 2015 ja 2025. Kasvatusalalta tarkastelemme luokanopettajakoulutuksen, kasvatustieteen pääaineen, aineenopettajakoulutuksen ja varhaiskasvatuksen opettajien koulutuksen aloittavia opiskelijoita. Aineistona olemme käyttäneet Opetushallinnon tilastopalvelu Vipusen (2025) aineistoja. Kasvatusalojen tarkastelu on tärkeää, sillä tulevilla opettajilla ja kasvatusalan asiantuntijoilla on tärkeä merkitys tulevaisuuden osaajien kasvattajina ja kouluttajina.
Kasvatusalojen opiskelijoiden ylioppilaskirjoitusten keskiarvot laskeneet
Vuonna 2024 kasvatusalan opiskelijoiden ylioppilaskirjoitusten arvosanojen keskiarvo oli kaikista eri yliopistojen koulutusaloilla aloittaneista opiskelijoista heikoin (4,2), kun taas terveys- ja hyvinvointialoilla korkein (5,3) keskiarvon ollessa 4,9[1]. Sen sijaan ammattikorkeakouluissa kasvatusalalla paikan vastaanottivat keskimäärin parhaat arvosanat kirjoittaneet opiskelijat (keskiarvo 4,5). (Huusko & Nurkka, 2025, 7.)
Yliopistojen kaikilla koulutusaloilla aloittavien opiskelijoiden ylioppilaskirjoitusten kaikkien aineiden keskiarvot ovat pysyneet keskimäärin samoina (noin 5,0), kun taas kaikkien kasvatusalojen keskiarvo on laskenut 4,5:stä 4,1:een vuosina 2015–2025 (ks. kuvio 1). Luokanopettajakoulutuksessa opiskelupaikan vastaanottaneiden ylioppilaskirjoitusten arvosanojen keskiarvo on keskimäärin paras kasvatusalalla vaihdellen eri vuosina 4,27–4,55 välillä. Varhaiskasvatuksen opettajien koulutuksessa ja aineenopettajakoulutuksessa opiskelupaikan vastaanottaneiden ylioppilaskirjoitusten arvosanojen keskiarvot ovat alhaisimpia niiden vaihteluvälin ollessa 3,75–4,38 vuosina 2015–2025.

Kuvio 1. Vuosina 2015–2025 opiskelupaikan vastaanottaneiden ylioppilaskirjoitusten kaikkien arvosanojen keskiarvot kaikilla koulutusaloilla ja eri kasvatusaloilla (Vipunen, 2025)
Kun tarkastellaan muutosta vuosien 2015 ja 2025 välillä, kasvatusaloilla keskimäärin kaikkien ylioppilaskirjoitusten arvosanojen keskiarvo on laskenut (erotus 0,37, ks. kuvio 2). Erityisen paljon on laskenut kasvatustieteen pääaineopiskelijoiden kaikkien aineiden keskiarvo (erotus 0,40).

Kuvio 2. Vuosina 2015 ja 2025 opiskelupaikan vastaanottaneiden ylioppilaskirjoitusten kaikkien arvosanojen keskiarvot kaikilla koulutusaloilla ja eri kasvatusaloilla (Vipunen, 2025)
Vain neljännes kasvatusalojen opiskelijoista kirjoittanut pitkän matematiikan
Vuoden 2018 pääsykoeuudistuksen jälkeen monissa yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa pitkän matematiikan arvosanasta sai enemmän pisteitä valintaperusteissa kuin lyhyen matematiikan arvosanasta. Tämä tarkoitti, että pitkän matematiikan kirjoittaminen paransi opiskelijan asemaa valinnoissa.
Vuonna 2024 kaikista yliopistoissa opintonsa aloittaneista opiskelijoista 60 prosenttia oli kirjoittanut pitkän matematiikan, 34 prosenttia lyhyen matematiikan ja kahdeksan prosenttia ei ollut kirjoittanut matematiikkaa ollenkaan. Samana vuonna kasvatusaloilla aloittavista opiskelijoista 28 prosenttia oli kirjoittanut pitkän matematiikan, 59 prosenttia lyhyen matematiikan ja 14 prosenttia ei ollut kirjoittanut lainkaan matematiikkaa. Kaikista koulutusaloista heikoimmat arvosanat pitkästä matematiikasta kirjoittivat kasvatusalalta paikan vastaanottaneet, joista vain 14 prosenttia oli kirjoittanut pitkästä matematiikasta E:n tai L:n ja kymmenen prosenttia I:n tai A:n. Myös heikoimpia arvosanoja lyhyestä matematiikasta kirjoittivat paikan vastaanottaneista kasvatusalojen opiskelijat, joista 14 prosenttia kirjoitti E tai L:n ja 12 prosenttia I:n tai A:n. (Huusko & Nurkka, 2025, 8–12.)
Vuonna 2025 kaikista yliopistoissa opintonsa aloittaneista opiskelijoista 44 prosenttia oli kirjoittanut pitkän matematiikan, 46 prosenttia lyhyen matematiikan ja yksitoista prosenttia ei ollut kirjoittanut matematiikkaa ollenkaan (ks. kuvio 3). Samana vuonna kasvatusaloilla aloittavista opiskelijoista 27 prosenttia oli kirjoittanut pitkän matematiikan, 58 prosenttia lyhyen matematiikan ja 15 prosenttia ei ollut kirjoittanut lainkaan matematiikkaa. Kasvatusaloilla erityisesti lyhyen matematiikan kirjoittaminen yleistyi verrattaessa vuosia 2015 ja 2025. Erityisen paljon lyhyen matematiikan kirjoittaminen lisääntyi kasvatustieteen pääaineopiskelijoilla (erotus 12 prosenttiyksikköä). Pitkän matematiikan kirjoittaminen yleistyi eniten luokanopettajakoulutuksessa aloittavilla opiskelijoilla (erotus kolme prosenttiyksikköä).

Kuvio 3. Vuosina 2015 ja 2025 yliopistoissa kaikilla aloilla ja kasvatusaloilla aloittaneiden kirjoittaman matematiikan laajuus suhteellisina osuuksina (%) Vipusen (2025) mukaan
Opiskelijoiden heikentynyt lähtötaso haastaa yliopistopedagogiikkaa
Yliopistojen kasvatusaloilla aloittavien opiskelijoiden ylioppilaskirjoitusten tulokset ovat heikommat kuin muilla yliopistojen koulutusaloilla, ja merkittävä osa kasvatusaloilla aloittavista opiskelijoista on kirjoittanut matematiikan suhteellisen heikoin arvosanoin tai ei lainkaan. Ammattikorkeakouluissa kasvatusaloille tulevat opiskelijat menestyvät matematiikassa ja ylioppilastutkinnossa hieman paremmin kuin yliopistoissa kasvatusalalla aloittaneet. (Ks. Huusko & Nurkka, 2025.)
Kasvatusaloilla osaamisvajeet, erityisesti matematiikassa, voivat heijastua myöhempään opetustyöhön, sillä kasvatusalojen asiantuntijat välittävät osaamistaan seuraaville sukupolville. Opiskelijoiden moninaiset lähtökohdat edellyttävät myös yliopistopedagogiikalta ja oppimisen tuelta räätälöityjä ratkaisuja, kuten opiskelutekniikoiden, akateemisen kirjoittamisen ja matemaattisen ajattelun opettamista. Yliopistopedagogiikan näkökulmasta keskeistä on erilaisten opiskelijoiden lähtötasojen tunnistaminen, matematiikan osaamisen vahvistaminen, opiskelijoiden yksilöllinen tuki ja pedagogisten käytäntöjen joustavuus, jotta voidaan varmistaa, että myös kasvatusalojen opiskelijat saavuttavat riittävän osaamisen, jota he voivat välittää opetus- ja muussa työssään. Kasvatusalan opiskelijamäärien kasvattaminen viimeisten kymmenen vuoden aikana on ollut ymmärrettävää alalla vallitsevan työvoimapulan takia. Tärkeää olisi kuitenkin huolehtia kasvatusalojen ammattilaisten tosiasiallisesta osaamisesta sekä mahdollisten opetettavien aineiden riittävästä hallinnasta.
Lähteet
Huusko, M. & Nurkka, N. (2025). Korkeakouluissa aloittaneiden lähtötason osaaminen ja opintojen läpäisy. Tiivistelmät 2:2025. Helsinki: Kansallinen koulutuksen arviointikeskus.
https://www.karvi.fi/sites/default/files/sites/default/files/documents/KARVI_T0225.pdf
Karhunen, H., Pekkarinen, T., Suhonen, T. & Virkola, T. (2022). Opiskelijavalintauudistuksen seurantatutkimuksen loppuraportti. VATT Muistiot 67. Helsinki: Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT.
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-274-287-2
Vipunen (2025). Opetushallinnon tilastopalvelu.
https://vipunen.fi/fi-fi
[1] Ylioppilastutkinnon kokeet arvostellaan arvosanoilla (korkeimmasta alimpaan) laudatur (L), eximia cum laude approbatur (E), magna cum laude approbatur (M), cum laude approbatur (C), lubenter approbatur (B), approbatur (A) ja improbatur (I). Arvosanojen keskiarvot on laskettu Vipusen tilastointitavan mukaisesti niin, että arvosana L saa numeroarvoksi 7, E = 6, M = 5, C = 4, B = 3, A = 2 ja I = 0.

