Siirry sisältöön

Korkeakoulutuksen ja työelämän välissä

14.2.2019

hannu kotila  tuire palonen

Hannu Kotila, Haaga-Helia Ammatillinen opettajakorkeakoulu, Hannu.Kotila@haaga-helia.fi
Tuire Palonen, Turun yliopisto, tuipalo@utu.fi

 

 

YP-osastotunnus-toimittajalta

 

Yliopistopedagogiikan teemanumeron toinen osa jatkaa siitä, mihin ensimmäinen päättyi. Ensimmäisessä osassa tarkasteltiin niin työelämän vaikutuksia korkeakoulupedagogiikkaan kuin opettajien ja opiskelijoiden osaamista suhteessa muuttuviin rooleihin ja yhteydenpitoon työelämän organisaatioiden kanssa. Korkeakoulujen ja yritysten yhteistyön käynnistäminen on mutkikas asia. Toisaalta korkeakoulut ovat kiinnittäneet katseensa työelämätaitojen edistämiseen jo kauan sitten ja opiskelijoiden opinnäytteet ja harjoittelujaksot ovat ”aina” olleet kiinteä osa tutkintoja. Korkeakoulusektori kouluttaa asiantuntijat tehtäviinsä, eikä sen myötä edes voi olla niistä erillinen. Tässä ei ole sinänsä mitään uutta. Ensimmäinen osa esitteli myös yleisemmän tason pedagogisia ideoita, malleja ja suuntauksia, kuten käänteistä opetusta ja roolipelejä. Avoin korkeakouluopetus oli sekin haastettu pohtimaan, miten työelämän osaamistarpeisiin voitaisiin vastata nykyistä enemmän. Käytiin myös läpi korkeakoulukentän ajankohtaisia asioita, kuten lainsäädäntöön tehtyjen muutosten myötä uusiutunutta erikoistumiskoulutusta sekä yritysprojekteja ja monitieteisyyden vaateita.

Toisella osalla on osin erilainen profiili, mutta sekin kattaa ensimmäisen osan tavoin koko korkeakoulukentän, niin yliopistot kuin ammattikoulusektorinkin.

Lehdessä on kaksi pidempää artikkelia. Tarja Tuononen, Tuukka Kangas, Eric Carver ja Anna Parpala tarkastelevat artikkelissaan yliopisto-opiskelijoiden mietteitä viisi vuotta valmistumisen jälkeen, erityisesti työuran edistymisen ja siihen saadun tuen näkökulmasta. Tutkimuksen tavoitteena oli tutkia, miten työelämävalmiudet ovat yhteydessä tutkintotyytyväisyyteen ja miten yliopisto-opintojen aikana kehittyneet taidot ovat linjassa työelämässä tarvittaviin taitoihin. Tutkimuksessa saatuja tuloksia voidaan hyödyntää muun muassa koulutuksen ja uraseurantakyselyn kehittämisessä. Työelämävalmiuksien kehittymisen myötä voidaan odottaa, että tutkintoonsa tyytyväisten maisterien määrä kasva tulevaisuudessa.

Meeri Karvisen, Anu Vehmaan ja Marko Keskisen artikkeli kohdistuu työelämätaitoihin tekniikan alalla. Siinä tarkastellaan, miten korkeakoulut selviävät työelämäntaitojen vahvistamisesta siten, että samanaikaisesti taataan alan kehittyminen. Tapaustutkimuksen kohteena on diplomi-insinöörejä kouluttava Vesi- ja ympäristötekniikan maisteriohjelma.

Teemanumeron toisessa osassa julkaistaan kahden tieteellisen tekstin lisäksi lyhyitä artikkeleja Keskustelua- ja Kehittäminen ja kokeilut -osioissa. Tässä yksi iso kokonaisuus liittyy yliopistoverkoston, työnantajien ja opiskelijoiden kesken toteutettuun Tyyli – työelämäjaksoja ja työssäoppimista yliopisto-opintoihin (2015–2017) -hankkeeseen. Sen tarkoituksena on ollut parantaa opiskelijoiden työelämävalmiuksia ja opintojen työelämäkytkentää. Tyyli-hanke on tuottanut kaikkiaan kolme artikkelia. Tonja Molin-Juustilan tekstissä käsitellään työn ohessa suoritettua maisterikurssia. Eila Pajarre, Päivi Palosaari-Aubry, Terhi Virkki-Hatakka, Riku Hietaniemi, Helena Tompuri ja Sauli Pajari puolestaan kirjoittavat uudenlaisista yliopisto-opintoihin integroiduista työelämäjaksoista tekniikan alalla. Sanna Tapionkasken artikkelissa kerrotaan työelämänläheisyyden kehittämispyrkimyksistä kieliasiantuntijan kandidaatintutkinnossa.

Tämän lisäksi julkaisemme muitakin kehittämis- ja kokeilutoimintaan kohdistuvia artikkeleja. Niistä moni on tehty osana ammattikorkeakoulujen työtä. Marjaana Mäkelä selostaa restonomikoulutuksessa toteutettua pilottihanketta. Anu Pelkonen, Riikka Shemeikka ja Sanna Sihvonen kertovat kuntoutuksen alalla toimivasta prosessikiihdyttämöstä. Kimmo Mäki, Liisa Vanhanen-Nuutinen ja Susanna Niinistö-Sivuranta pohtivat tekstissään, voidaanko työn ja korkeakoulujen liittoa arvioida korkeakoulupedagogiikan evoluution näkökulmasta. Hanna-Mari Nevala, Ritva Pirinen ja Marja Äijö kirjoittavat terveydenhoidon uudenlaisesta kokeilusta, VireTorista. Maija Saviniemen ja Esa Laihasen kielten alaan liittyvä kokeilu on tehty ammattikorkeakoulujen ja yliopiston rajapinnassa. Eeva Kuoppalan artikkeli puolestaan sisältää alueellisen näkökulman. Se esittelee MiniMikkelin yrittäjyys- ja yhteiskuntakasvatustapahtumaa ja sen asemoitumista oppimisympäristöksi.

Myös teemanumeron toisen osan keskustelupalsta ja kirja-arvostelu liittyvät työelämäyhteistyöhön. Merja Sinkkosen ja Annukka Tapanin puheenvuoro käsittelee sitä, miten opiskelijan oma aktiivisuus toimii työelämästä oppimisen ajurina. Susanna Niinistö-Sivuranta on kirjoittanut kirja-arvion AMK-maisteri – Työelämän moniosaaja kirjasta.

Oletettua suuremmaksi paisuneen työrupeaman päätteeksi voimme hyvin perustein todeta, että kahden toimittamamme työelämänumeron anti oli rikas niin aiheiden, tieteenalojen kuin korkeakoulujen osallisuuden näkökulmasta katsoen. Parinkymmenen tekstin julkaisemisen jälkeenkin jäi sellainen ajatus, että aiheeseen palataan, mahdollisesti hyvinkin nopeasti uudelleen. Työelämänäkökulma on noussut merkittävään rooliin.

 

Helmikuun 14. päivänä 2019

Hannu Kotila ja Tuire Palonen

 

 

 

 

No comments yet

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.